Luossa – vuođđu ássamii ja kultuvrii

Ráissas háliidit báikkálaččat ásahit sierra luossaguovddáža ja dat lea dehálaš go dáhttu gaskkustit dieđuid luosa birra resursan, bivddu birra ja dasa gullevaš kultuvrra birra. 

Mearraluossabivdu lea maid hui dehálaš riddoguovlluide. Lea dohkketmeahttun ahte mearraluossabivdit leat regulerejuvvon nu garrasit ahte dat uhkida rekrutterema ja árbevirolaš máhtu. Eamiálbmotvuoigatvuođat, riekteguoddit ja báikkálaččat dat fertejit eavttuid bidjat go luossabivddu reguleremat mearriduvvojit. NSR áigu bargat eanet báikkálaš luossabivdohálddašeami ovdii boahtte áigodagas. Sámedikkis mii leat aiddo mearridan luossadieđáhusa mas bohtet ovdan váldo politihkalaš vuoruheamit boahttevaš jagiid.

Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi

Sámediggedieđáhusa mii leat gohčodan “Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi”. Dát luossanamahusat čájehit ge man dárkilat luossadoahpagat leat sámegielas. Eai leat dušše luossadoahpagat mat leat erenomážat, muhto maiddái sánit mat gusket bivdui, dálkái, merrii, johkii, rávdnjái ja eará sánit vel. Luossabivdu ii leat dušše dehálaš vuođđu gillii, muhto maiddái sámi kultuvrii ja ealáhussii.

Vuoigatvuođaguoddit leat dat maŋimuččat geat galggaše gártat bidjat eret guolástusrusttegiid ja vuosttažat geat fasttain daid besset váldit atnui.

NSR oaivvilda ahte luossabivdu galgá leat vuođđun johkasámi ja mearrasámi kultuvrii maiddái boahtteáiggis. Ráđđehus lea dál cavgilan ahte boahtá ođđa stuorradiggedieđáhus áhpedoalloealáhusa birra. Guolástusministtar cealká ahte mihttomearri lea dás ovddos viđain gerddiin lasihit guollebiebmankapasitehta. Dákkár lasiheapmi gal uhkida min luossanáliid. Dán dahket seammás go leat oalát ráddjen min árbevirolaš luossabivdu sihke mearas ja jogain.

Árbevirolaš bivdu ferte nannejuvvojit ovddusguvlui. NSR háliida ahte dát bivdu joatká sihkkarastit sámi kultuvrra ja servodateallima. Vuoigatvuođaguoddit leat dat maŋimuččat geat galggaše gártat bidjat eret guolástusrusttegiid ja vuosttažat geat fasttain daid besset váldit atnui.

Bivdu ja guollebiepmahagat eai leat áidna mat váikkuhit luossanáliide. Luossaborrit nu mo deavut, geađgenjurjot ja čeavrát leat laskan. Johkabuoidda ja čáhcelottit maid borret luosa. Danne mii fertet jogaid lassin geahpedit predáhtoriid maiddái vuonain. 

Biebmoluossa, luossadávddat ja ruoššaluossa

Hástalusat dego biebmoluossa, luossadávddat ja ođđa nálit nugo ruoššaluossa vurjet. Biebmoluossa ii sáhte seahkanit genehtalaččat eamiluosain ja dáin bohtet eanet dávddat. Lea buoremus leat ovddalgihtii várrugas. NSR gáibida ahte lágiduvvojit konsultašuvnnat go ođđa áhpedoalloaláhusdieđáhusain barget Stuorradikkis. Ruoššaluosa gilvala báikkálaš luossamáddodagaiguin, ja dat sáhttá duvdit eret dábálaš luosa. Lea hui dehálaš bivdit nu ollu ruoššaluosa go vejolaš mearas. 

Ruoššaluosa gilvala báikkálaš luossamáddodagaiguin, ja dat sáhttá duvdit eret dábálaš luosa.

NSR dáhttu sihkkarastit sihke árbevirolaš bivddu ja buori resursavuođo maiddái boahttevaš buolvvaide. Dán láhkai seailluha árbevirolaš máhtu man beassat viidáseabbot gaskkustit nuoraide sihke čázádagain ja mearas.