NSR’a politihkka lea vuođuštuvvon dan áddejupmái ahte luondduriggodagat ábis, vuonain, čázádagain, jogain ja eatnamiin leat vuođđun sámi kultuvrii. Mii bargat dan nammii ahte sámiid oamastan- ja geavahanvuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide dovddastuvvojit rievttálaččat. Sámit leat historjjálaš geavaheami bokte áiggiid čađa huksen alcceseaset gullevašvuođa ja máhtu luonddu ja luondduriggodagaid birra. Sis guhte ásset lagamusas ja geat leat eanemus sorjavaččat luondduriggodagaiguin berre leat nanu váikkuhanvejolašvuohta hálddahussii, nu ahte riggodagat sáhttet sihkkarastojuvvot boahttevaš buolvvaide. Mii dáhttut bargat buhtes luonddu ja birrasa bisuheamis, ja danne mii vuostálastit ruvkebázahusaid luoitima vuonaide. NSR dáhttu unnidit dálkkádatnuoskkideami. Olu dálá áiggi stuorámus hástalusain leat globála dásis, ja danne háliida NSR nannet rájárasttildeaddji sámi ovttasbarggu ja maiddái riikkaidgaskasaččat.
Biras ja vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide
Biras ja vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide
Rájáhis Sápmi
Sápmi lea min servodagaid, gielaid ja kultuvrra vuođđu. Sámi oktavuohta ja min eatnamat čuožžilii olu ovdal stáhtaid vuođđudemiid. NSR`ii lea sámi ovttasbargu lunddolaš oassi iežamet politihkas. Mii bargat nannosit sámi ovttasbarggu ovdii ja dáhttut njeaidit hehttehusaid mat eastadit sámi servodatovdáneami. NSR`a boahtteáiggi mihttomearri lea oktasaš sámi álbmotválljejuvvon ásahus. COVID-19 lea dahkan rájáid čielgaseabbon go goassige leat leamaš ja NSR oaivvilda ahte lea dárbbašlaš lagat ovttasbargui gaskkal davviriikkaid ja Ruošša. Loga eambbo dás.
NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:
- eanet stáhtarájárasttildeaddji ovttasbargu sámiid gaskkas
- ovdánahttit Sámi parlamentáralaš ráđi (Sámedikkiid ovttasbargoásahus)
- šiehtadallat Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, Norgga-Ruoŧa boazoguohtonkonvenšuvnna ja Norgga-Suoma bivdošiehtadusa Deanočázádahkii.
- jávkadit rádjáhehttehusaid ja álkidit vejolašvuođaid rájárasttildeaddji gávppašeapmái (o.m.d. duoji), bálvalusaid, skuvlaovttasbarggu, kulturovttasbarggu ja bargomárkaniidda.
- Joatkit ovdánahttit oktasaš sámi giellaovttasbargoásahusa Sámi Giellagáldu.
Vuoigatvuohta eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide
NSR vuođđooaidnu lea ahte luonddu riggodagat ja valljodagat Sámis dahket vuođu sámiid kultuvrii, gielaide, ealáhusaide ja servodahkii. Sámiin lea nu mo eará eamiálbmogiin ge erenoamáš oktavuohta iežas eatnamiidda ja guovlluide. Áiggiid čađa geavaheami bokte lea sámi álbmot huksen alcces vuoigatvuođaid daidda eatnamiidda, guovlluide ja valljodagaide main mii leat árbevirolaččat ássan ja man mii leat oamastan dahje geavahan.
NSR oaivvilda ahte sámiid oktasaš ja oktagaslaš oamastan- ja geavahanvuoigatvuođat galget dohkkehuvvot sihke rievttálaččat ja hálddahusas, nu ahte sáhttit joatkit ovttas eallit luondduin ja sihkkarastimin iežamet beassama lundui, guovlluide ja luondduriggodagaide. Loga eambbo dás.
NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:
- ahte sámiid oamastan- ja geavahanvuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide čielggaduvvojit ja dovddastuvvojit, dás maid ahte stáhta čuovvula SRU2 (NÁČ 2007: 13) eana- ja čáhcevuoigatvuođaid ektui Romssa fylkkas lulás.
