Mii sáhttit oažžut ođđa beaiveálggu Sápmái

Sámediggepresideanta Silje Karine Muotka álggahii dievasčoahkkima, gos galget meannudit Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta, sártniin.

Ráhkis olbmot,

Dál lea dát historjjálaš beaivi dás. Dál Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallagoahtá Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta. Dat bargu gos sii leat guorahallan dáruiduhttinpolitihka, šaddá oassin min oktasaš historjjás. Son gii lohká raportta oaidná čielgasit man systemáhtalaš, duođalaš ja vahágahtti dáruiduhttinpolitihkka lei. Sámiide, kvenaide/norggasuopmelaččaide ja vuovdesuopmelaččaide.

Raporttas ii báze eahpádus, ja mii oažžut buori gova dáruiduhttinpolitihka váldodovdomearkkain. Danne raporta duddjo nanu vuođu loahpahit dáruiduhttinpolitihka. Seammás mii eat sáhte duhtat dasa ahte dát lea olles muitalus dáruiduhttimis fenomenan. Ferte
ain muitaluvvot ja fágalaččat bargojuvvot dáruiduhttima hárrái.

Dat soaitá leat erenoamáš dehálaš iešguđet báikegottiin. Ollugiin leat ain muitalusat ja dieđut dáhpáhusaid ja mekanismmaid birra mat eai muitaluvvo raporttas. Mii fertet vuoruhit alcceseamet áiggi ja vejolašvuođa gullat daid maiddái boahttevaš jagiid.

Ráhkis olbmot,
Kommišuvnna raportta stuorámus givrodat leat dat muitalusat mat leat čohkkejuvvon, main
vihtanat čilgejit dáruiduhttima ja mo dat lea čuohcan sidjiide olmmošlaš dásis. Dán oasi kommišuvnna barggus lohken váimmuin.
Fuomášin ahte máŋggas átno ándagassii go čirro iežaset muitalusain. Presideantan ja sápmelažžan, olmmožin, čirron singuin logadettiin.
Ja dat mii mu njuorasmahtii lei dat duostilvuohta ja dáhttu ceavzit – vel buot seavdnjadamos áiggiid ge. Dat gievrudii mu, vaikke oainnán máŋgga dovddastusas ahte sis ii leat luohttámuš ja doaivva. Buot dat maid leat vásihan lea buolvvaid čađa gorudiide báhcán.

Háliidan lohkan oasi ovtta persovnnalaš muitalusas. Dat lea Rawdna Carita Eira muitalus, man
namma lea “Mu máilbmi gopmánii”:

Muittán ahte ovtta beaivvi čužžon bákteravddas ja jurddašin, galggan go njuiket? Oidnen ahte in sáhttán vuoitit, in vuoitán ovttage dáid rahčamušaid ja dán ovddasvástádusa fievrridit kultuvrra viidáseappot, fievrridan dihte eallinvuogi viidáseappot. Galggat muitalit sámevuođa birra
guovllus gos sámevuohta lei oidnosis dušše ovtta dahje guovtti buolvva áigi.

Dan oasi galggat bargat, galggat ovtta áidna bearraša ekonomiijain suodjalit boazodoalu stuora ruvkefitnodagaid vuostá main leat stuora váldofitnodagat duogábealde, main lea juridihkalaš veahkki.

Boazodoalus leat siskkáldas riiddut. Šattat válljet oarbeniid dahje skihppáriid gaskkas, gii galgá beassat joatkit. Ja lassin leat vel dat beaivválaš boazobarggut. Mun in šat nagodan ja mearridin heaitit. Ferten luoitit dán iežan mánáid dihte ja iežan dihte ja ferten bargat juoidá eará. Mu
máilbmi gopmánii dalle oanehis boddui.

Badjel 700 olbmo leat muitalan maid leat vásihan. Mo sii leat vásihan dáruiduhttima, dahje mo vásihit dan dál. Muitalusain muitaluvvo man issoras garrasit dáruiduhttin lea čuohcan olbmuide. Háliidan dáidda olbmuide čájehit buot vejolaš giitevašvuođa maid sáhtán. Dii lehpet rahpasit muitalan bávččas vásáhusaid ja lossa dovdduid birra, ja dat lea addán midjiide vejolašvuođa
geahččalit duostut dáruiduhttima. Dál lea min buohkaid duohken fuolahit ahte din gatnjalat eai leat golgan duššiid dihte.

