Sámediggepresideanta sárdni NSR riikkačoahkkimii

Ráhkis oappát ja vielljat NSR’as,

Go sárdnida NSR’a riikkačoahkkimii de lea álo dego ruoktot boahtit, ja mun dovddan dán dovddu maiddái otne, vaikko vel lean ge kámerai sárdnideamen. Korona-dilli lea rievdadan min árgabeivviid, muhto mii leat álbmot mat álo leat šaddan heivehit iežamet ođđa dilálašvuođaide, de mii gal nákcet maiddái dán dilis birget. Mun dieđán ahte dii lehpet dieppe, ja dieđán ahte mii ain áŋgiruššat sámi boahtteáiggi ovdii.

Álggos háliidan giitit din buohkaid. Lean hui giitevaš go moanat jagiid lean beassan din ovddastit, ja go lehpet mu dorjon jođiheaddjin, presideantaevttohassan ja presideantan. Lea leamaš sihke gudni ja sierraovdamunni, man lean geahččalan hálddašit buoremus lági mielde, min álbmoga buorrin, Sámedikki buorrin ja min organisašuvnna buorrin. Lean vásihan nu olu liekkusvuođa, doarjaga, buriid rávvagiid ja oskkáldasvuođa buot dásiin organisašuvnnas, iežan báikkálaš searvvis, Guovdageainnu Sámiid Searvi, Ávjovári válgabires, sámediggejoavkkus ja olles organisašuvnnas. Mus leat divrras muittut dán áiggis, muittut searvevuođas, boagusteamis ja ilus. Mun lean gávdnan agálaš ustibiid NSR-barggu bokte. Ii leat álo leamaš álki, leat maid leamaš gatnjalat, beahttašumit, ja váttis mearrádusat, muhto min searvevuohta lea dahkan dán álkibun. Lean geahččalan bargat searvadahtti, geahččalan váikkuhit ahte min politihkalaš bearaš sturošii, ja dál dovddan oadjebassan ahte doppe leat earát guhte háliidit ja máhttet joatkit barggu sámi boahtteáiggi ovdii.

Mus leat divrras muittut dán áiggis, muittut searvevuođas, boagusteamis ja ilus.

Ii leat vejolaš eastit ahte dát sárdni šaddá muittašeapmin. Dát lea mu maŋimuš sárdni NSR`a riikkačoahkkimii presideantan, ja mun dovddan sihke ahkitvuođa ja ilu oktanaga. Dát sárdni lea munnje vejolašvuohta smiehtadit maŋimuš 20 jagi, muhto in áiggo dušše muitomátkái din doalvut, háliidan áinnas maiddái juoidá dadjat dan áigái mii boahtá dál ovdal válggaid ja vel dan maŋŋá ge.

Ledjen iežan vuosttaš riikkačoahkkimiin loahpageahčen 80-logu, ja maŋŋel ovtta áiggi go vuos vuoruhin oahpu, barggu ja bearraša de áŋgiruššagohten GSS`as álggus 2000-logus. Lea munnje hui mávssolaš ahte lean beassan mielde doalvut viidáseabbo bargguid maid buolvvat min ovdal leat bargagoahtán, čanastat máttuide lea dehálaš oassi das maid mii leat.

Čanastat máttuide lea dehálaš oassi das maid mii leat.

Riikkačoahkkimis Tronesas válljejuvvojin NSR`a jođiheaddjin. Dát dáhpáhuvai áiggis go sámediggeáirasiid nissonlohku lei njiedjan válggas válgii golbma válgaáigodaga, ja mii dalle lei dušše 11%. Dát lei dehálaš oassi servodatdigaštallamis dien áigge. Manne eai dáhtton sámi nissonat válggaide searvat? Manne eai beassan searvat? Go ledjen servodatáŋgiris nissonolmmoš de dáhtton beassat diehtit manne ná lei, ja mun oasálasten prošektii Sámi Allaskuvllas mas mii dutkkaimet sivvaoktavuođaid, mii dutkkaimet válgaortnega, dieđuid sámediggeválggaid birra, mii jearahalaimet nissonpolitihkkáriid ja geahčadeimmet makkár vásáhusat eará válggaid oktavuođain ledje.

Manne eai dáhtton sámi nissonat válggaide searvat? Manne eai beassan searvat?

