Ođđa áššit NSRas Sámedikkis

Sámegiella suodjalus bálvalusas

Áirras Sara Katrine Aleksandersen

Buot 17-jahkásaččat šaddet deaivvadit suodjalusbálvalusain, jearatkeahttá háliidit go vuoi eai, dán čađa ahte šaddet sáddet iešdieđáhusa dohko, mii lea vuođđun das ahte gohččot go du sešuvdnii. Dát lea neahttavuođđuduvvon jearaldatskovvi mas leat persovnnalaš gažaldagat. Iešdieđáhus-skovvi ii leat sámegillii.

Gávdnojit ollu sámi nuorat geain lea sámegiella eatnigiellan, ja muhttin sámi hálddašansuohkaniin lea sámegiella sin beaivválaš gulahallangiella. Dát mielddisbuktá ahte váikko eatnasat ipmirdit ja m áhttet dárogiela, go dat lea sin nubbigiella, de lihkka ii sáhte vuordit ahte 17-jahkásaččat hálddašit dárogiela čálalaččat nu bures go galget vástidit persovnnalaš jearaldatskovi. Dát sáhtte earenoamážiid leat hástaleaddjin sidjiide geain lea d ysleksiija.

Sámedikkijoavku NSR oaivvilda ahte suodjalusbálvalus berre dulkot sámelága giellanjuolggadusaid ja doahttalit daid. Sápmelaččat geat leat hálddašanguovlluin sis lea ovdamearkka dihte riekti oaččut vástádusa sámegillii dakkár almmolaš ásahusain. Suodjalus bálvalus galggašii unnimusat juobe fuolahit ge ahte jearaldatskovvi lea sámegillii buot sámi 17-jahkásaččaide Norggas.

Sámedikkijoavku NSR gohčču sámedikkiráđi bargat dainna ahte suodjalusbálvalus váldá atnui sámegiela, vuoi sámi álbmot beassá geavahit sámegiela go deaivvadit suodjalusbálvalusain.

Hoahpuhit barggu lága bokte nannet mearrasámiid guolástanvuoigatvuođaid

Áirras Henrik Olsen

Vai oažžut jođánit johtui barggu lága bokte nannet sápmelaččaid historjjálaš vuoigatvuođaid bivdit vuonain ja riddoguovlluin, de bivdit mii Sámediggeráđi árvvoštallat vejolašvuođa ásahit láhkalávdegotti dahje eará heivvolaš doaibmabijuid mat sáhttet mielddisbuktit jođánis láhkaásahuvvon sápmelaččaid historjjálaš vuoigatvuođaid bivdit vuonain ja lagas riddoguovlluin.

2009:s geigii riddoguolástanlávdegoddi man Carsten Smith jođihii, raportta mas earret eará evttohuvvui ahte mearrasámiid vuoigatvuođat guolásteapmái lagas riddoguovlluin berre lága bokte nannet. Raportta čuovvovaš meannudeamis ii háliidan ráđđehus čuovvolit árvalusa, muhto das árvaluvvui čađahit buhtadeaddji doaibmabijuid nannendihte mearrasámiid resurssaolaheami ja vejolašvuođaid mielváikkuheapmái. Sámediggi fas dohkkehii muhtin osiid buhttendoaibmabijuin, muhto ii dohkkehan ahte mearrasámiid vuoigatvuođat eai doahttaluvvo , ja bivddii ahte dákkár proseassa ferte čuovvoluvvot viidáseappot.

Dál leat gollan 10 jagi dan rájes go dát mean nuduvvui Sámedikkis ja Ráđđehusas. Dál lea áigi fas čuovvolit barggu dainna mihtuin ahte oažžut sadjái lága mii dohkkeha ja nanne mearrasámiid vuoigatvuođa doaimmahit ja ávkkástallat dan rikkis resurssas man guolásteapmi addá. Eanet ja eanet bahkken areálaide sámi vuonain sihke áhpebivdoealáhusas, ruvkedoaimmain, energiijaindustriijas ja stuora fatnasiin mat geavahit aktiivvalaš bivdovugiid vuonain, dagahit ahte lea hoahppu oažžut vuoigatvuođaid mearriduvvot ja sihkkarastojuvvot.

