NSR sámi sirddolašvuođaplána

1.   Stuorát dorskeearit smávvafatnasiidda
2.   Ruhtadan- ja innovašuvdnafoanda, nu mo sámi álggahanruhtadanfoandda.
3.   Digitaliseren ja sámi giellaáŋgiruššan.
4.   Vuođđoealáhusaid nannen, sihke boazodoallošiehtadusa ja eanadoallošiehtadusa bokte.
5.   Buoret viessobáŋkoloatnaortnegat boaittobealguovlluin.
6.   Ruhtadanortnegat almmolaš viesuid ja ođđa ja buoret skuvllaid huksemii.
7.   Nuvttá mánáidgárdi
8.   Nuvttá kulturskuvla mánáide
9.   Nuvttá kulturskuvla nuoraide
10. Eanet astoáiggefálaldagat nuoraide
11. Eanet deaivvadanheivehuvvon ja digitála oahput allaskuvlla ja universitehtadásiin.
12. Johtalus- ja servodatprošeavttat buoret geainnuid, girdihámmaniid ja hámmaniid, mobiilafierpmádaga ja fibera várás.
13. Stuorát mánáidoaju eastadan dihtii mánáidgeafivuođa
14. Buoret dearvvašvuođafálaldaga, geahččalanprošeakta sámi E-doaktáriin.
15. Nuvttá vuodjenkoarta nuoraide
16. Seailluhit dehálaš doaibmabijuid nu mo studieloanaid sihkkumiin ja ii makkárge bargoaddidivat doaibmaavádagas.

Plána lea bures vuođuštuvvon sihke áššedovdiraporttaide ja guorahallamiidda, nu mo ráđđehusnammaduvvon boaittobeallávdegotti raporttaide ja Sámedikki cealkámuš davviguovvlodieđáhussii, ja dán sáhttá olahit go máŋga iešguđet oasálačča ovttasbarget.

Sápmi ja Norga dárbbaša roahkkadis boaittobealpolitihka mii buktá ássanhálu ja eallinmovtta ja mii eastada sosiála erohusaid. Mii fertet doaimmahit politihka mii addá olbmuide vejolašvuođa hukset ruovttuideaset, bajásgeassit mánáideaset ja ollašuhttit nieguideaset ealli sámi báikegottiin miehtá Sámi.

Digitála Sápmi!

Koronajagis 2020 leat máŋgasat vásihan ahte ii leat eaktu beassat kantuvrras čoahkkát bargama dihtii. Digitála gulahallančovdosat leat čájehan ahte mii sáhttit leat dihtorčeahpit, hábmejeaddjit, dearvvašvuođabyrokráhtat dahje gründerat maiddái gievkkanbeavdeguorain ja kantuvrrain olles miehtá riikka – maiddái smávvagiliin!

Digitaliseren mielddisbuktá maiddái eará čovdosiid mat álkidit ássama ja loaktima giliin.

Digitaliseren mielddisbuktá maiddái eará čovdosiid mat álkidit ássama ja loaktima giliin. Digitála sámi doavtterčovdosat maid lea álki geavahit sáhttá leat dákkár čoavddus ja danne mii háliidit álggahit E-doavttir geahččalanortnega Sámi Klinihkkii. Dákkár ortnet livččii geahpidan sámi pasieanttaide fitnet sámegielat doavtterbálvalusaid.

Eanet desentraliserejuvvon ja digitála studerenprográmmat sáhttet álkidit oahppu gazzama oktanaga go ásaiduvvá boaittobealguovlluide bearrašiinnis. Dát álkidivččii vejolašvuođa ovttastahttit oahpu ja bearašeallima ja lea áibbas dárbbašlaš sihkkarastin dihtii rekruterema ja gelbbolašvuođaloktema boaittobealguovlluin.

Guolleearit ja káijat

Mii dárbbašit sihke digitála ja fysalaš infrastruktuvrra. Geainnut ja káijat fertejit leat doarvái buorit guoli várás vai sáhttá daid sáddet márkaniidda ja vai olbmot besset bargui. Busset fertejit johttit ja dat fertejit gulahallat fearggaiguin.

