Dál lea Njukčamánu 8. beaivi, riikkaidgaskasaš nissonbeaivi, dat beaivi goas earret eará galgat akšuneret nissoniid jienastanvuoigatvuođaid ovdii. Jienastanvuoigatvuohta bođii, oktan daiguin váikkuhusaiguin mat šadde daidda geat dáistaledje. Aktivismmas ja rahčamis lea stuorra haddi daidda geat gállet luotta. Dávjá ii leat makkárge gudnejahttin iežaset eallenagis. Dušše maŋit áiggis adnojuvvojit bohtosat árvvus.
Ollu lihkku nissonbeivviin!
Kategori
NSRDato
08.03.2021Ollu lihkku nissonbeivviin!
Loga Silje Karine Muotka Njukčamánu 8. beaivvi kronihka dás!
Dál lea Njukčamánu 8. beaivi, riikkaidgaskasaš nissonbeaivi, dat beaivi goas earret eará galgat akšuneret nissoniid jienastanvuoigatvuođaid ovdii. Jienastanvuoigatvuohta bođii, oktan daiguin váikkuhusaiguin mat šadde daidda geat dáistaledje. Aktivismmas ja rahčamis lea stuorra haddi daidda geat gállet luotta. Dávjá ii leat makkárge gudnejahttin iežaset eallenagis. Dušše maŋit áiggis adnojuvvojit bohtosat árvvus.
Otná beaivvi sáhttá smiehttat fámu huksemis. Nissonjienaid lokten 2021`as lea nissoniid oažžut iežaset jienastanvuoigatvuođa geavahit ja váldit iežaset lunddolaš saji čoahkkinlanjas gos mearrádusat dahkkojuvvojit. Dahje nu mo bunádagerilla jođiheaddji Anja Cecilie Solvik guhte lea ovddemusas lihkadusas mii dáhttu sihkkarastit dorvvolaš riegádahttinfálaldaga.
Lea ahkit jurddašit mo muhtumat sáhttet njuolgut soahtat iežaset hámi ja olggosoaidnima vuostá ja dan bokte iežamet doaibmannávccaid vuostá.
Fámu huksen maid sisttisdoallá vuosttaldit hehttehusaid mat vealahit. Gorutideálat ja vuordámušat mo mii leat olggosoaidnit dagahit hui olu olbmuide buozalmasvuođaid. Lea ahkit jurddašit mo muhtumat sáhttet njuolgut soahtat iežaset hámi ja olggosoaidnima vuostá ja dan bokte iežamet doaibmannávccaid vuostá. Dát ii leat ođđa ášši, muhto das leat dađistaga vel eanet arenat dál go sosiála mediat leat boahtán.
Dákkár siskkáldas soahti rievida fámuid mat livčče buoret sáhttit máilmmi rievdadit ovdamearkka dihtii leahkit dat oahpaheaddji mii mearkkaša buot oahppi vejolašvuođaide, dahje dat buohccidivššár guhte lea lahkosis muhtun hui mearkkašahtti áiggis nuppi olbmo eallimis. Dahje fitnoálggaheaddji guhte vuođđuda lihkostuvvan fitnodaga dahje iežamet fápmu rievdadit iežamet dahje mánáideamet eallineavttuid. Gorutpositiivavuohta lea vuostefápmu, muhto maiddái dat fuomášahttá hámi ja olggosoaidnima. Mii fertet fokuseret fámu hukset iežamet dáidduid huksema bokte, beroškeahttá mo mii leat olggosoaidnit.
“Birastahte iežat nissoniiguin mat dáhttot dadjat du nama vejolašvuođaid lanjas.” Mus leamaš nu lihkku ahte lean máŋga jagi beassan dakkár nissonin ovttasbargat. Min vuosttaš nissonlaš sámediggepresideanta Aili Keskitalo. Son barggai aktiivvalaččat rievdadan dihtii sohkabealledeattu Sámedikkis, iežamet álbmotválljejuvvon ásahusas. Su jođihemiin oaččuimet parlamentta mas dássedettolaš sohkabeallevuohta ja dat lea áidnalunddot álbmotválljejuvvon ásahusaid ektui. Dát lea bistán golbma áigodaga. Keskitalo lea dakkár jođiheaddji guhte lokte eará nissoniid lanjas mas dievva vejolašvuođat.
Jagiid mielde lean buorrelihkus mun ge oaidnigoahtán eará olbmuid ja iežan áibbas eará geahčastagain. Dál lean áddegoahtán maid áhkku dagai go ain de dadjalii munnje, go ledjen eahpesihkkaris nuorra nieida, ahte mus ledje čáppa čalbmegulmmit dahje ahte mus lea čáppa liikii. Dat lei danne go son iežas vásáhusaid bokte diđii ahte čáppavuohta boahtá vaikko makkár hámiin ja ivnniin.
Muhto dihtomielalašvuohta ahte mu niegut ja doaivva lea sihke duohta ja dehálaš lea diehtu mainna lean giitevaš.
Dehálamos lei aŋkke mo son lávii juogadit nieguidasas muinna. Son lei nisu guhte ii duššindahkan nieguid ja doaivaga, muhto son baicca deattuhii ahte niegut ja doaivagat lea dehálamos jođihanfápmu iežamet eallimiin. Su haga soaitá ahte mun dalle nuorran in livčče beassan diehtit ahte maiddái rávis olbmuiguin fertejit leat niegut ja doaivagat. Eai buot niegut lean olámuttus, dan oainnán čielgasit dál rávis olbmo čalmmiiguin. Mus leat maid áibbas earálágan niegut ja doaivagat go sus ledje. Muhto dihtomielalašvuohta ahte mu niegut ja doaivva lea sihke duohta ja dehálaš lea diehtu mainna lean giitevaš. Go mun doaivvun beassat sihke lágaid ja mearrádusaid rievdadit politihkalaš bargguid bokte maid barggan sámepolitihkas.
Lihkostuvvat go doarjut goappat guoibmámet doaivagiid ja nieguid ja oaidnit guđet guimmiideamet máŋggabealatvuođa ja návccaid buot stuorámus fápmun? Dát bargu gáibida nissonolbmo návccaid ja lea áddjás bargu. Muhto dat álgá aŋkke guđet guimmiideamet loktemiin. Daid áidnalunddot iešvuođaid ja erenoamážit nissonfámu man áicat guđet guimmiideametguin.
Leage dakkár nissonolmmoš guhte lokte eará nissoniid lanjas mas dievva vejolašvuođat!
Buori nissonbeaivvi buohkaide.