Válgaprográmma 2021-2025

Sápmi lea máŋggabealat ja NSR searvá 2021 Sámediggeválggaide prográmmain mii lea buot sámiid várás. Sápmelaččat galget sáhttit eallit buriid eallimiid vaikko gos ásset ja makkár vuolggasajis vulget. Bláđe vuollelii lohkat olles válgaprográmma.

Válgaprográmma 2021-2025

NSR vuođđojurdda

Mii sápmelaččat leat okta álbmot, oktasaš gielain, kultuvrrain ja historjjáin. Dán olis mis lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái ja vuoigatvuohta ovdánahttit iežamet kultuvrra, iežamet gielaid ja servodateallima.

NSR oaivvilda ahte mis sápmelaččain lea vuoigatvuohta hálddašit vássánáiggi, stivret dálááiggi ja hábmet boahtteáiggi min iežamet eavttuiguin. Dát vuoigatvuohta mearkkaša ahte mis ovttasráđiid earáiguin lea ovddasvástádus sihkkarastit dásseárvvu olbmuid gaskii, ja sihkkarastit solidaritehta ja ráfálaš ovttaseallima olbmuide ja álbmogiidda.

NSR dáhttu ávkkástallat dainna hábmejeaddji fámuin man gávdnat iežamet kultuvrras ja váldit atnui ođđa digitála ja teknologalaš čovdosiid Dát veahkeaha min go deaividit dán áiggi stuorra hástalusaiguin, nu mo dálkkádatrievdademiiguin – mii šaddá stuorát ja stuorát hástalussan Sámis, ja masa mis lea ođđa politihkka.

NSR lea badjel 50 jagi jo stargadit dáistalan sámi gielaid, kultuvrra, ealáhusaid ja vuoigatvuođaid ovdii, ja mii leat dáhkádussan ahte dát vuoruhuvvo Sámedikkis maiddái boahtte válgaáigodaga. Dát leat bealit maid oainnát jus logat válgaprográmmamet dás.

Bláđe vulos olles prográmma lohkat dahje deaddil luđe dihtorii jus dáhtut olles prográmma luđet.

Geahča maid: NSR:a báikkálaš válgaprográmmaid

1 SÁMEDIGGI

Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon orgána Norggas. Sámedikkis galgá leat friddja ja iešheanalaš rolla norgga stivrejeaddji orgánaid hárrái. Sámediggi galgá ovddastit sápmelaččaid Norggas, ja váikkuhit buot áššiide mat gusket sápmelaččaide.

NSR oaivvilda ahte buot sápmelaččat galget vásihit ahte Sámediggi, ovttas eará sámi ásahusaiguin ja ovddasvástideaddji eiseválddiiguin bargá sin ovddas, beroškeahttá makkár duogáš sis lea. Sámediggi galgá ovdánahttit ja bidjat johtui politihka. Sámediggi ja stáhtalaš eiseválddit galget bearráigeahččat ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat čađahuvvojit.

Min vuoigatvuohta iešmearrideapmái mearkkaša ahte mii ieža sáhttit mearridit mo mii háliidat organiseret ja hálddašit iešguđet ge áššesurggiid.

