Sámediggebušeahtta 2021 lea gárvvis – Eanetlohku nanne sámiid vuoigatvuođaid

– Lassin daidda stuorra vuoruhemiide sámi oahpponeavvuide, giellabargguide ja museaide de mii nannet maiddái doarjjaortnega sámi riekteguddiide 450.000 ruvnnuin, dadjá NSR joavkojođiheaddji ja áššejođiheaddji, Runar Myrnes Balto.

– Lea stuorra vuordámuš ahte Sámediggi doarju go sámi bealit šaddet diggái mannat loktet prinsihpalaš áššiid mat guoskkahit min buohkaid, danne nannejuvvo dát ohcanvuđot doarjjaortnet 1,9 millijovnna ruvdnui, dadjá Myrnes Balto.

Lassin daidda stuorra vuoruhemiide sámi oahpponeavvuide, giellabargguide ja museaide de mii nannet maiddái doarjjaortnega sámi riekteguddiide 450.000 ruvnnuin.

Juolluduvvo 250.000 ovdaprošektii mii geahčada museahuksema sámi dáiddárii John Savioi, guhte lei Mátta-Várjjagis eret. Juolludeapmi addo merkejuvvon juolludeapmin Deanu ja Várjjat Museasiidii (DVM). Guovddášbellodaga joavkojođiheaddji, Cecilie Hansen, lea duhtavaš dáinna áigumušain.

– Guovddášbellodat oaivvilda ahte mii dárbbašit Savio-musea Mátta-Várjjagii. Danne mii leat hui illosat go dál beassat muitalit ahte juolludit ruđaid ovdaprošektii, dadjá Cecilie Hansen.

– Dát lea mielde bidjamin johtui dan mii sávvamis šaddá sierra Savio-musea muhtun jagiid geahčen, áinnas dakkár musea mas eanet doaimmat nu mo ovdamearkka dihtii sámi gávnnadanbáiki, dadjá Hansen.

Ođđa bušeahttavuoruheapmi lea seminára nissoniid dásseárvovuođa birra boazodoalus, masa juolluduvvo 100.000. Lea maid mielde bušeahtas ahte «ruovttudoallu» (báikedoallu ja siidadoallu) leat dehálaččat bearašvuđot ealáhusas. Dáiguin vuoruhemiiguin lea Johtti Sámiid Listu (JSL) erenoamáš duđavaččat.

– Dásseárvu boazodoalus lea dehálaš, ja mii leat duđavaččat ahte Sámediggi boahtte jagi dáhttu lágidit seminára mas dát fáddá. Dát galggašii maid leat oassin sihke Sámedikki dásseárvodieđáhusa čuovvoleamis ja boazodoallolága reviderenbarggus, dadjá Berit Marie E. Eira, Johttiid Sámi Listtu joavkojođiheaddji

– JSL lea maid ilus das go bušeahtas celko ahte boazodoallit buot agiin ja dearvvašvuođadiliin leat seamma dehálačča ealáhussii ja ahte sidjiide galgá sihkkarastojuvvot oasálastinvejolašvuohta ja gullevašvuohta, dadjá Eira.

Dasa lassin de lea Sjeltie – Sámi Kulturpárka Maajehjaevries 100.000 ruvnnuin, mii dainna loktejuvvo 120.000 dán bušeahtas. Ellinor Marita Jåma Åarjel-Saemiej-Gïelhas lea erenoamáš ilus dáinna maŋimuš loktemiin.

– Mii ÅaSG`s leat illosat ahte vuoruhuvvojit sihke vuoigatvuođat ja Sjeltie. Leat olu birrasat Sámis ja Lulli-Sámis mat barget buori barggu, ja mii diehtit ahte leat stuorra dárbbut, dadjá Jåma.

– Sjeltie, mas iešmearrideapmi lea máhcahuvvon dan dološ sámi báikkis Maajehjaevries lea buorre ovdamearka das mo báikkálaš searat barget bures, ja mii leat illosat leat oassin eanetlogus Sámedikkis mii dáhttu nannet doarjaga sidjiide 100.000 ruvnnuin, dadjá Jåma.

Maŋimuš rievdadus man eanetlohku lea dahkan lea ásahit 100.000 ruvnno sturrosaš stipeandaortnega mii galgá movttiidahttit eanet sámegielat sisdoalu buvttadeapmái digitála vuogádagaide, nu mo YouTube`ii, rávdnjemat dahje podkasttaide.