Sámediggepresideantta ođđajagisárdni 2021

Ráhkis sámi álbmot!

Doaivva lea min eallima bálggesčuovga. Vare ođđa jahki buvttášii ođđa vejolašvuođaid ja attášii midjiide buoret doaivaga.

Muhtumin doaivva čuovgá šearradit ja čielgasit midjiide. Dat sáhttá min movttiidahttit ja addit midjiide ođđa vuoimmi. Eará háve dat lea nu guhkkin ahte seavdnjadas čiehká buot čuovgga. Ođđa jahki mearkkaša ahte áiggit čuvggodit ja mii sáhttit jáhkkit ahte bohtet buoret beaivvit ja ođđa álgu.

Vai mii fas beassat friddjabut eallit ja leat eanet lahkalagaid, de mii čuovvut njoammuneastadandoaibmabijuid. Máŋggat ovttaskas olbmot ja vuorrasat muitalit ahte sii leat ollu okto. Mii doallat gaskka sin dihtii geat dárbbašit dan eanemusat. Nuorat fertejit birget áiggis mii lea áibbas earálágan go dan maid mii leat ovdal vásihan. Duođalaš váttisvuođat šaddet vearrábun. Sihke ovttaskasolbmuide ja fitnodagaide leat stuorra nuppástusat.

Juohke beaivvi leat olbmot geat dahket ollu buriid midjiide buohkaide. Sii geat mánáide ja nuoraide addet buori boahtteáigge vuođu ja gelbbolašvuođa. Sii geat rahčet vuođđoealáhusain juohkelágan dálkin. Dearvvasvuođabargit geat dahket erohusa eallima ja jápmima gaskkas. Mii leat oaidnán ahte čorgejeaddjit ja buvdabargit leat doaibman buohkaide ávkin olles pandemiijaáiggi.

Mii fertet veahkehit guđet guimmiideamet vai veadjit buohkaid gáhttet. Giitu dien stuorra barggu ovddas.

Fovsena sápmelaččat eai galgga eambbo šat gillát. Dán áššis lea sáhka min buohkaid vuđolaš riektesihkkarvuođas.

Arvid Jåma ja buot Fovsen Njaarke badjeolbmot leat badjel guoktelot jagi rahčan kievrrabuid vuostá, buot dásiid politihkalaš fámuid, ruhtafámuid ja vel stáhta vuostá ge. Buot dát kievrras fámut leat dáhtton hukset bieggafápmorusttegiid Fovsen Njaarke guohtoneatnamiidda. Alimusriekti lea ovttajienalaččat cealkán ahte Fovsena bieggafápmorusttegiid huksen lea rihkkon sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid. Norgga eiseválddit fertejit dovddastit ja njulget dáid duođalaš boasttuvuođaid. Fovsena sápmelaččat eai galgga eambbo šat gillát. Dán áššis lea sáhka min buohkaid vuđolaš riektesihkkarvuođas.

Mii leat jo ovtta lávkki loaiddastan hehttet dán fas dáhpáhuvvamis. Dál lea konsultašuvdnageatnegasvuohta buot norgga eiseváldedásiide mearriduvvon láhkan, ja dat lea dehálaš. Mun dieđán ahte go min oainnut ja hástalusat šaddet dovddusin nu árrat go vejolaš – de mii sáhttit ovttas hehttet stáhta rihkkumis álgoálbmotvuoigatvuođaid. Dat addá buoret bohtosiid, sápmelaččaide ja Norgii ge riikan.

Dáidda rahpá olbmuid miela ja sáhttá duddjot diehtoáŋgirvuođa, dohkkeheami ja daid neavvuid maid mii dárbbašat birgen dihtii balus das mii lea amas.