NSR oaivvilda ahte maiddá lea lunddolaš ahte sámeálbmogis lea Sámedikki bokte iešmearrideapmi áššesurggiin mat leat čadnon gillii, kultuvrii, oahpahussii ja sámi servodateallimii. NSR háliida ahte Sámedikkis galgá leat friddjavuohta ja resurssat organiseret politihkalaš ja fágalaš barggu buoremus lági mielde. Dát sáhttá mearkkašit ahte Sámediggi sáhttá válljet iešguđetlágan modeallaid daid iešguđetge áššesurggiide. Áiggi mielde lea mihttu ahte okta oktasaš sámediggi galgá ovddastit sápmelaččaid oktan álbmogin, beroškeahttá stáhtarájáid.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • nannet Sámedikki válddi ja sajádaga buot servodatbeliin mat čuhcet Sámi álbmogii.
  • nannet sápmelaččaid, sámi servodagaid ja sámi servodaga vuođu. Dát mielddisbuktá ahte Sámediggi vuollegašvuođain láhčá dili, ovttasbargá ja doarju nu ahte Sápmi lihkostuvvá.
  • ahte Sámediggi váldá ovddasvástádusa boazodoalu hálddašeamis.
  • nannet servodaga digitaliserejuvvon bálvalusain man váldodoaibma lea fállat buori diehtogáldu sámi servodaga, kultuvrra ja historjjá birra.
  • ásahit ortnegiid mat addet addet ubmi-, bihtán- ja nuortalašsámi giellaguovllu sámiide mielváikkuheami Sámedikkis.
  • duohta bušeahttašiehtadallamat gaskal Sámedikki ja Ráđđehusa.
  • nannet Sámedikki hálddahuslaš návccaid.
  • ollislaš árvvoštallan Sámedikki hálddahuslaš organiseremis, dás maid dainna ulbmilin ahte kulturmuitohálddašeapmi ja báikenammabálvalus šaddet iešheanalaš ásahussan.
  • lasihit kultur- ja vásáhusgelbbolašvuođa kulturmuitohálddašeapmái.
  • eanet politihkalaš áŋgiruššan nannet gulahallama guovddáš eisseválddiiguin.
  • eanet geatnegahtti ovttasbargošiehtadusaid gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin.
  • ahte Norga čuovvu Vuođđolága § 108 ja álbmotrievtti.
  • ahte Sámediggi čuovvula duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raportta dainna ulbmiliin ahte čađahit ávžžuhuvvon doaibmabijuid.
  • čuovvulit konsultašuvdnaortnega láhkačatnama ja nannet dán.
  • duohta bušeahttašiehtadallamat Sámedikki ja Ráđđehusa gaskkas.
  • ahte eanet nuorat servet sámediggeválggaide ja ahte sin jienat gullojit.
  • nannet Sámedikki nuoraid- ja vuorrasiidlávdegottiid sajádagaid Sámedikkis

2 VUOIGATVUOHTA EATNAMIIDDA JA ČÁZIIDE

Riggodagat ja resurssat mat gávdnojit luonddus Sámis leat sápmelaččaid eallima, árbevieruid, kultuvrra ja eksisteanssa vuođđu. Buolvvaid čađa leat sápmelaččat leamaš čadnon lundui ja ávkkástallan luondduriggodagaid iežaset ássanguovlluin. Luonddu haga ii gávdnošii eallin iige birgenvuođđu alcceseamet. Čázit ja eatnamat ja mii sápmelaččat leat danne čoavdemeahttumit čadnon oktii.

Sámeálbmot lea gártadan eaiggátvuoigatvuođa ja ráđđenvuoigatvuođa daidda guovlluide gos sápmelaččat árbevirolaččat leat ássan. Dát vuoigatvuohta lea gártaduvvon dološáiggi rájes geavaheami vuođul ja guoská luondduriggodagaide sihke ábis, vuonain, čázádagain, jogain ja eatnamiin. Stáhtat fertejit dohkkehit dán vuoigatvuođa lágaid ja hálddašeami bokte, ja vuoigatvuođat eai galgga hehttejuvvot stáhtarájáid geažil. Sápmelaččain leat erenoamáš oktavuođat sin guovlluide ja territoriaide.

