Davveguovllu válgabiire

Davveguovllu válgabiire NSR evttohasat

1.

Silje Karine Muotka (1975) orru Álttás ja bargá prošeaktajođiheaddjin UiT Norgga árktalaš universitehtas, karrieara ja bargoeallima guovddážis. Son leamaš NSR-jođiheaddjin, Sámediggeáirrasin 2009 rájes ja sámediggeráđis gaskal 2013 ja 2016.

 

2.

Nils Mikkelsen Utsi (1965) lea sihke boazodoalli ja advokáhta. Sus lea advokáhtafitnodat mas lea sámeriekti, boazodoalloriekti, erenoamášfágan, ja son leamaš orohat 22 – Fiettara orohatjođiheaddjin.

 

3.

Gunn-Anita Jacobsen (1956) lea Návuonas eret ja lea oahppan psykiátralaš buohccidivššár, son bargá erenoamášbuohccidivššárin ásodagas gos doaimmashehttejuvvon olbmot orrot. Sus lea máŋggabealat bargohárjáneapmi, earret eará skuvllas, hoteallas ja mátkeealáhusas, ja sus leamaš oamit.

 


4. Inger Elin Kristina Utsi
(1975) – Áltá
5. Miriam Akkouche (1995) – Áltá
6. Terje Ansgar Eriksen (1964) – Reaššegeahči
7. Marit Inga Sara Pettersen (1975) – Áltá
8. Johan J. H. Eira (1973) – Áltá
9. Hallgeir Johan Strifeldt (1958) – Áltá
10. Tore Bongo (1952) – Áltá
11. Brita Julianne Skum (1967) – Áltá
12. Anni Lonore Henriksen (1952) – Hámmárfeastta

Ráhkis sámediggejienasteaddji Davveguovllu válgabiirres

Mii sávvat don áiggut geavahit iežat jienastanvuoigatvuođa ja jienastit Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) čakčamánu 11. b.

Sámedikkis áigut mii bargat vai sámi kultuvra ja giella nannejuvvo válgabiirres. Dat fátmmasta fálaldagaid sihke mánáide, nuoraide, rávisolbmuide ja vuorasolbmuide. Mii áigut nannet mearrasámi ja sámi kultuvrra rámmaeavttuid ovddasguvlui. Sámi mánáid mánáidgárde- ja skuvlafálaldat ferte nannejuvvot. Mii áigut vuoruhit vuođđoealáhusaid nu go guolásteami, boazodoalu ja eanandoalu, ja eará ealáhusovdánemiid sihkkarastin dihte ássama, árvoháhkama ja sámegiela ja kultuvrra boahtteáiggi.

Davveguovllu válgabiire NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • Ahte sámi mánát galget oažžut sámegielat mánáidgárdefálaldaga. Buot sámi mánáin lea vuoigatvuohta mánáidgárdefálaldahkii mii nanne máná sámi kulturduogáža.
  • Nannet skuvllaid sámegieloahpahusa ja ahte addo rávisolbmooahppofálaldat sámegielas miehtá válgabiire. Mii háliidat álggahit geahččalanprošeavtta sámegielat ollesbeaivveskuvllain Álttás mas SAO, kulturskuvla, leaksoveahkki ja skuvlafálaldat addo ollislaš fálaldahkan.
  • Ahte mearrasámi kultuvra čalmmustahtto ja nannejuvvo. Sámediggi ferte ásahit lávga ovttasbarggu suohkaniiguin válgabiirres vai ealáhusvuođđu nannejuvvo ja kulturvuođđu gozihuvvo.
  • Guolásteapmi ferte hálddašuvvot regiovnnalaččat eanet go dál, ja álbmoga historjjálaš riekti guolásteapmái ferte dohkkehuvvot lága bokte.
  • Sihkkarastit ja nannet báikkálaččaid ja boazodolliid vuoigatvuođaid SRU2 vuoruheami bokte. Mii bargat nannen dihte ovttastumiid nu mo ovdamearkka dihte Siskkit Návuona almenneha.
  • Gádjut Riehpovuona. Mii dadjat jo birrasii, lundui ja ceavzilis boahtteáigái olbmuide, boazodollui, eanandollui ja guolásteapmái.
  • Ahte sámegiella ja sámi sisdoallu dearvvašvuođafálaldagain vuoruhuvvo.
  • Ceavzilis ealáhusovdáneami ja danne háliidat mii ahte galgá ásahuvvot sámi ođđ ahutkanfoanda dagahan dihte ahte šaddet eanet ođđa bargosajit.
  • Ahte duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna duođaštan dihte dáruiduhttima váikkuhusaid č ađahuvvo sápmelaččaid ja kvenaid eavttuid mielde.
  • Ahte ásahuvvojit eanet sámi deaivvadanbáikkit Davvi válgabiirii. Lea dárbu sámi deaivvadanbáikkiide Ráissas, sámi giellaguovddážii Návutnii, nannet Jáhkovuona mearrasámi musea, Perleporten kulturviessu ja sámi kulturviesu Áltái.
Gunn-Anita Jacobsen, Silje Karine Muotka ja Nils Mikkelsen Utsi. Buot govat: Marie Louise Somby