NSR-jođiheaddji Runar Myrnes Balto sárdni

Ráhkis NSR,

Ii gávdno eahpádus mus. Go mii searválagaid bargat, das lea ávki.

Dat lea ávkin sápmelažžii ja sámevuhtii go mii lágidit duodje-kurssaid. Lea ávkin go mii fállát giellaoahpahusa. Dat nanne sámevuođa ja sámi servodaga go mii bovdet sámi doaluide ja márkaniidda ja ásahit sámi deaivvadanbáikkiid. Dat váikkuha sápmelačča beaivválaš eallimii go mii sámesearvvit gozihat suohkaniid vai sii fállet sámi mánáidgárddiid ja oahpahusa.

Mus ii gávdno eahpádus – dan barggus maid mii bargat lea ávki.

Mii oaidnit dat lea ávkin. Go de viimmat ceggejuvvui dat galba mas maiddái sámi báikenamma oidno. Go suohkan viimmat searvvai sámi giellahálddašanguvlui dahje go vuolláičálii dan ovttasbargošiehtadusa sámedikkiin – maŋŋel go sámesearvi lei bargan dainna máŋgalot jagi. Mus ii gávdno eahpádus – dan barggus maid mii bargat lea ávki.

Mii diehttit dan – go mánáid ja nuoraid čalmmiin oaidnit dan sámi vuoiŋŋa ja rámi.

Dieđusge min rahčamušas lea ávki. Mii diehttit dan – go mánáid ja nuoraid čalmmiin oaidnit dan sámi vuoiŋŋa ja rámi. Go mii lihkostuvvat min prošeavttain mii vuojeha máŋga sámesearvvi – namalassii váikkuhit nu ahte nuoraide ja mánáide sámevuohta lea mii nu buorre, mii nu somá. Juoidá mas lea árvu ja mas sáhttá leat rámis.

Soaitá leat dat mii ligge mu váimmu buot eanemusat – Go dáruiduvvon guovlluin boahtit dan dássái ahte mii duođaid vuohttit mo lea rievdaduvvon dat vuohki mo olbmot dovdet sámevuođa. Go mii viimmat ollet dan dássái ahte baicce go dovdat heittotvuođa ja heahpatvuođa sámevuođaseaset ektui, de báikki olbmot morihit ja dovdet baicce liegga dovdduid ja rámisvuođa iežaset kultuvrralaš gullevašvuođa ektui.

Iežan NSR-historjá álggahuvvui dakkár vuolggasajis. Njealljenuppelot jahkásažžan válde mu fárrui Stuornjárgga Sámenuorak searvái, mii lei nuoraidsearvi NSR`as ja mii gulai márkusámi guvlui Lulli-Romssas ja Davvi-Nordlánddas – mii han lea guovlu mii leamaš garrasit váikkuhuvvon dáruiduhttimis, ja gos sámevuohta dalle gávccilot` ja ovccilotlogus máŋgasiin ádnojuvvui sihke heittogin ja heahpadin.

Nuoraidsearvvi áigumuš lei dahkat buot maid beare sáhtii ahte galggai šaddat positiiva ja somá mánáide ja nuoraide leahkit sápmelaš.

Nuoraidsearvvi áigumuš lei dahkat buot maid beare sáhtii ahte galggai šaddat positiiva ja somá mánáide ja nuoraide leahkit sápmelaš. Munnje lei hirbmat buorre beassat oassin dán kreatiiva ja doaimmalaš birrasii mas lei nu čielga áigumuš ja čielga jurdda ahte manne mii dáhtuimet nannet sámi identitehta, kultuvrra ja giela. Mii áigguimet njulgestaga rievdadit guottuid ja jurddašeami ovtta olles regiovnnas ja hukset buorremielalašvuođa sámevuhtii. Reaidun dása ledje somás doaimmat, ja várra buot deháleamos; Sámi festivála. Namalassii Márkumeannu, mii 20 jagi leamaš mielde movttiideamen máŋggaid buolvvaid márkusámiid.

Diđolaš barggu bokte, nu mo kulturdilálašvuođaid lágideamit ja sámi gávnnadanbáikkiid láhčimat leat mielde heahpada jorgalahttit rámisvuhtii.  Munnje lea dát dat stuorámus movttiideapmi dan barggus maid mii bargat. Eahpitkeahttá, muhtomin lea sihke lossat ja sáhttá vel muhtomin dovdat oktonasvuođa – muhto lea čielgasit dan veara.