Sápmelaččat leat buolvvas bulvii eallán ja doaibman Sámis, ja dáinna lágiin háhkan alcceseaset gullevašvuođa lundui ja ipmárdusa luonddus ja mo dat buoremusat sáhttá hálddašuvvot ja fievrriduvvot boahttevaš buolvvaide. Sápmelaččaid oktasaš vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduriggodagaide leat ásahuvvon vieruiduvvama ja dološ áiggi rájes geavaheami bokte, ja suddjejuvvojit riikkaidgaskasaš lágaid bokte, earret eará Álbmotrievtti bokte. NSR galgá bargat dan ovdii vai oktasaš historjjálaš vuoigatvuođat máhcahuvvojit sápmelaččaide álbmogin.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • Sámi álbmot galgá beassat eallit iežamet mehciiguin, areálaiguin ja luondduvalljodagaiguin, nu go mii agibeaivvi leat dahkan.
  • ahte midjiide sámiide galget dohkkehuvvot geavahan- ja oamastanvuoigatvuođat iežamet čáziide, eatnamiidda ja luondduriggodagaide, ja ahte dát vuoigatvuođat čielggaduvvojit.
  • ahte ráhkaduvvojit hálddašanvuogádagat main oktasaš ja eaŋkilolbmo vuoigatvuođat dohkkehuvvojit.
  • ahte ráđđehus fas joatká Sámeriektelávdegoddi 2 proseassain ja vuoruha vuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide čielggadit.
  • ahte vuoigatvuođačielggadeapmi ja hálddašanmálliid ovdánahttin máttabealde Finnmárkku dahkku SRL2 vuođul, ja ahte meahccestivrraortnet ii viiddiduvvo ovdal dat lea dahkkon.
  • ráhkkanahttit sámi servodaga konsultašuvnnaide gielddaiguin ja fylkkaiguin go konsultašuvdnageatnegasvuohta nannejuvvo lága bokte.
  • ahte sámi vuoigatvuođat ja máhttu doahttaluvvo go aktevrrat árvvoštallet industriijadoaimmaid sámi guovlluide.
  • ahte sámit namuhuvvojit sihke álbmogin ja álgoálbmogin vuođđolágas.
  • ahte mearrasámi vuoigatvuođat bivdui dohkkehuvvojit ja láhkii čállojuvvojit.
  • nannet sámi vuoigatvuođaid bivdui.
  • nannet Protect Sápmi.
  • nannet Sámedikki ohcanvuđot doarjjaortnega vuoigatvuođalaččaide.
  • Sámediggi galgá bargat ahte nannet sámiid riektesihkkarvuođa.
  • ahte ođđa norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna, mas govda sámi doarjja, boahtá sadjái.
  • sihkkarastit sámi riekteguddiid luonddu, eana ja valljodathálddašeamis árbevirolaš sámi guovlluin.

3 RÁJEHIS SÁPMI

Sápmi lea min servodagaid, min gielaid ja kultuvrra vuođđu. Min gielat, fuolkevuođat, guovllut ja ealáhusat leat gávdnon ollu ovdal go stáhtaráját ásahuvvojedje. Ovttasbargu oktasaš áššiid ektui lea danne diehttelas ášši. Oktavuohta ja ovttasbargu gaskal sámi álbmotválljejuvvon orgánaid, organisašuvnnaid, ealáhusaid ja eará lunddolaččat gullevaš politihkkasurggiid lea dehálaš. NSR lea lahttun Sámiráđis, mas leat miellahttoorganisašuvnnat buot stáhtarájiid beliin. NSR lea ovddasteaddjin Sámedikkis norgga bealde leamaš njunnošis ovdánahttit sámi parlamentáralaš ovttasbarggu.