Háliidan dovddastit ahte dáruiduhttin lea čuohcan midjiide sámiide, kvenaide/norggasuopmelaččaide ja vuovdesuopmelaččaide. Mis lea oktasaš vásáhusat, kollektiivvalaš dásis ja olmmošlaš dásis. Vaikko dáruiduhttin lea iešguđet láhkai čuohcan midjiide joavkun, de mii leat seamma dilis dál dan dáfus ahte dat lea sakka vahágahttán min giela ja min kultuvrra.

Vahágiid ferte sáhttit njulget, ja mun háliidan doarjut sihke kvenaid/norggasuopmelaččaid ja vuovdesuopmelaččaid, ja sin vuoigatvuođa ieža meroštallat mii soabadeapmi lea sidjiide. Stáhta ferte dahkat buot maid sáhttá vai dát joavkkut besset čađahit dárbbašlaš proseassaid.
Sámediggi meannuda odne čielga ja nanu solidaritehtacealkámuša sidjiide. Ja mun maiddái illudan go mis leat sihke kvenaid ja vuovdesuopmelaččaid ovddasteaddjit guossis dáppe Kárášjogas. Hyveä paiveä ja tervettulema!

Mii áigut guldalit mo mii buoremusat sáhttit čájehit viidáset solidaritehta dinguin, din sávaldagaid
vuođul ja dan vuođul mo dii lehpet árvvoštallan raportta sisdoalu ja árvaluvvon doaibmabijuid.

Ráhkis čoahkkinoasseváldit
Dan eat sáhte vajálduhttit ahte buohkat leat massán man nu dáruiduhttima geažil. Maiddái eanetloguálbmot. Ollu báikegottiin leat mii buohkat eallán searvevuođas seamma vurbbiin. Mii dárbbašeimmet guhtet guimmiideamet vai birget. Verddevuohta lea doaba mii čilge dán ovttasdoaibmama. Ustitlaččat leat mii veahkehan guhtet guimmiideaset. Verddevuođamasse máŋgasat dáruiduhttima geažil. Dát lea stuora vahát maiddái eanetloguálbmogii

Dovdat sámiid, kveanaid/norggasuopmelaččaid ja vuovdesuopmelaččaid lea maid máhttu mii lea majoritehta riekti. Maiddái máhttu dáruiduhttima birra, ja daid vearredáguid maid dáruiduhttin lea buktán lea dárbbošlaš ádden dihte makkár servvodagas mii eallit. Dakkár váilevaš máhttu dávjá mielddisbuktá stereotiippalaš áddejumiid ja muhtomin negatiivvalaš guottuid dáid seamma
joavkkuid vuostá. Negatiivvalaš guottut, stereotiippat, cielaheapmi ja vealaheapmi eai dušše vahágahte sin guđet
gillájit daid – muhto maiddái sin guđet doaimmahit daid.

Ráhkis buot sápmelaččat geaidda dáruiduhttin čuohcá,
Mun dieđán ahte ollugat guddet losses muittuid ja vásáhusaid mat bávččagit. Máŋggas mis dovdet morraša. Mii guoddit historjjálaš traumaid maid mii leat árben iežamet máttuin. Maiddái okta min stuorimus dáiddáriin, Mari Boine, lea muitalan ahte son ii lean sihkar iežas identitehtain. Dovdu mii dahká min heajubun, eahpesihkarvuohta ja heahpatvuohta lea boahtán min millii, ja ollugat guddet dán dovddu ain odne.

Gullevašvuohta olmmošlaš searvevuhtii lea dehålaš midjiide buohkaide. Šaddat dán searvevuođa olggobeallai bávččaga. Mii dárbbašit gullot, oidnot, fátmmastuvvot ja adnojuvvot árvvus. Buohkat mis. Mii fertet ovttas hukset nanu sámi searvevuođaid. Lea sáhka min kultuvrra ja giela nannemis, ja vejolašvuođas nannet sámi boahtteáiggi buohkaide. Váddáseamos ságastallamat mat sámi servodagas leat siskkáldasat leat go muhtin geahččala beassat sámi searvevuhtii, muhto ii fátmmastuvvo. Dat lea beare máŋggas geat dadjet ahte dat
lea oassin sin árgabeaivvis.