NSR’a bargu kulturorganisašuvdnan ávkkuha. Maŋga sámi institušuvnnat ja doalut han gavdnojit NSR sámiservviid ángiruššama geažil. Sámesearvvit leat ángiruššan juohke guovllus, ja ain dahket. Dál eitto Tråante davjen saemien siebre lea oláhan sin mihttu – ahte ásahuvvo Sámi stohppu. Olli lihkku! Romssa sámi searvi, mu ođđa sámesearvi, ges lea bargamin vai Romssa maid fárgga čuovvu. Mus gal lea doaivu ahte lihkostuvvot fárgga doppe maid, go mis leat nu čeahpes olbmot bargamin dainna.

Juo, NSR bargu gal ávkkuha.

Dát lea mu vuosttaš riikkačoahkkinsárdni NSR`ii searvvi jođiheaddjin. Ja mannan Riikkačoahkkima rájes de leamaš gal duođaid guoktelogiguokte hui erenoamáš mánu. Politihkalaččat de leamaš dán áiggis olu hui stuorra vuoigatvuođa- ja sisabahkkenáššit Sámis. Jovsset Ántte-ášši, Nussir ja bieggafápmoáššit sihke Fovssenis, Øyfjellet ja Rástegáisá-guovllus leat dušše muhtumat dain olu áššiin. Lea hui ádjás bargu dákkár áššiiguin bargat – muhto lea dehálaš ja riekta dán barggu vuoruhit. Lea sáhka sihke vuoigatvuođalaččaid boahtteáiggis – ja vel sáhka das ahte mo dát váikkuha boahtteáiggi politihkkii. Ovdamearkka dihtii de leat bieggafápmoáššit issoras áigeguovdilat justa dál, go ráđđehus lea šaddan jorgalit ja bággejuvvon geahčadit bieggafámu politihka ođđasit ja dál lea ge stuorradiggi dáid áiggiid meannudeamen ođđa stuorradiggedieđáhusa bieggafámu birra.

Dát lea bargu man NSR lea vuoruhan čuovvulit, sihke Sámedikki ja organisašuvnna bokte. Boahtte vahkkoloahpa de lágida NSR bieggafápmo-konferánssa Álttás, ovttas La Naturen Leve, Vuostebiegga Norga ja Luonddugáhttenlihtuin. Doppe mii dáhttut guorahallat maid dat ođđa stuorradiggedieđáhus rievtti mielde mearkkaša Sápmái ja daidda bieggafápmoprošeavttaide mat min guvlui leat bahkkemin. Midjiide leamašan hui dehálaš geahččalit hukset buori ovttasbarggu luonddugáhttenlihkadusain go sii leat hui buorit verddet mis dáin áššiin, ja mun dovddan mii leat dan nákcen.

Maŋimuš čieža mánu leamaš midjiide buohkaide hui erenoamážat, go Sápmi, de go máilbmi muđui ge, bisánii dan koronavirusa dihtii. Ja dát lea ge sivva manin dál eat leat čoahkkanan Tråantii – muhto baicce digitála Riikkačoahkkimii. Muhto eat galgga gal láitit. NSR, Sámesearvvit ja Sámediggi – mii gal birget dán pandemiija čađa, go mis leat dan mađe buorit digitála čoahkkinastinvejolašvuođat.

Muhto lea vearrát ášši go sápmelaččaid johtaleapmi Sámis fáhkka giddejuvvo riikkarájáid duohkái. Dát giddejuvvon ráját leat garrasit váikkuhan midjiide. Eat sáhte ovttasbargat nu mo ovdal ja máŋgasat eai beasa bearrašiid ja skihpáriid deaivat. Eanaš min gávnnadanbáikkit leat gaskaboddosaččat jávkan ja min dáiddáriin ja kulturbargiin ii leat bargu. Mii fertet beare doaivut ahte dát ii guhkit áigái váikkut menddo garrasit min gielaide ja kultuvrii.

Dan maid mii dál jo diehtit lea ahte korona lea váikkuhan garrasit sámi mátkeealáhussii. Dehálaš bargosajit leat hearkkes dilis go mátkkálaččat eai boađe. Lihkus min Sámediggeráđđi árrat jo oinnii dán ja lágidii heahteveahki sámi fitnodagaide. Ja mii fertet ain čuovvut diliid dárkilit. Min mátkeealáhusfitnodagat fertejit birget dán roasu čađa!  

Ráhkis Riikkačoahkkin. Korona lea midjiide buktán erenoamáš hástalusaid. Muhto mii berret aŋkke nákcet doalahit fuomášumi daidda vuođđohástalusaid mat mis leat Sámis. Mii fertet vástidit mo Sápmi galgá nagodit dustet dan issoras stuorra bahkkema ja deaddima man mii ollesáiggi vásihat.