Nannosit sámi ovttasbargu galgá njeaidit buođuid mat hehttejit duohta sámi servodatovdánahttima. Sápmi dárbbaša nana vuogádaga mii lea veahkkin čoavdit oktasaš hástalusaid oktasaš čovdosiiguin juohke suorggis. NSR bargá danne dan ovdii ahte oažžut oktasaš čovdosiid ja ásahusaid sápmelaččaide beroškeahttá riikarájáin, ja ahte rádjáguovlluin gos nu gáibiduvvo, galget leat oktasaš sámi eanan-, čázádat- ja luondduresursahálddašupmi. Lea mihttun ahte boahtteáiggis galgá leat okta oktasaš Sámediggi mii ovddasta sápmelaččaid.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • eanet ovttasbarggu gaskal sápmelaččaid iešguđet bealde riikkarájáid.
  • heivehit Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna nu ahte buot Sámedikkit sáhttet dan dohkkehit.
  • ovdánahttit Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) vai demokráhtalaš ovttasbargu riikkarájáid rastá nannejuvvo.
  • bistevaš čállingotti Sámi parlamentáralaš ráđđái (SPR).
  • oktasaš njuolggadusat čáliheapmái jienastuslohkui.
  • oktasaš dáhton sámediggeválggaide Sámis.
  • ovdánahttit eanet sámi oktasašásahusaid olles Sápmái stáhtarájáid beroškeahttá.
  • nannet sámi servviid main miellahtut buot njealji riikkain.
  • ovdánahttit oktasaš sámi oahppoplánaid ja oktasaš oahpponeavvuid vuođđo- ja joatkkaoahpuin.
  • ovdánahttit ja doarjut oktasaš sámi kulturfoandda ruđalaččat.
  • ovdánahttit skuvlaovttasbarggu ja oktasaš skuvllaid, ja eanet prošeavttaid mat rasttildit stáhtarájiid maid giellaguovddážat lágidit.
  • duohta iešmearrideapmi ja rájárasttildeaddji bivdohálddašeapmi Deanočázádagas.
  • nannet demokráhtalaš ovttasbarggu riikkarájáid rastá.
  • ahte Norga doahttala Vuođđolága ja álbmotrievtti. Sámiid vuoigatvuohta eallit iežaset báikkálaš kultuvrra ja árbevieru mielde riikkarájáid beroškeahttá ferte doahttaluvvot maiddái pandemiijadilis.
  • álkidit momsa-máksinortnega duojáriidda geat vuvdet dujiid eará stáhtas go mas ásset.
  • lonuhit davviriikkalaš rádjájohtolatšiehtadusa eurohpálaš váldonjuolggadusain ahte dat guhte bargá nuppe bealde ovtta riikkarájá galgá dušše máksit vearu dan riikkas gos barget.
  • nannet ovttasbarggu ja gulahallama ruoššabeale Sámiin.

4 GIELLA

NSR:i lea guovddáš ášši ahte sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta seailluhit ja ovdánahttit iežaset eatnigielaid, beroškeahttá gos Sámis dahje Norggas orru, ja beroškeahttá man boaris lea. Sámegielat galget fievrriduvvot viidáseappot boahttevaš buolvvaide, sámegielat leat boahtteáiggi gielat. Sámedikkis galgá leat bajimuš ovddasvástádus dasa mo sámi giellabargu galgá organiserejuvvot ja ruhtaduvvot. Sihke sámi ja dáža eiseválddit fertejit láhčit dili seailluhit ja ovdánahttit sámegielaid.

Sámegielat leat okta dain deháleamos čuolddain sámi servodagas. Gielat guddet min sámi kultuvrra, máhtuid ja árvvuid. NSR háliida ahte buot sápmelaččat galget sihkkarastot ahte sámi giellaarenat, sámi fálaldagat ja vejolašvuođat oahppat ja geavahit iežaset giela leat olahanmuttus. Buot sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Seammás lea rávisolbmuin individuála ovddasvástádus oahppat, ja maiddá geavahit giela, ja buot sámegielagiin lea ovddasvástádus oalgguhit ja movttiidahttit sámegiela geavahit. Ruoktu lea vuosttaš ja deháleamos arena sámegillii, ja aktiivvalaš sámi giellapolitihkka ferte doarjut giellaválljema ja giellageavaheami ruovttuin.

NSR háliida ahte prinsihppa ahte sámegiella ja dárogiella galget leat ovttaárvosaš gielat Norggas duohtan dahkko. Sámegielat galget leat oidnosis min servodagain, ja dainna oaivvilduvvo olles sámi giellavalljivuohta. Vejolašvuohta oahppat ja geavahit máŋga sámegiela ferte nannejuvvot.