Mis ferte leat nanu sámi searvevuohta, danne go mii álbmogin dovdat ahte eat leat áibbas seamma dásis go eanetloguálbmot. Sámi servodagat fállet máŋga iešguđetlágan searvevuođa, ja dat leat dárbbašlaš dannego sámi servvodat lea máŋggabealat
ja mii sápmelaččat leat iešguđetláganat nu mo eará olbmot ge. Mii fertet duostat čielggadit daid bákčasiid mat ain leat ja mat bohtet. Mii fertet duostat geahččat mo dáruiduhttin lea váikkuhan ja mo dat ain váikkuha midjiide álbmogin ja servodahkan. Dat lea
dehálaš vai mii sáhtašeimmet dikšut háviideamet.

Nuortalaččaid historjjá lea oassi raporttas mii duođai lea roavis. Golmma stáhta assimilerenpolitihkka lea stivren sin soabbegeahčái, ja sii leat massán sihke rivttiid, giela ja kultuvrra. Ii nationála sámi divvunbargu ge leat doarvái bures fuolahan sin – ii goit vuos. Dáinna
mii fertet bargat. Sámediggeráđđi lea álggahan prošeavtta man ulbmil earret eará lea máhcahit Sääʹmsijdd opmodaga nuortasápmelaččaide. Nuortasápmelaččaid kulturárbbi galget nuortasápmelaččat ieža hálddašit.

Buot sámi guovllut hálddašit iežaset árbbi, danne go buot guovllut leat erenoamážat ja guddet iežaset historjjá. Dat dárbbašit iešguđetlágan soabadanproseassaid. Danne lea sámediggeráđđi plánemin boahtte lávkki. Namalassii ášši, mii geográfalaččat geahčada maid guhtege guovlu dárbbaša.

Sámediggi galgá dándievasčoahkkimis meannudit searra ášši das mo dáruiduhttin lea váikkuhan olbmuide. Doppe digáštallo psyhkalaš ja fysalaš váttisvuođaide, illasteapmái ja veahkaválddálašvuhtii, iešsorbmemii, gárrenmirkogeavaheapmái, cielaheapmái ja vealaheapmái, ja mo internáhttaeallin, oahpu massin, nálledutkan, mánáidsuodjaluspráksis ja erenoamášskuvllat leat váikkuhan. Kommišuvdna lea gieđahallan buot dáid fáttáid, juoga mii iešalddis duođašta ahte dáruiduhttinpolitihkka lea váikkuhan.

Ráhkis kommišuvdnalahtut,
Mun lean ilus go dii lehpet dáppe odne. Váimmustan giittán din go lehpet guldalan vihtaniid, ja go lehpet váikkuhan dasa ahte mii dál leat ožžon vuođu njulget dáruiduhttinpolitihka vearrivuođaid. Mun árvidan ahte bargu lea leamaš lossat didjiide maid. Go lea ná lossat lohkat
olbmuid muitalusaid – de ferte leamaš vel losit daid gullat njuolga vihtaniin, ja dasto heivehit daid historjjálaš duođaštussan.

Sámedikkis lea skeaŋka didjiide, ja mun sávan ahte dii dál boađášeiddet vuostáiváldit dan.

Ráhkis olbmot,
Mu sávaldat lea dat, ahte mii álbmogin beasašeimmet viidáseappot dáruiduhttimis. Ahte hávit savvoše, ja ahte min kultuvra galgá fas lieđđut. Dan mii oaivvildit divvumiin. Fanas maid garra bárut leat cuvken – dan ferte divvut ovdalgo čeavlát fas sáhttá suhkagoahtit.
Buohkat fertejit oažžut vejolašvuođa divvut iežaset fatnasiid. Dát divodeapmi dáhpáhuvvá máŋgga dásis, ja máŋggas fertejit dan dahkat. Mii fertet divvut iežamet traumaid. Mii fertet divvut iežamet servodatváttisvuođaid ja oktavuođaid olbmuid gaskkas. Mii fertet divvut vai
buohkat dovdet ahte leat oassin sámi servodagas. Mii fertešeimmet divvut dainna lágiin ahte buohkain lea vejolašvuohta beassat oahppat sámi kultuvrra ja giela. Buot sámit galggaše beassat váldit ruovttoluotta jus háliidit.