Maid gávnnaheimmet dáinna dutkamiin? Jurddaboađus lei ahte njieddji nissonlohku sáhtii čilgejuvvot dainna ahte lei válgaortnet mas olu válgabiiret, mii dagahii ahte masá dušše vuosttaševttohasas lei vejolašvuohta válljejuvvot, ja ahte uhcán nissonolbmot evttohuvvo vuosttaševttohassan. Sivvan dasa ahte unnán nissonolbmot evttohuvvojedje ledje máŋggabealagat, muhto dutkan muitalii juoidá das mii nissoniid mielas lei dehálaš ovdal vulge evttohassan; earret eará dovdu ahte báikkálaš searvvit ja servodagat galggašedje sin doarjut ja loktet.

Manne dán muitalan dál? Na, dat lea danne go dáinna mii leat nákcen juoidá bargat! NSR háliidii nissonolbmo jođiheaddjin 2003’s, go háliidii čájehit ahte nissonat besset, ja leat gergosat váldit ovddasvástádusa. Mun ožžon dan barggu, ja ráhkkaneapmi 2005 válgii mii háliideimmet čájehit ahte sámepolitihkas ledje nissonolbmot mat sihke háliidedje, sáhtte ja besse searvat. Guittotge NSR’as.

Mii háliideimmet čájehit ahte sámepolitihkas ledje nissonolbmot mat sihke háliidedje, sáhtte ja besse searvat. Guittotge NSR’as.

Go rabaimet Sámedikki golggotmánus 2005`s, de ledje seamma olu nissonat go olbmát, ja sámediggeáirasiid gaskamearalaš ahki lei maid njiedjan mearkkašahtti olu. Ja stuorra oassi dán rievdadusas lei dat bargu man báikkálaš searvvit ja organisašuvdna barggai nominašuvnnaid ja válgagičču oktavuođas. Mii lihkostuvaimet maid rievdadit válgaortnega 2006`s, nu ahte dál mis leat stuorát válgabiiret main eanet áirasat. Dát lea váikkuhan nu ahte mii leat nagodan doalahit sohkabealdássedeattu Sámedikkis njeallje áigodaga, ja dat rahpá maid nuorabut evttohasaide vejolašvuođaid sámepolitihkas.

Mu mielas lea maid namuhan veara ahte otne mis leat rahpasit homofiila politihkkárat Sámedikkis. Dát ii lean go gáiddus jurdda álggogeahčen 2000-logu. Otná sámi servodagas de ii mearkkaš maidige leat go heterofiila vai homofiila, nu guhká go leat čeahppi ja áŋgir de sáhtát jienasteddjiin fidnet luohttámuša. Sámi servodat lea rahpasan, ja lea šaddan álkit leahkit ieš ja beassat vuoigŋat, ja beassat leat mielde buorremielalaččat váikkuhit sámi servodathuksemii, beroškeahttá gii don leat.

Sámi servodat lea rahpasan, ja lea šaddan álkit leahkit ieš ja beassat vuoigŋat.

Dát lea ovddemusat leamaš álbmotoassebargu, mii lea dáhpáhuvvan báikkálaččat sámi servodagain, gos NSR miellahtut ja báikkálaš searvvit leat oasálastán. Lean beassan oasálastit dása, earret eará go lean vuosttaš nissonolmmoš sámediggepresideantan. Dát leamaš gudni man ovddas lean hui giitevaš.

Sámepolitihkka lea rievdan, Sámediggi lea rievdan, ja dii galgabehtet joatkit rievdademiiguin. NSR`as mii dávjá sivahallojuvvot romantiseremis vássánáiggi, ahte mii vuosttaldit ovdáneami. Dát lea áibbas boastut. Mii gállit ovddemusat ovdáneamis, mii doalvut dan ovddos guvlui!

Okta dain áššiin mat váikkuhedje mu politihkalaš áŋgiruššamii lei sámegiella. Go bajásšadden dárogielagin, de lean šaddan muhton radikála mearradusa dahkat iežan eallimis sihkkarastin dihtii ahte mu váhnemat eai galgan šaddat maŋimuš sámegielat buolvan min bearrašis. Dát lea mu bággen dárkilit jurddašit makkár dássedeaddu lea gaskkal servodaga doarjja ja persovnnalaš válljejumiid go guoská sámegiela boahtteáigái. Mun in oainne vuos eará čovdosa earágo ahte ain boahtteáiggis de fertejit sápmelaččat váldit stuorra persovnnalaš ovddasvástádusa jus galgat nákcet doalvut sámegiela boahttevaš buolvvaide. Eat sáhte dušše navdit dat dáhpáhuvvá iešalddis. Go seammás go servodat lea doarjugoahtán sámegiela, sámegielat mánáidgárddit ásahemiiguin ja sámegieloahpahusfálaldagaid bokte skuvllain, de mii massit divrras giellaguddiid.

Mii gállit ovddemusat ovdáneamis, mii doalvut dan ovddos guvlui!