Eai leat olusat addán midjiide nu ollu buriid kulturvásáhusaid go Sámi nationálateáhter Beaivváš. 40 jagi leat sii buktán máilmmikultuvrra Sápmái, muhto sii leat maiddái gaskkustan min iežamet muitalusaid lávdái ja máilbmái. Lea dehálaš ahte dál duohtandahkko ođđa teáhterviessu – ruoktun min iežamet nationálateáhterii. Dáidda rahpá olbmuid miela ja sáhttá duddjot diehtoáŋgirvuođa, dohkkeheami ja daid neavvuid maid mii dárbbašat birgen dihtii balus das mii lea amas. Dehálaš mihttomearri livččii maid sámi dáiddamusea mii árvvus atná min dáiddariggodagaid.

Doaivva ja liekkusvuohta mii čuožžila rikkis dáiddalaš čiegáin, dárbbašuvvo árgabeaivvis mas ollu sápmelaččat ain gillájit cielaheami ja rasismma. Dat vuorjá mu garrasit danin go cielaheapmi, vaššicealkámušat ja loavkašuhttin borret olbmo sielu. Buorrelihkus leat olusat dis geat vuosttildehpet cielaheami ja vealaheami. Dii geat njulgebehtet čielggi ja ehpet divtte ovdagáttuid vuoitit: mun lean rámis dinguin ja doarjjun din.

Sápmi lea dađistaga šaddan rahpaset servodat ja dál lea álkit hállat tabuáššiid birra, dego veahkaválddi, ovdagáttuid ja seksualitehta. Sámis leat olusat geat leamaš duostilat – okta sis lea nuorra Kárášjot-nisu Sara Kristine Vuolab, gii čakčat oaččui Tabubálkkašumi. Divttaidisguin son govve psyhkalaš dearvvasvuođa, ja son dahká dan eatnigillii. Dan láhkai son rasttilda maiddái gielalaš rájáid ja hástala min eanet rabasvuhtii.

Mii dárbbašit buohkaid geat leat mielde huksemin min servodaga. Sámi servodahkii lea juohke oahpaheaddji mánáidgárdeoahpaheaddji ja giellabargi dehálaš.

Dii geat dál lehpet nuorat; geavahehket sámegiela ja váldet dan fárrui iežadet bargoeallimii. Dat lea buorre sihke din ja sámi boahtteáigái. Mii dárbbašit buohkaid geat leat mielde huksemin min servodaga. Sámi servodahkii lea juohke oahpaheaddji mánáidgárdeoahpaheaddji ja giellabargi dehálaš.

Dehálaš bargu ovddasguvlui lea ahte eambbogat fárrejit fas ruovttoluotta sámi báikegottiide, ahte mii ávkkástallat daid vejolašvuođaid maid digitaliseren addá midjiide.

Dálkkádatpolitihkas galgá álgoálbmogiid jietna gullot, go dálkkádatrievdan čuohcá midjiide. Min mánát ánssášit ahte mii váldit dálkkádatášši duođas. Ja mánát dat leat ge min stuorámus doaivva. Sii leat boahtteáigi ja sidjiide galgá fuolahit buori bajásšaddama ja boahtteáiggi gos sáhttet eallit ja ovdánit sámegielas ja kultuvrras.

Juohkehaččas lea seammá olu árvu, juohkehaš dárbbašuvvo dasa ahte hukset bistevaš ja girjás sámi servodagaid.

Mun giittán buohkaid geat válljejit leat mielde ovdánahttimin min servodagaid, min gielaid ja min árvvuid. Sámi girjáivuohta lea min stuorámus fápmu. Juohkehaččas lea seammá olu árvu, juohkehaš dárbbašuvvo dasa ahte hukset bistevaš ja girjás sámi servodagaid.

Sávaldat ođđa jagi álggedettiin lea ahte mii buohkat nagadivččiimet ollašuhttit iežamet doaivagiid ja bargat ovttas juksat mihttomeriid ja ovdáneami.

Lávkejednot ođđa jahkái doaivagiin, rabasvuođain ja jáhkuin sámi girjáivuhtii.

Buorre ådå jahke!

Buerie orre jaepie!

Buorre ođđa jahki!