Hálbbit viessoloanaid nuoraide boaittobealguovlluin

Čállán: Runar Myrnes Balto, NSR jođiheaddji

Mii háliidit ahte nuorat mat leat ásaiduvvamin galget beassat ássat gilážiin sihke rittuin ja siseatnamiin. Muhto dalle ferte vejolašvuohta hukset buriid viesuid main asset, seammás go eai galgga dainna deddot velggiid vuollái boahtte áiggis. Danne evttoha Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) iežamet sámi sirddolašvuođaplána vuođul buoret viessobáŋkoloanaid boaittobealguovlluide.

Ferte vejolašvuohta hukset buriid viesuid main asset, seammás go eai galgga dainna deddot velggiid vuollái boahtte áiggis.

Ealli sámi gilit soitet leat deháleamos vuođđu sámi gielaide ja kultuvrii. Danne NSR čujuha doaibmabijuide mat sáhttet váikkuhit ahte eambbosat fárrejit giliide, leš dal sáhka nuorain mat fárrejit ruoktot fas dahje ođđa olbmot mat ásaiduvvet. Guovddážis dán plánas lea ođđa ja aktiivvalaš viessopolitihkka.

Dál go hukse boaittobealguovlluide de lea várra ahte massá olu ruđa jus de maŋŋelis háliida vuovdit viesu. Viessohuksenhaddi lea seamma stuoris gávpogiin go giliin, muhto gávpogiin sáhttá vuordit dietnasa jus oktii dáhttu vuovdit viesu. Boaittobealguovlluin ferte ges ráhkkanit massit ruđa, go huksenhaddi lea dávjá stuorit go viessoárvu.

Lea várra gártat stuorra velggiid vuollái ja dát dagaha ahte lea stuorát lávki hukset viesu boaittobealguovlluide. Sámi gilit sáhttet massit vejolaš ássiid ja daid bokte dárbbašlaš gelbbolašvuođa ja bargonávccaid. Danne livččii buorre sámi boaittobealpolitihkka aktiivvalaččat bargat dan nammii ahte sihkkarasttášii buoret loatnaeavttuid dáin guovlluin. Ovdamearkka dihtii viessobáŋkoprográmmain mii lea heivehuvvon sámi guovlluide.

Olu viesut sámi giliin leat sihke boarrásat, galbmasat ja eahpegeavatlačča. Erenoamážit leat olu vuorrasut sámit geat ásset dološmállet viesuin. Sis Finnmárkku gilážiin leat olu ovdamearkkat boares viesuin mat ceggejuvvojedje viessohuksendoaibmabijuid bokte 60- ja 70-logus.

Máŋgasat ožžo ođđa viesuid stáhtalaš viessohuksema bokte, muhto dát mearkkašii dávjá ahte šattai fárret guovddášbáikkiide ja standardiserejuvvon viesuide mat eai lean heivehuvvon sámi kultuvrii ja eallimii. Sámi viessobáŋkoprográmma bokte livččii vejolaš láhčit dili ođastit ja heivehit viesuid buoret čovdosiiguin ja sámi dárbbuide daidda geat dan dáhttot.

Jurddaš mat makkár vejolašvuođat gávdnojit. Soitet bearrašat mat dan dáhttot beassat hukset alcceseaset buolvvaidásodaga mii lea heivehuvvon stuorra sámi bearraša dárbbuide. Galmmihanlatnja, roavvagievkkan ja duodjelatnja vel? Juohke bearrašis lea iežas dárbu ja eai dáidde buohkat dáhttut ássat buolvvaidásodagas. Muhto lean oalle sihkar ahte eanebuš olbmot dan háliidit, go beare láhččojuvvo dasa vejolašvuohta. Fuolkevuođas ja bearrašis lea dehálaš sajádat sámi kultuvrras.

Galmmihanlatnja, roavvagievkkan ja duodjelatnja vel?

Ráđđehusnammaduvvon demografiijalávdegoddi man Victor Norman jođihii ovdanbuvttii Juovlamánus 2020 raportta mas čielgasit ávžžuhedje aktiivvalaš viessopolitihka čađahit. Sii gesset ovdan ahte vaikko Viessobáŋkkus lea boaittobealemandáhta de lea dilli rievdan das ahte Viessobáŋku ruhtadii sullii beali buot viessohuksemiin, dasa ahte otná dilis dat ruhtada dušše 15-20 proseantta. Seammás lea hui unnán dáin loanain mat mannet boaittobealguovlluide.

NSR háliida Sámedikki bokte ovttasbargat sihke Viessobáŋkkuin ja suohkaniiguin sámi guovlluin ođđa viessopolitihka hukset. Mii fertet njulgestaga bargat ovttas. Danne mii govahallat álggahit ovttasbargošiehtadusa gaskal Sámedikki ja Viessobáŋkku, ja dát sáhttá de vuođđun ovdánahttit buori ja deaivilis prográmma sámi guovlluide.

Dát dasto livččii buorre vuođđu suohkaniid fátmmastit. Aktiivvalaš viessopolitihkas lea suohkaniiguin dehálaš rolla vuorasolbmuid viesuid ođastemiin, láigoviesuid láhčit, viessosajiid fállamis ja vejolaččat maid nuoraide mat leat ásaiduvvagoahtimin fállat iežaskapitála-loanaid.

NSR’as mii leat sihkkarat ahte hálbbit ja buoret viessoloanat giliin mielddisbuvttášii ahte eanet nuorat duosttašedje hukset ja fárret sámi gilliide. Lea buorre boaittobealpolitihkka ja buorre sámepolitihkka, Danne leat buoret viessobáŋkoloanat dehálaš oassi min sirddolašvuođaplánas maŋŋel čavčča Sámediggeválggaid.