Sámegielaid boahtteáigi gáibida persovnnalaš válljejumiid, maid mii buohkat šaddat dahkat juohke beaivvi, ruovttuideametguin ja servodagas muđui. In vuordde ahte buot sámit ohppet sámegiela hupmat. Oallugiid mielas, geat eai beassan oahppat mánnán, lea menddo lossa mátki rávisolmmožin. Dat lea áddehahtti. Dan sadjái sii soitet baicca áŋgiruššat mánáideaset vejolašvuođaid buoridit. Dan maid mun háliidan lea ahte buohkat addet saji sámegillii, ja ahte mii sámit eat ieža gáibit ahte majoritehtagielat dat galget hubmojuvvot. Ahte mii gierdat ahte eat álo ipmir, muhto baicca dovdat ilu go beassat gullat jietnadagaid ja oaidnit mearkkaid sámi gielas man ieža eat ipmir. Buot sámegielat leat čábbát, dat hupmet min váimmuide beroškeahttá ipmirda go oaivi sániid vai ii.

Sámegielaid boahtteáigi ii leat dušše eaŋkilolbmuid duohken, muhto dat gáibidit doaibmevaš giellapolitihka ja servodaga doarjaga. Min Sámediggebarggu bokte lean beassan bargat giellapolitihkain, maiddái riikkaidgaskasaččat: lean beassan leat mielde ođđa sámi mánáidgárddiid ja giellaguovddážiid rahpamis, mii leat historjjálaš giellalávdegotti ásahan man mii joatkit čuovvulit. Lean beassan giellabálkkašumiid juohkit dehálaš máhttoolbmuide, lean beassan mánáid ilu vásihit go illudit vuosttaš stuorra sámegielat animašuvdnafilmmain. Leat máŋga lávkki lávkejuvvon sámi digitaliseremis ja giellateknologiijas. Dál gávdnojit dihtorprográmmat mat mašiinnalaččat jorgalit sámi teavstta hupmamii ja gávdnojit jorgalanprográmmat gaskkal sámi gielaid. Go álgen politihkkii, de eai gávdnon eai jierbmetelefovnnat ge, dál mus leat máŋga giellaáppa ja digitála sátnegirjji telefovnnastan, maid beaivválaččat geavahan. Go čálán sártniid dahje e-boasttaid sámegillii, de veahkehit divvunprográmmat mu. Dát lea dehálaš, ja mun jáhkán dát korona-áigi lea čuvgehan man dehálaš lea láhčit saji sámegielaide digitála máilbmái. Ovdáneapmi ii bisán, ja mii fertet fuolahit ahte eat bázahala.

Buot sámegielat leat čábbát, dat hupmet min váimmuide beroškeahttá ipmirda go oaivi sániid vai ii.

Sámit leat sivahuvvon boaresáigásažžan ja maŋášbargin. Dát ii doala deaivása. Mii leat duođaid ođđaáigásaččat ođđa teknologiijaid ávkkástallamiin. Muhtomin mii gávdnat ođđa vugiid ávkkástallat teknologiijain, nu mo dronaiguin boazodoalus, goanstasuoidneránuiguin gárddis, luossabiepmahatrusttegiin govdunkáijain, njulgendoaŋggaiguin liidneriesaldagaide, el-drillaiguin láigebatnimii. Dát hutkáivuohta, heiveheapmi ja ođasmahttindáidu lea sivvan dasa ahte min kultuvra lea duháhiid jagiid birgen dáppe davvin. Hástalus dál lea go ovdáneapmi manná jođáneabbo go goasge ovdal.

Danin min vuoigatvuođabargu NSR’as šaddá ain deháleabbo. Dáža politihkka lea maŋimuš jagiid eanet ja eanet jorran davviguovlluide. Dán ge stuorradiggeválgga ovdal mii fas dan oaidnit, buot bellodagat čavgejit retorihka das man ollu vejolašvuođat dat gávdnojit davvin. Dat leat vejolašvuođat mat ovddemusat gusket earáide go midjiide. Mii leat eanet ge ovddas. Leš dal energiijabuvttadeapmi, minerálapolitihkka, johtalus dahje mátkeealáhus, de lea álo muhtun sámi bearaš dahje báikkálaš servodat mii vásiha sivahallama ahte leat ovdáneami cakkit. Vaikko eai leat dahkamin eará go ássamin doppe gos ásset, eallimin nu mo álohii leat eallán. Servodaga infrastruktuvrrat eai buorrán davvin, báŋkkut heaittihuvvojit, skuvllat giddejuvvojit, suvdinfatnasiid ja fearggaid johtolat unniduvvo. Mii háliidat davviguovllupolitihka mii addá midjiide geat ássat dáppe, ja geat háliidit ássat dáppe, servodatlaš vuođđobálvalusaid go eat hálit iehčanasvuhtii guđđojuvvot.