Norgga olmmošvuoigatvuođaásahus lea buktán čielga ávžžuhusa ‘(Fáddáraporta 2016 Mearrasámiid vuoigatvuohta riddoguolásteapmái (Temarapport 2016 Sjøsamenes rette til sjøfiske)’, mas konkluderejuvvo ahte «Mearrasámiid bivdovuoigatvuohta oassin sin kulturdoaimmaheamis ja vuođđuduvvon sin historjjálaš guolásteapmái, berre lága bokte nannejuvvot. Seamma guoská vuoigatvuohta beassat positiivvalaččat vealahuvvot go eriid juolludit ja sullasaččat, jus dat lea dárbbašlaš nu ahte mearrasámiid materiálalaš kulturvuođđu fuolahuvvo. »

Sámediggeráđđi ávžžuhuvvo árvvoštallat ahte lea go láhkalávdegotti ásaheapmi geaidnu maid válljet vai oažžut jođánit johtui dán barggu, dahje evtt o hit eará doaibmabijuid mat hobehit ja jođihit proseassa láhkavuođusteami guvlui, ja mii mielddisbuktá ahte maiddái Norga čuovvola geatnegasvuođaid maidda leat miehtan, sihkkarastindihte álgoálbmogii vuoigatvuođaid ja kultursuodjalusa

…mearrasámiid vuoigatvuođat guolásteapmái lagas riddoguovlluin berre lága bokte nannet

Haddelassáneapmi ja geafivuođalasáhus – Sosiálapolitihkka Sámedikkis

Áirras Piera Heaika Muotka

Koronapandemiija nanusmahttán haddelasáhusa olles servodagas, ja dat ekonomalaš meroštusat ovddasguv lui čájehit ahte haddelasáhus boahtá joatkkit.

Stuora lasáhus biebmogálvohattiiguin, boaldámušain ja energiijain čuohcá garrasit ovttaskasolbmo ekonomiijai, maiddai sámi guovlluin. Aktevrrat mat veahkehit bearrašiid ja ovttaskasolbmuid mat dárbbašit veahki, nu dego ovdamearkka dihtii Álttá biebmostašuvdna, raportere ahte leat eambbo ja eambbo olbmot geat váldet oktavuođa go dárbbašit veahki oaččut biepmu ruovttuide.

Davvi-Norggas lea dán dálvvi maiddai leamašan guohtunroassu boazodoalus, juoga mii dagaha ahte lea vel eambbo ekonomalaš noađđi bearrašiidda ja ovttaskasolbmuide. Dat lea guoskevaš sihke eahpedábálaš goluide fuođđariidda ja čuovvovaškonsekveansa go lea unnán sisaboahtu boazodoalus heitot guohtunjagi dihte.

Buot dát fáktorat buktet lasi vuo doaibmabiju Sámediggi sáhttá čađahit nu ahte váikkuha dakkár dilálašvuođaide. Dát dárbbahuvvo ovdáneapmi Sámedikki sosiálapolitihkas.

Govven Piera Heaika Muotka: Jonas Driveklepp

Govven Helén Storelv-Rabone: Marie Louise Somby/Árvu

Buvttadanortnet sidjiide geaid eiseválddit leat beahttán go eai leat suodjalan sin veahkaválddi ja illastemiid vuostá

Áirras Helén Storelv-Rabone

Geassemánus 2016 muitaledje 11 nissonolbmo ja dievdoolbmo Divttasvuonas illastanášši birra ja mot máŋga olbmo ledje illastan sin Divttasvuonas. Politiijat dutkagohte oktiibuot 151 ášši, muhto 105 ášši heaittihuvvoje.

Maŋŋel heaittiheami cuiggoduvvui ahte máŋga eiseváldi ledje beahttán sin. Earet eará guorahalle Politiijaid, maŋŋel go 82% rohcošanáššin mat ledje váidon gaskal 1997 ja 2014 heaittihuvvoje. Politiijameasttir dovddastii skábmamánu 2017 ahte sii leat beahttán olbmuid, ja dajai ahte sii eai leat doarvái bures bargan bargguset.

2017 čavčča álggahuvvui sierra čuovvolanprošeakta maŋŋel illastanáššiid Divttasvuonas. Prošeavtta ulbmil lei čuovvulit sin geaidda ášši guoská ja álggahit eastadeaddji doaimmaid hehttet illastemiid boahtteáiggis.

NSR oai vvilda ahte go viidásit čuovvula Divttasvuona áššiid, de ferte geahččat rutiinnaid ja plánaid mat gusket illasteami eastadeapmái sihke ođđa Hápmira ja Áhkkánjárgga suohkanis maŋŋel go Jasska prošeakta lea loahpahuvvon.

Maŋŋel politiijaraportta illastan áš šiid birra lea Divttasvuona suohkan váidon go eai leat doarvái bures fuolahan sámi mánáid. Váikko ollásit lea mieđihuvvon ahte sámi mánát leat behttojuvvon Divttasvuona ášši oktavuođas de lea eanetlohku áššiin heaittihuvvon politiijaid bealis ja

beahttinm ieđiheapmi ii leat váikkuhan makkárge njuolggodoaimmaid sidjiide geaidda ášši guoská.

NSR bivdá sámediggeráđi iskat leat go vejolaš ásahit doarjjaortnega, dahje heivehit otná ortnegiid, áššiide go eiseválddit leat beahttán go eai leat suodjalan sin veahka válddi ja illastemiid vuostá.