Maŋimuš jagiid lea guolástuspolitihkka váldán olbmuin eriid ja riggodagaid riddoservodagain ja sirdán daid gávpogiidda. Sámedikkis lea NSR geahččalan eastadit dan ovdáneami guolleeriid máhcahemiin ja doarjagiiguin nuoraide geat háliidit álgit bivdit. Mii leat maid dorjon Sørkjosen fiskemottak 135 000 ruvnnuin vai sii besset ođastit iežaset doaimma.

Mii háliidat eanet dorskeeriid riddoálbmogii. Riggodagat galget bissut rittus! Stuorát dorskeearit smávit fatnasiidda mielddisbuktá buoret birgenvuođu daidda geat ásset smávit báikkiin ja dat sihkkarasttášii ahte eanet riggodaga báhcit o.m.d. Unjárgii ja Honnesvággái vai eai mana Aker Bryggii.

Erohusat ja dorvvolaš viesut:

Ekonomalaš erohusat leat lassáneamen Norggas ja maiddái erohusat gaskkal gávpogiid ja boaittobealguovlluid. Viessohuksen lea dávjá seamma divrras boaittobealde go gávpogiin – muhto nuorra viessohuksejeaddjit boaittobealguovlluin dávjá gártet velggiid vuollái go viessoárvu gahččá dakkaviđe go uksii deaddila čoavdaga. Mii dárbbašit ortnegiid mat unnidit ekonomalaš riskka mii lea go boaittobealde hukse viesu.

Sápmi ja Norga dárbbaša roahkkadis boaittobealpolitihka mii buktá ássanhálu ja eallinmovtta ja mii eastada sosiála erohusaid.

Danne mii evttohat Viessobáŋku galggašii fas boaittobealpolitihkalaš doaibmabidjun huksejuvvot. Dán áigái huksejuvvojit dušše 3% viesuin boaittobealgielddain Viessobáŋkku vuođđoloanaid, ja buot unnimusat huksejuvvojit sámi guovlluin. Hálbbes loanat, álggahandoarjja iežaskapitálii ja viesuid ođasmahttin ja heiveheapmi sáhttá mearkkašit hui olu nuoraide geat dáhttot ásaiduvvot. Olu vuorrasut sámit ge ásset boares jielas viesuin ja Sámis leat dievva viesut mat galggašedje divvojuvvot. Mii dárbbašit ortnegiid mat dahket álkibun ođasmahttit boares viesuid nu ahte girdet árktalaš dálkki, ovdamearkka dihtii buolvvaidviessun.

Dál lea áigi loktet mánáidoaju guovlluin gos lea olu mánágeafivuohta. Mii oaivvildit ahte doaibmabijut mat loktejuvvojit guovllulávdegotti raporttas, nu mo nuvttá mánáidgárddiid ja kulturskuvlla mánáide livččii váikkuhan eastadit sihke ekonomalaš erohusaid ja olggobealevuođa ja nannet nuoraide miela ásaiduvvat boaittobealde.
Sápmi ja Norga dárbbaša roahkkadis boaittobealpolitihka mii buktá ássanhálu ja eallinmovtta ja mii eastada sosiála erohusaid. Mii fertet doaimmahit politihka mii addá olbmuide vejolašvuođa hukset ruovttuideaset, bajásgeassit mánáideaset ja ollašuhttit nieguideaset ealli sámi báikegottiin miehtá Sámi.

Sápmi ja Norga dárbbaša roahkkadis boaittobealpolitihka mii buktá ássanhálu ja eallinmovtta ja mii eastada sosiála erohusaid. Mii fertet doaimmahit politihka mii addá olbmuide vejolašvuođa hukset ruovttuideaset, bajásgeassit mánáideaset ja ollašuhttit nieguideaset ealli sámi báikegottiin miehtá Sámi.