Mii háliidat davviguovllupolitihka mii addá midjiide geat ássat dáppe, ja geat háliidit ássat dáppe, servodatlaš vuođđobálvalusaid go eat hálit iehčanasvuhtii guđđojuvvot.

Dát mearkkaša ahte servodagaideamet birgenvuođđu ii sáhte biliduvvot, dás lea sáhka eana- ja luondduriggodatvuoigatvuođain, dahje vuoigatvuohta «eatnamiidda ja čáziide», man ovdii mii leat rahčan olles NSR`a áiggis, ja mainna fertet joatkit rahčat. Gilvu Sámi alde lea čavgan, ja mii fertet leat gozuid alde ja fállat iežamet dáidduid. Mun lean oaidnán muhtun vuoittuid sisabahkkenáššiin, Fálesrášša- ja Gaelpieguovlluid maid nagodeimmet suodjalit bieggafápmohuksemiin leat dat áššit maid muittán buoremusat. Muhto ain lea nu ahte šaddat oaidnit go min várit, jogat, vuonat ja jávrrit bávkaluvvojit, dulbejuvvojit dahje mirkkohahttojuvvojit «ovdáneami namas».

Sámediggeráđđi lea gieskat galledan Trollheimena, guovllu gos sámi boazodoallu alimusrievtti duomu bokte leat massán iežaset historjjálaš vuoigatvuođaid. Dat gal čuozai garrasit. Máŋggaid jagiid eahpevuoiggalašvuohta, vealaheapmi ja riidu ii leat vel nagodan jávkadit bearrašiid Trollheimen sijtes.  Sii vižžet fámu máttuideaset doarrumiiguin, ja eatnamiin ja váriin man sin máttut leat geavahan čuđiid, soaitá duháhiid jagiid. Sii leat ain das. Mii leat ain dás!

Sámi vuoigatvuođat lei okta dain surggiin mii mu movttiidahtii politihkkegoahtit. Ledjen dušše nieiddaš dalle Álttá-Guovdageainnu-ákšuvnna áigge, muhto dat čuozai munnje nannosit. Čuozai maid garrasit go oidnen mo čáhcefápmohuksen lei biliidan min soga geasseguohtoneatnamiid Lágesduoddaris, jávrrit ledje šaddan mearran, jogat golgagoahtán nuppe guvlui. Seammá orohat uhkiduvvo dál bieggafápmoplánain Rástegáissá vuolde.

Buot dán mii guoddit fárusteamet, árbi mas lea sáhka min birgejumis.

Mii guoddit buohkat fárusteamet dákkár muitalusaid, iežamet, dahje fulkkiid ja ustibiid vásáhusaid bokte. Muitalus das mo gávpot borai guohtuneatnama, muitalusat das mo fatnasa fertii rohttet gáddái, muitalus das mo mearka sihkkojuvvui, muitalusat summal rádjageassimiin, muitalusat beahttašuhtti dikkiin. Buot dán mii guoddit fárusteamet, árbi mas lea sáhka min birgejumis.

Okta dain stuorra mearrádusain mii sáhttá rievdadit oktavuođa gaskkal sámiid ja earáid dán riikkas lea Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna ásaheapmi. Sáhttit go doaivut ahte dát eahpevuoiggalašvuođa-árbi sáhttá ovdanbuktojuvvot, ipmirduvvot ja dovddastuvvot? Duostat go doaivut ahte muhtun beroštivččii? Sáhttit go doaivut ahte vuoiggalašvuohta máhcahuvvošii? Dan ferte oaidnit, muhto beasaimet ikte gullat mo min searvevuohta, báikkálaš servviid ja SOL bokte, fállá midjiide vejolašvuođaid váldit ruovttoluotta maid soaitit leat massán, leaš go dat giela dahje gákteárbevieruid.