Lágat ja rámmat giellabargguide

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ásahit sámi giellaáittardeaddji mii galgá sihkkarastit ahte sámiid giellavuoigatvuođat ollašuvvet.
  • čuovvulit Váibmogiela vuoruhemiid Giellalåktem bokte – mii lea Sámedikki dieđáhus strategiijaide sámegielaide.
  • reformeret guovttegielatortnega, vai eanet gielddat, maiddá gávpotgielddat, fállet dohkálaš sámegielat bálvalusaid iežaset ássiide.
  • sihkkarastit sápmelaš rávisolbmuid vuoigatvuođaid oažžut sámegieloahpahusa lágaid ja ruhtadanortnegiid bokte, nu go luvvet sin barggus oahppan dihte sámegiela bargoáiggis.
  • láhčit dili eamiálbmotgielaid dutkamii riikkaidgaskasaš eamiálbmotgiella-logijahkái.
  • ovdánahttinprográmmaid daid iešguđege sámi gielaide.
  • buoret diehtovuođđu sámegielgeavaheami birra.
  • ahte sámegielgelbbolašvuohta lea čoavddagelbbolašvuohta go virgi gáibida.
  • ahte dáhttu geavahit sámegiela ja ieš geavaheapmi bargguid oktavuođas galgá lasihit bálkká.
  • joatkit ovdánahttit Sámi Giellagáldu iešheanalaš ásahussan rájárasttildeaddji giellaovttasbarggus.
  • ahte Sámi Giellagáldui sihkkarastojuvvo doarvái lulli- ja julevsámi gelbbolašvuohta.

Gielladoaibmabijut

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ásahit eanet sámi giellaguovddážiid, ja nannet daid guovddážiid mat jo gávdnojit.
  • nannet sámi vuosttašgieloahpahusa ja arenaid sámegielgeavaheapmái vuosttašgiellan buot servodatoktavuođain.
  • giellaguovddážiid ja kulturguovddážiid bokte ásahit gielladoaibmabijuid vuorrasiidda.
  • sámegielat astoáiggedoaimmaid mánáide ja nuoraide, maiddái gávpogiin.
  • eanet geavahit giellaguddiid ja reálagelbbolašvuođa sámegieloahpahusas buot dásiin.
  • Láhčit dili sámegieloahppamii bargoáiggis.
  • ahte sámi searvvit ožžot doarjaga Sámedikkis gokčat goluid dulkomii sáme- ja eará gielaid gaskkas.
  • studieloanaid vealgesihkkunortnega sámegielat fágabargiide mat váldet oahpu oahpahus- ja dearvvašvuođasurggiin.

Sámegielaid oidnosii loktet

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte biddjojit galbbat sámegillii buot almmolaš visttiide sámi guovlluin.
  • ahte sámi gielat bohtet oidnosii juohke sadjái almmolašvuođas ja árgabeaivvis.
  • sámi galben buot almmolaš viesuin sámi guovlluin.
  • ahte biddjojit báike- ja geaidnogalbbat maiddá ubmi-, bihtán- ja nuortalašgillii gosa lea lunddolaš.
  • ahte biddjojit galbbat sámegillii álbmotmehciide ja suodjaluvvon guovlluide, maiddá olggobealde giellahálddašanguovlluid.
  • ovdánahttit oktasaš miehtasámi kártabálvalusa mas báikkálaš sámi gielat ja suopmanat geavahuvvojit.
  • ahte kártadoaimmahaga kártabálvalusat almmuhuvvojit daidda iešguđet sámi gielaide.
  • láhčit dili ahte fitnodagat ja eará aktevrrat sáhttet leat mielde ovdánahttit sámi gielaid.
  • ođasmahttit báikenammalága sihkkarastin dihtii ahte sámi báikenamaid almmolaš stáhtus ii eaktuduvvo politihkalaš eanetlogus gielddain.