Sámi váhnemat gal dán dihtet, go dávjá sii šaddet dáistalit vai mánáideaset galget sámegieloahpahusa fitnet – sii šaddet doarrut skuvlavuogádagain mii ii goassige oro áddemin ja mii bargá vuostá.

Juohke beaivvi de leat heaibumat sámiid áššiid alde – heaibumat mas lea birgemis sáhka. Gielaideamet rahčet juohke beaivvi go geahččalit birget daiguin stuorra ja gievrras gielaiguin mat leat nu gievrrat – ahte sáhttá navdit ahte dat geavahit anabola steroidaid. Sámi váhnemat gal dán dihtet, go dávjá sii šaddet dáistalit vai mánáideaset galget sámegieloahpahusa fitnet – sii šaddet doarrut skuvlavuogádagain mii ii goassige oro áddemin ja mii bargá vuostá.

Ja sámit olu gielddain gal maid dovdet daid heaibumiid, go ohpihii deaividit eanetlogu galbmasiin – go eai dáhto veahášge dohkkehit báikkiid sámi gullevašvuođa – nu mo dalle go Áhkánjárgga suohkanstivra ovddit beaivve mearridii ahte eai dáhto ba báikki Sámi nama ge dohkkehit.

Min kultuvra doarru juohke beaivvi heahpadiin ja ovdagáttuiguin. Dan mii buohkat dovdat, mii geat leat summal cielahuvvon gáhta alde, mii jurdilat dávjá guktii ovdal cealkit maidige almmolaččat.

Sámi árbevierut dorrot beaivválaččat dohkkehuvvot ja beassat leahkit ođđaáigge máilmmis. Giđđaloddejeaddjit jávregáttiin ja mearraluossabivdit mearragáttiin dihtet bures mii dákkár gižžu lea. Sii dorrot stáhtain mii kriminalisere sámi árbevieruid man sii hárjehit. Byrokrátalaš vuogádat ja politihkkárat mat čohkkejit gávpogis guhkkin máddin celket ahte eai šat galgga beassat iežaset dehálaš árbevirolaš biebmoháhkama čađahit.

Mearrasámi bivdiide lea birgejumis sáhka go stáhtalaš politihkka sirddiha eriid smávvafatnasiin stuorra troláriidda maid riggán guhkkin eret oamastit.

Sámi árbevirolaš ealáhusat leat obbalaččat garra deaddima vuolde. Mearrasámi bivdiide lea birgejumis sáhka go stáhtalaš politihkka sirddiha eriid smávvafatnasiin stuorra troláriidda maid riggán guhkkin eret oamastit. Sámi eanadollui lea birgejumis sáhka go deaividit struktuvrraiguin mat dahket eahpeekonomalažžan buvttadit borramuša báikkálaččat, ja sávzzaboanddaide lea birgejumis sáhka go šaddet ealuideaset biebmat boraspiriide.

Boazodoalus deddojuvvojit juohke guovllus. Sii dorrot beaivválaččat goaskimiiguin, guovžžaiguin, getkkiiguin ja gumppiiguin. Ja sii vásihit stáhta nana čárvváid go stáhtalaš politihkka coggá sin vieris vuogádagaide mat galget sin vákšut, nu mo dat eahpesámi elektrovnnalaš indiviidamearkun-áigumuš, ja sii láhčet dili sisabahkkemiidda juohke sajis -ruvkkedoaimmaide, bieggaindustriijii, geainnuide, togaide ja bartaguovlluide.

Ná lea leahkit álgoálbmot dán jahkeduháhis. Mii leat čađat giččuid siste stuorra ja gievrras vuostebeliin, ja lea min birgejumis sáhka. Smávva minoritehtan de lea váttis vuolggasadji go galgat birgehallat. Dát lea klassihkalaš Dávvet ja Goliat-dilálašvuohta. Goliat lea stállu masa šaddat buot iežamet searaid bidjat, muđui son váldá min.

Dehálaš oassi NSRa sámepolitihkalaš prošeavttas lea mo mii galgat ráhkkanit vai stállu ii birge minguin go de boahtá. Lávkkis lávkái mii ráhkkanit dan bokte ahte nannet sámi vuolggasaji. Nu ahte daid háviid go šaddat gižžui stuorraservodagain –  de mii leat buoremus lági mielde ráhkkanan.

Mii adnit din barggu issoras árvvus! Din rahčamušat leat huksen dan geađgejuolggi mii dagaha otná suodjalusa.