Gávdnojit dakkárat mat geahččalit ákkastallat ahte dál leat sámi vuoigatvuođat nu nannosat Norggas ahte ii leat šat dárbu bargat vuoigatvuođaid nannema ovdii. Jus sámi vuoigatvuođat leat nu nannosat Norggas, manne de lea nu ahte sámi mánáide sáhttá biehttaluvvot sámi oahpahus jus nubbi váhnen ii hálit dan. Manne lea nu ahte min bivdoárbevierut leat kriminaliserejuvvon? Manne leat ain pláneme ođđa sisabahkkemiid Riehpovuonas? Mu eanu dolvojuvvui UNN`ii čakčamánus go lei lihkohisvuhtii šaddan. UNN`as oaččui bearaš dieđu ahte dulkon ii fállojuvvon ovdal skábmamánu 3.beaivvi. Dat lea guhkes áigi leat dakkár dilis ahte it beasa gulahallat iežat divššodeddjiin ja fuolaheddjiin, go lea diekkár rašes dilis. Juohke beaivvi čájehuvvo ovdamearkkaid bokte ahte min bargu Sámedikkis ja NSR`as dárbbašuvvo. Sápmi dárbbaša min!

Vuođđun min bargui Sámedikkis dán áigodagas leamaš Muohtačalmmit-ovttasbargu. Mun giittán iežamet ovttasbargoguimmiid buori ja stáđis ovttasbarggus geahččalit ollašuhttit stuorámus ja eanemus máŋgga bealát vuođđudanjulggaštusa mii goassige leamaš Sámedikkis; Muohtačalmmit-julggaštus. Mii eat leat guhkkin eret ollislaš ollašuvvamis, ja lea ain njealjádasoassi báhcán dán válgaáigodagas.

Mun sávan mun beasan oaidnit go Saemien sijtte vuođđogeađgi biddjo eatnamii, mun sávan mun beasan vásihit prošeaktaálggu ođđa sámi teáhter- ja joatkkaskuvllavistái dáppe ruovttus Guovdageainnus. 

Lea dušše jahki boahtte sámediggeválgii – ja maid sávan mun beassat vásihit dan áiggis? Mun sávan mun beasan oaidnit go Saemien sijtte vuođđogeađgi biddjo eatnamii, mun sávan mun beasan vásihit prošeaktaálggu ođđa sámi teáhter- ja joatkkaskuvllavistái dáppe ruovttus Guovdageainnus. Mun sávan norgga eiseválddiid konsultašuvdnageatnegasvuohta mearriduvvo láhkan, Mun sávan Sámelága giellanjuolggadusaid ođastuvvojit ja nanusmuvvojit. Mun sávan Kárášjoga álbmoga eanaoamastanvuoigatvuohta iežaset guovlluide gos ásset ja man geavahit dohkkehuvvo.

Maid šattan mun dál geiget ođđa ja áŋgiris sámediggeevttohasaide? Váibmogiella-ráportta čuovvoleapmi lea stuorra bargu man mii leat ferten cehkiid mielde bargat. Jus buot manná bures, de beasan vásihit vuosttaš láhkarievdadusaid. Ollu bargu lea ain vuordimis sámegielaid dáfus, sihke oahpahusvuogádagas, dearvvašvuođasuorggis ja riektevuogádagas.  Vuosttaš maid bargen presideantan čakčat 2005`s lei vuostáiváldit árvalusa Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii. Dát ášši lea mu čuvvon olles mu doaibmanáiggi. Dál go norgga ráđđehus lea biehttalan smávva rievdadusaid dahkat konvenšuvnnatekstii, de šattan dušše doahttalit ahte in beasa vásihit konvenšuvnna dohkkehusa, in guittot presideantan. Dan šattan guođđit earáide.

Diehtibehtet go mii lea mu movttiidahttán go lean beahtahallan ja šlundon? Dii! Beassat leat oassin lihkadusas mii badjel 50 jagi lea bargan sámi boahtteáiggi ovdii, dat dahká mu rámisin. Ja ahte NSR ain geasuha nuorra servodatberošteaddji sápmelaččaid, sin geain Sápmi lea sin jurdagiin, váimmuin ja gieđain. Go oainnán dan de jurddašan; ii dat sáhte leat nu vearrái, lea doaivva, in nákcen buot čoavdit, muhto mii leat eambbosat. Sii gal nákcejit! Dii gal nákcebehtet!

Beassat leat oassin lihkadusas mii badjel 50 jagi lea bargan sámi boahtteáiggi ovdii, dat dahká mu rámisin.

Lea veaháš váivi loahpahit iežan maŋimuš sártni presideantan, muhto seammás de lean ilus ja rámis dan barggus maid mii ovttas leat bargan dan áiggi go mun lean bargan sámepolitihkkárin. Lean oaidnán stuorra servodatrievdadusaid, muhto seammás dieđán ahte lea ain issoras olu bargu báhcán. Didjiide geat lehpet dássážii áŋgiruššan, ja didjiide geat joatkibehtet bargat: dii lehpet dehálaččat.

Sápmi dárbbaša din!

Sápmi dárbbaša NSR’a!

Giitu

Govven: Marie Louise Somby // Árvu