Ávjovárri – Ofelaš Sámis

Meahcásteapmi oktavuohtan

Ávjovárri lea guovddáš guovlu Sámis mas hui ollu vejolašvuođat. Dáppe lea kultuvra nanus ja  dat dagaha Ávjovári ofelažžan Sámis. Lea máŋggabealat válgabire, ja dat leavvá Porsáŋgguvuonas gitta siskkimuš Sis-Finnmárkui. Njunuševttohas ja boazodoalli Áilen-Nigá Máhtte oaivvilda ahte dat nanu meahcástanárbevierut ja birgejupmi mehciin lea juoidá mii čatná olles biirre oktii. 

Meara, duoddara ja váriid luondduriggodagat leat midjiide dahkan vejolažžan dáppe eallit.

– Meara, duoddara ja váriid luondduriggodagat leat midjiide dahkan vejolažžan dáppe eallit. Mun áŋgirit searvvašin ođđa áigodahkii Sámediggái ja áiggun áŋgiruššat sihkkarastit sámi luondduávkkástallama. Boahtte Sámediggeáigodaga de áigut earret eará buktit árvalusaid boazodoallolága rievdadeapmái, ja mii joatkit doarjut giđđaloddema Guovdageainnu suohkanis, dadjá Máhtte. 

Eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođakárten Finnmárkkus lea maid hui áigeguovdil bires. Nu gohčoduvvon Kárášjogaášši, mii fátmmasta báikkálaš álbmoga eanaoamastanrievtti Kárášjogas, lea dál dan muttos ahte álbmot lea stevdnen FeFo Meahcceduopmostullui. 

Lea dehálaš ášši ja šaddá gelddolaš oaidnit mieđiha go duopmostuollu Kárášjoga álbmogii vuoigatvuođaid. Jus mieđihuvvojit de gártá Kárášjoga álbmogii vuoigatvuohta mearridit meahccegeavaheamis, ja dát livččii hui dehálaš boahtteáiggi luondduávkkástallamii Ávjováris.

Ovdánahttin Sámis

Vaikko 2. evttohas Maren Benedicte Nystad Storslett lea hui nuorra de lea jo hárjánan politihkkár. Maren lea 2018 rájes jođihan NSR nuoraidlávdegotti. Dál lea gárven jođiheami, innovašuvnna ja márkan-bachelora ja fárren ruoktot Guovdageidnui. Sus lea erenoamáš beroštupmi daid olu ealáhusdoallin geat beaivválaččat áŋgiruššet Sámi ovdii. 

Mun háliidan ahte Sámediggi lea njunnošis doarjumin ja loktemin nuorra sámiid guhte dáhttot ođđa prošeavttaid ja iežaset bargosajiid ásahit

– Innovašuvdna lea gelddolaš go vuolggasajit leat min árbedieđut ja árvvut. Árbevierut ja innovašuvdna sáhttet gávnnadit, nu mo oaidnit olu lihkostuvvon sámi fitnodagain lea dáhpáhuvvan. Mun háliidan ahte Sámediggi lea njunnošis doarjumin ja loktemin nuorra sámiid guhte dáhttot ođđa prošeavttaid ja iežaset bargosajiid ásahit, dadjá Maren. 

Ávjováris mis leat olu dehálaš ásahusat mat leat njunnošis ovdánahttime Sámi ja árktalaš guovllu. Jus mii nagodit áimmahuššat vuođđoárvvuideamet ja árbevieruideamet, ja bisuhit daid ođđa áiggis, de dát livččii nannen Sámi, joatká Maren. 

Čielga mearrasámi jietna

Sandra Andersen Eira Porsáŋggus lea 3. evttohas Ávjováris. Sandras lea hárjáneapmi sihke dearvvašvuođasuorggis ja guolásteaddjin. – ja lea beaggán go sus lea erenoamáš čielga jietna guolásteami ja mearrasámiid vuoigatvuođaid ovdii. 

Mii fertet nannet infrastruktuvrra ja ásahusaid sápmelaččaide rittus.

– Mii fertet nannet infrastruktuvrra ja ásahusaid sápmelaččaide rittus. Dál berre ásahit fanassuodjalanguovddáža Porsáŋgui. Lea maid hui dehálaš ahte ásahusaide dego Mearrasiidii sihkkarastojuvvojit bistevaš ekonomalaš eavttut, dadjá Sandra. 

Dál son lea gearggus ovttas daiguin earáiguin biirres bargat Ávjováris, vai sámi kultuvra, giella ja ovdáneapmi ain jotkojuvvo guovllus.