Ja go mii jurddašat vuolggasaji, de leat mii rievtti mielde viehka guhkás jo joavdan. 52 jagis mas NSR lea doaibman de leat mii beanta buori geađgejuolggi huksen iežamet stállo-suodjaleapmái. Dál lea 40 jagi Álttá-stuimmiid rájes – ja mis lea nu olu man ovddas galgat giitit buohkaid din – din geat gáliidet obbasa min ovddabeale ja barggaidet nu dehálaš ja buori barggu buot dáid jagiid. Mii adnit din barggu issoras árvvus! Din rahčamušat leat huksen dan geađgejuolggi mii dagaha otná suodjalusa.

Ahte mis lea vuoigatvuohta gullot go dehálaš mearrádusat mat midjiide gusket galget mearriduvvot.

Din haga ii livčče Sámi álbmot dovddastuvvon álgoálbmogin. Mis ii livčče leamaš sámeriektelávdegoddi, sámeláhka, vuođđolágasuodjalus, ILOčuođiguhttalogiovcci dahje ON julggáštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra. Mis lea dál Norggas dat vuođđodohkkehus ahte Sámi álbmot lea álgoálbmot mas vuoigatvuođat álbmogin. Ahte mis lea vuoigatvuohta gullot go dehálaš mearrádusat mat midjiide gusket galget mearriduvvot.

Álbmotrievttis lea dehálaš prinsihppa mii gohčoduvvo Friija, ovddalgihtii dieđihuvvon miehtan – Free, Prior and Informed Concent, dahje FPIC. Dát prinsihpalaš vuoigatvuohta lea vuođđočuolda álgoálbmotrivttiide. Midjiide Sámiide de lea dát vuoigatvuohta vuođđun dasa ahte mis leat proseassat gos beassat leat mielde mearrideamen.

• Dán vuoigatvuođa haga – Ii makkárge Sámediggi.
• Dán vuoigatvuođa haga – ii makkárge Finnmárkoláhka
• Dán vuoigatvuođa haga – Ii makkárge konsultašuvnnašiehtadus stáhtain, ja ii guittotge livčče makkárge vejolaš konsultašuvnnaláhka mii dál sávvamis mearriduvvo Stuorradikkis dál dálvvi mielde.

Buot dát mearrádusat – leat justa dat reaiddut mat addet midjiide veaháš buoret vejolašvuođaid go galgat birgehallat stuorraservodagain. Dát lea dat stálu-suodjalus man sámelihkadus lea rahčan badjel čuođi jagi fidnet – gitta Elsa Laula beivviid rájes.

Ráhkis NSR Riikkačoahkkin, mus leat balddihahtti ságat. Sámi vuoigatvuođaid vuođđu lea dál uhkiduvvomin go okta bellodat Sámedikkis lea bidjan johtui koordinerejuvvon falleheami álgoálbmotvuoigatvuođaide. In livčče jáhkkit ahte galggaimet beassat vásihit ahte bellodat mii lea stuorrumin Sámedikkis livččii álgit uhkidit njeaidit buot dan maid mii leat huksen.

Nordkalottfolket lea buot sin jagiin Sámedikkis ohpihii čájehan ahte sis lea politihkka mii ii doarjjo daid sámi vuoigatvuođaid man ovdii mii leat rahčan. Muhto dál sii orrot maid niibbiid sadjigoahtán, go dál sii fallehit sámi vuoigatvuođaid máŋggain iešguđet guovlluin.

Sii fallehit Sámi galbema jogažis Porsáŋggus, guovddáš Sámi guovllus – ja dadjet ahte dáhttot “sámekeahttes” guovllu. Sii vikkahit vuolggahit kultursoađi. Muhto dan eat dáhto mii! Állot luoitte dieid sisa!!!

Sii leat vuostálastán konsultašuvnnalága. Sii hállet dego min ealáhusat leat monit maid ferte cuvket vai boađášedje ođđa bargosajit. Ja de leat sii geavahan davviguovllupolitihka vuolggahit iežaset soađi álgoálbmotrivttiid vuostá. Cealkámušaiguin ja ákkastallamiiguin, maid muđuid dušše gullat beliin de go Jarl Hellesvikas ja su sámevuosttaldeaddji searvvis EDL`as, de vigget Nordkalottfolketis čuoldit ja háddjet sámi vuoigatvuođaid bihtáid mielde. Ja dán sii dahket Sámedikkis.

Dát lea suorggahahtti – ja dát lea issoras – ja mii fertet leat váraid alde.

