Ođđa áššit NSR:a Sámedigge-joavkkus – girjjeláhka, oahppofálaldagat ja váidudeaddji doaibmabijut suodjalusa hárjehemiid oktavuođas boazoguohtunguovlluin

Ođđa girjeláhka

Áirras Henrik Olsen

Ráđđehus lea álggahan barggu ođđa girjelágain. Mihttu lea ahte buohkain galgá valjit girjjálašvuohta olahanmuttus, sihkkarastit diehttevašvuođa, govdodaga ja kvaliteahta girjjatvuođas.

Dán barggus lea dehálaš ahte sámi girjjatvuođa fidnen, kvalitehta ja valljivuohta gozihuvvo. Guorahallanbarggus galgat earret eará fuomášuhttit movt girjjá lašvuohta fuolahuvvo ođđa vuođđovuogádagain. Lea ain nu ahte sámi girjjálašvuohta lea unnán almmus digitálalaččat, ja ođđa girjelágabarggus ferte fáddán movt nannet dán.

Kulturministtar lea lohpidan ahte buot áigeguovdilis instánssat galget fátmmastuvvot ja gullot dán barggus. Lea dehálaš ahte Sámediggi maid fátmmastuvvo árrat nu ahte bargu sáhttá dahkat vel álkibun háhkat sámi girjjálašvuođa, ja ahte ođđa láhka erenoamážit namuha ovddasvástádusa sámi girjjálašvuhtii.

Gulahallama Lulli-Norgga allaskuvllaiguin ja universitehtaiguin lulli-, julev- ja lullisámegielaid oahppofálaldaga álggaheami birra

Áirras Aili Guttorm

Sámediggi galgá ásahit gulahallama Lulli-Norgga allaskuvllaiguin ja universitehtaiguin lulli-, julev- ja lullisámegielaid oahppofálaldaga álggaheami birra. Mii háliidit ahte buohkain galgá leat vejolašvuohta oahppat sámegiela, ja sávvat danin ahte fállojuvvo kursa máŋgga sajis sihke deaivvademiid bokte ja neahta bokte máŋgga dásis.

Lulli-Norgga universitehtat ja allaskuvllat fertejit maid dustet gelbbolašvuođadárbbu sámi servodagas.

Váidudeaddji doaibmabijut suodjalusa hárjehemiid oktavuođas boazoguohtunguovlluin

Áirras Mathias Eilert Olsen

Gassa muohttaga dihte, ollu jikŋon botni ja dan bokte lássejuvvon guohtuma dihte dán dálvvi, de lea dál dieđihuvvon goavvejahkin 22 orohagas Romssas ja Finnmárkkus ja Nordlánddas, ja dát dálvi orru Nordlándda ektui šaddame garraseamos dálvi olbmo muittus. Dákkár goavvejagit bohtet šaddat eanet dábálaččat dálkkádatrievdamiid dihte.

Ollu orohagain geaidda goavvi lea deaividan, leat suodjalushárjehallanguovllu váldoguovllus man Cold Response geavaha, Østerdalenis ja Sis-Romssas, muhto sis leat doaimmat maiddái olggobealde dán guovtti guovllu. Lea maid vejolaš ahte iešguđet ossodagat suodjalusas geavahit maiddái eará guovlluid eará doaimmaide muhtomin dáin orohagain. Orohagaide sáhttá leat váttis diehtit gos ain leat doaimmaheamit, man viidát dat leat ja dat dagaha čuolmmaid vel váddáseabbon. Gulahallan gaskal orohagaid ja suodjalusa lea danin hui dan duohken makkár máhttu befálain lea, ja danin ii leat čuovvoleapmi man boazodoallu oažžu, doarvái buorre, guohtunguovllu birra.

Dilis mas orohagat leat dál, de boahtá dákkár suodjalushárjehallan leat stuora lassinoađđin boazodollui. Danin ferte suodjalus ruhtadit ja leat veahkkin doaibmabijuiguin muddeme váikkuhusaid boahtte suodjalushárjehallama mii Cold Responses lea ja suodjalushárjehallamiin boahtteáiggis mat čuhc et boazodollui. Lea dehálaš ahte suodjalus oažžu formálalaš oahpu boazodoalu birra iežaset guovlluin, ja ahte vuogádat ja gulahallan das movt ja goas suodjalus galgá veahkehit doaibmabijuiguin mat muddejit vahágiid, leat seammaláganat buot osiin suodjalusas.