Ráhkis olbmot,
Mus ii leat mihkkege baháid ovttage dáža vuostá vássánáiggi dáruiduhttinpolitihka dihte. Seammás lea áddehahtti ahte lea unohas deaivvadit dakkár áššiiguin masa ieš ii sáhte maidige dahkat. Muhto ulbmil ii leat, iige leat goasse leamaš, sivahallat ovttage. Ii oktage olmmoš galgga okto guoddit ovddasvástádusa man nu ovddas mii vássánáiggis lea dáhpáhuvvan.

Historjái gullá maiddái dat, ahte hui ollu majoritehtadážat eai lean mielde dáruiduhttinpolitihkas, eaige atnán sápmelaččaid heajubun olmmožin. Gávdnojit ollu fiinna muitalusat olbmuid birra geat vearrámus áiggiid áŋgirit barge dáruiduhttima vuostá. Ollu majoritehtadážain lea ain dál buorre verddevuohta sámiiguin. Sii ánssášit váimmolaš giitosiid.

Ii leat čáhppes-vilges govva. Maiddái sápmelaččat leat searvan dáruiduhttinpolitihkkii, ja oaivvildedje dalle ahte lei riekta. Mii fertet dovdat vássánáiggi, dan eat sáhte rievdadit. Muhto dan maid mii sáhttit rievdadit leat dágut mat huksejit boahtteáiggi. Ja dies sáhttá juohkehaččas mis rolla. Divodeapmi dáhpáhuvvá ovttasbarggus stuorraservvodagain ja eiseválddiiguin. Ovdamearkka dihtii dárbbašit mii ahte Stuoradiggi bearráigeahččá ahte mearrádusat ja dálá vuoigatvuođat čuvvojuvvojit nu go kommišuvdna lea evttohan. Mii dárbbašit maiddái ahte muhtin lágat divvojuvvojit. Mearrasámit ja riddoálbmot fertejit ovdamearkka dihtii oažžut dohkkehuvvot iežaset vuoigatvuođaid guolástanriggodagaide.

Daid measta 90 gulaskuddancealkámušain čujuhit máŋgasat dasa ahte servodat ferte vuoruhit divvut dan maid mii leat massán, ja min gaskavuođaid, go galgat soabadišgoahtit. Ollu divvunbarggus lea maiddái soabadanbargu. Ovdamearkka dihte go mii hállat guhtet
guimmiideametguin, gohukset oktasaš áddejumi min oktasaš vássánáigái, ja oktasaš dálááigái ja boahtteáigái.

Ráhkis olbmot,
Mii sáhttit nagodit dán. Min servodaga doaimmat oktiibuot sáhttet sihkkarastit čuovgasut boahtteáiggi sámi mánáide.
Mii sáhttit sihkkarastit ahte sápmelaččat Kirkonjárggas, Láhpis, Sáččás, Bájddáris dahje Helgelandas ožžot seamma vejolašvuođaid go sápmelaččat Guovdageainnus, Hábmeris ja Snåases – deaivvadit ja doaimmahit sámi kultuvrra. Mii sáhttit lihkostuvvat fállat fuolahusa min boarrásiidda mii lea heivehuvvon sin gillii ja kultuvrii. Maiddái ahte sápmelaččat besset ovdamearkka dihte gulahallat psykologain ja
dearvvašvuođabargin gii ádde sin duogáža ja kultuvrra. Mii sáhttit maiddái lihkostuvvat dainna ahte addit boahtteáiggi min vuođđoealáhusdolliide. Mis galget leat sámi guolásteaddjit, meahccegeavaheaddjit, boanddat ja boazodoallit geain leat
buorit rámmaeavttut 100 jagi geahčen.

Kommišuvdna lea deattuhan vuoimmi sámi álbmogis go lea birgen dáruiduhttima čađa. Sámi
álbmogis lea ollu vuoibmi divvut. Buohkain lea riekti eallit heahpatvuođa haga, ja gávdnat iežas
saji sámi searvevuođas.

Mii sáhttit oažžut ođđa beaiveálggu Sápmái.