Boahtte válggaid rádjai de fertet mii čohkket searaid suodjalan dihtii sámi vuoigatvuođaid ja buot dan maid mii leat huksen. Mii leat dál áicagoahtán hui čielga erohusaid sámepolitihkas. Erohusa gaskkal NSR dego dáhkideaddji ahte Sámediggi suodjala ja ovdánahttá iežamet vuođđovuoigatvuođaid, vaikko makkár dálkkiid sisa gártat, ja Nordkalottfolket guhte dáhttu njeaidit buot dan maid mii leat huksen.

Mii nákcet sihke suodjalit vuoigatvuođaideamet ja maiddái ovdánahttit sámepolitihka ja sámi servodaga.

Dál lea duođas. Sámediggeválga 2021`as šaddá bálgáid válga Sápmái. Mii fertet bargat barggu ja čájehit jienasteddjiide ahte NSR lea dáhkideaddji ahte Sámediggi suodjala vuoigatvuođaideamet, vaikko makkár riđut bohtet ja vaikko makkár stálu mii deaivat. Ja de galgat čájehit ahte mii nákcet sihke suodjalit vuoigatvuođaideamet ja maiddái ovdánahttit sámepolitihka ja sámi servodaga.

Dán lea min rámálmas sámediggepresideanta Aili Keskitalo čájehan ahte nákce. Gitta das rájes go vuosttaš háve válljiimet su presideantaevttohassan 2005 válggaide de lea Aili čájehan ahte lea okta guhte buot sámiid ovddas dáistala ja son lea min buohkaid ovddastan hui bures stuorraservodagas, go dasa leamaš dárbu. Ja son lea maid jođihan min ovddos guvlui, ođđa sámepolitihka huksemiin, ja dát lea min nannen juohke láhkai.

Don leat ofelastán ja mii gal duođaid šaddat váillahit du!

Ollu, ollu giitu Aili, du movttiidahtti ja buori jođiheami ovddas. Duinna mii leat nannen Sámi. Gielaid, kultuvrra, vuoigatvuođaid, rabasvuođa ja rámisvuođa. Don leat ofelastán ja mii gal duođaid šaddat váillahit du! Lihkus leat ain presideantan olles jagi vel, de it oaččo liđiid gal aiddo vel. Olles jahki. Ja dán jagi mun dieđán ahte joatkkát min jođihit oadjebas ja movttiidahtti vugiin!

Ráhkis Riikkačoahkkin, dál álgá ráhkkaneapmi boahtte Sámediggeválgii. Riikkastivrra lea, nu mo diehtibehtet, mearridan ahte gohččojuvvo erenoamáš riikkačoahkkimii ođđajagimánu golbmalogát ja golbmalogivuosttaš beivviid 2021`as. Dalle mii válljet presideanttaevttohasa ja mearridat válgaprográmmamet.

Min válgaprográmmalávdegoddi lea jo bures bargan válgaprográmmain, ja mii gullat lávdegottis ihttin. Ja mii bovdet dinbuohkaid digitála NSR-seminárii skábmamánu 10.beaivái. Ja loahpalaš meannudeapmi dáhpáhuvvá dasto erenoamáš riikkačoahkkimis.

Dan maid dál jo diehtit lea ahte mii dáhttut mannat válggaide áŋgiris válgaprográmmain mii sihke nanne ja ovdánahttá buot dásiid Sámi servodagas.

Váhnemat, giellageavaheaddjit, gávpotsámit, gákteguoddit, duojárat, meahcásteaddjit, mearraluossabivdit, guolásteaddjit, boanddat, badjeolbmot, sámi mátkeealáhus ja sámi gründárat – We got your back!

NSR jođihemiin de galget sápmelaččat diehtit ahte Sámediggi lea sin bealde. Váhnemat, giellageavaheaddjit, gávpotsámit, gákteguoddit, duojárat, meahcásteaddjit, mearraluossabivdit, guolásteaddjit, boanddat, badjeolbmot, sámi mátkeealáhus ja sámi gründárat – We got your back!

Mun illudan issorasat boahtte guovtti jahkái. Lea válgagižžu, muhto maid ođđa vejolašvuođat organisašuvnnamet ovdánahttit. Ja de lea olu áigi midjiide, sámeservviid ovttastussii, joatkit rievdadit diliid. Lea áigi gilvit sámi rámisvuođa, hukset sámi gielaid ja báikenamaid, dahje juohkit duddjonmovtta dahje sámi borramušárbevieruid. Dát guokte jagi dassážii mii fas čoahkkanat dábálaš jahkečoahkkimii – šaddet guokte jagi goas beassat joatkit dainna maid máhttit buoremusat. Nammalassii ČSV!

Giitu mu ovddas.