- ahte sámiid vuoigatvuođat vuhtiiváldojuvvojit luonddu-, eana- ja luondduriggodathálddašeamis árbevirolaš sámi guovlluin.
- ahte mearrasámi vuoigatvuođat bivdui dohkkehuvvojit ja lágain nannejuvvojit.
- nannet sámi vuoigatvuođaid bivdui.
- ahte vuoigatvuohta friija ja ovddalgihtii dieđihuvvon miehtamii (FPIC) doahttaluvvo go aktevrrat árvvoštallet ođđa doaimmaid dahje sisabahkkemiid sámi guovlluide.
Biras ja dálkkádat
NSR politihkka deattuha mo sámi kultuvra lea čatnon lundui ja birrasii. Biras- ja dálkkádatrievdamat leat stuorra uhkádussan sámi kultuvrii ja ealáhusaide. NSR oaivvilda ahte meahcásteapmi, sámi ealáhusat ja vejolašvuohta viežžat duodjeávdnasiid fertejit sihkkarastojuvvot. Boraspiriid maid ferte hálddašit vugiin mii vuhtii váldá sámi ealáhusaid. Norga ferte váldit ovddasvástádusa dálkkádatnuoskkideami unnideapmái, muhto dálkkádatčovdosat eai sáhte dan dihtii geavahuvvot ággan sisabahkkemiidda sámi guovlluide. NSR oaivvilda ahte sámi resursaguovllut buoremusat suodjaluvvojit sámi geavaheami bokte. Loga eambbo dás.
NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:
- suvdilis areálageavaheapmi Sámis.
- ahte eai álggahuvvo ođđa mineráladoaimmat sámi guovlluin ovdal minerálaláhka vástida Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide
- ahte gielddat, fylkkagielddat ja stáhta fuolahit sámi vuoigatvuođaid ja beroštumiid plánabargguin
- ahte sámi guovllut eai suodjaluvvo árbevirolaš ja suvdilis sámi ávkkástallama vuostá, muhto baicca ahte sámi meahcásteapmi nannejuvvo.
- suvdilis boraspirepolitihkka mii nanne sámi guohtunealáhusaid ja mas lea sámi ovddasteapmi boraspirehálddašeamis
Riikkaidgaskasaš barggut ja solidaritehta
NSR’a riikkaidgaskasaš politihkka lea vuođuštuvvon dásseárvui, ii-vealaheapmái, govttolašvuhtii ja solidaritehtii. Mii bargat dan ovdii ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat galget ON eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa vuođul duohtan dahkkot ja ahte eamiálbmogiid beroštumit leat oassin ON`a bargguin suvdilis ovdáneami mihttomeriin. NSR oaivvilda ahte eamiálbmogiid oasálastin riikkaidgaskasaš ovttasbargguin sihkkarastá buoremus čovdosiid ovdáneapmái, ráfái ja sihkkarvuhtii. Máilmmi eamiálbmogat váikkuhuvvojit garrasepmosit dálkkádatrievdamiiguin ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggu bokte dáhttu NSR sihkkarastit ahte eamiálbmogat eai dasa lassin šatta guoddit dálkkádatčovdosiid noađi. Loga eambbo.
NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:
- sihkkarastit ahte olmmošvuoigatvuođat ja álgoálbmotvuoigatvuođat gudnejahttojuvvojit álbmotrievtti vuođul.
- nannet eamiálbmotgielaid dili ON giellalogijagi 2022-2032 oktavuođas.
- nannet eamiálbmogiid ovddasteami ON-vuogádagas ja regionálalaš riikkaidgaskasaš ovttasbarggu Árktalaš guovllus, Barentsguovllus, Davviriikkain ja Eurohpás.
- ahte ON bagadusprinsihpat ealáhuseallimii ja olmmošvuoigatvuođaide čuvvojuvvojit
- ahte Sámediggi beassá nammadit ovtta áirasa Stáhta olgoriikka penšuvdnafondda Etihkkaráđđái
- at Sametinget får oppnevne en representant til Etikkrådet for Statens pensjonsfond utland