5 DIGITALISEREN JA TEKNOLOGIIJA

Teknologiija ovdána jođánit ja olu bealit servodateallimis digitaliserejuvvojit. Sápmái sáhttá dát buktit hástalusaid, muhto maiddái hui stuorra vejolašvuođaid. NSR dáhttu geavahit daid vejolašvuođaid maid dát ovdáneapmi buktá sihke sámegiela nannemii, sámi báikenamaid oidnosii loktemii ja sámi kultuvrra ja ealáhusaid ovddideapmái.

NSR oaivvilda ahte Sámedikkis lea dehálaš bargu fuolahit sámi gielat vuhtii váldojuvvojit digitála ovdáneamis. Buot almmolaš digitála čovdosat galget gávdnot ja heivehuvvot sámi gielaide.

Seammás háliida NSR láhčit dili ahte digitála čovdosat mat árgabeaivvis geavahuvvojit gávdnojit sámegillii ja ahte dain lea sámi sisdoallu. NSR dáhttu maid bargat ahte sámi ealáhusat besset bures ávkkástallat teknologiijaovdánemiin.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ovdánahttit digitála sámi giellaguovddážiid.
  • ahte sámi gielaid galgá vejolaš geavahit digitála arenain.
  • nannet digitála sámi giellaarenaid mánáide ja nuoraide.
  • ásahit sámegielat sosiálamedia-bálkkašumi.
  • ahte galget gávdnot giellateknihkalaš čovdosat ja reaiddut sámi gielaide.
  • e-doavtterortnega Sámi Klinihkkii.
  • lasihit sámi spealuid ja applikašuvnnaid jierbmetelefovnnaide ja dihtordulbosiidda.
  • kvalitehtasihkkarastit sámi báikenamaid digitála máilmmis.
  • ovdánahttit oktasaš sámi digitála báikenammavuorkká.
  • eanet sámi geomerkema sosiála mediain, earret eará báikenamat, ásahusat ja dáhpáhusat.
  • ahte sámi ealáhusat sáhttet geavahit ođđaáigge satelihttateknologiija.
  • dohkkehit sosiála dehálašvuođa man speallan buktá ja doarjut aktevrraid mat dáhttot nannet sámegiela speallan-máilmmis.
  • ahte sámi girjjálašvuohta, oahpponeavvut ja multimedia bohtet digitála arenaide.
  • ahte digitaliseren ja teknologiija fuolaha ehtalaš beliid sámi servodaga ektui.
  • ahte digitála reaidduid ovdánahttin sámi ealáhusaide dáhpáhuvvá ovttasráđiid ja/dahje dohkkehusain.
  • dahkat vejolažžan ja oamasteami siiddaide/orohagaide kártet sihke iežaset eanageavaheami ja earáid sisabahkkemiid ja doaimmaid váikkuheami boazodollui.
  • ráhkadit ovttasbargošiehtadusaid Sámedikkiid ja stuorra riikkagaskasaš teknologiijafitnodagaid gaskkas sámi gielaid nannemii sin bálvalusain.

6 DEARVVAŠVUOHTA JA FUOLAHUS

Sápmelaččat galget ieža leat searvvis hálddašit iežaset dearvvašvuođapolitihka. Dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldat ferte strukturerejuvvot ja organiserejuvvot sápmelaččaid eavttuid vuođul. Dát galget leat heivehuvvon juohke sámi geavaheaddji dárbbuide olles eallingearddi.

Sápmelaččain lea vuoigatvuohta ipmirduvvot sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat go mii boahtit ásahusaide dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis. Sápmelaččain sáhttá leat eallinipmárdus mii lea earálágan go dat mii stuorraservodagas lea. Sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid rekruteren ja oahpaheapmi lea mearrideaddji sámi geavaheddjiid dearvvašvuođafálaldaga kvaliteahtasihkkarastima hárrái. Sápmelaččat galget oažžut áššáigullevaš ja ođasmahtton dieđuid sámegillii buozalmasvuođaid, dikšunvugiid ja veahkkebálvalusaid birra.

Sámi álbmotmedisiidna ferte dohkkehuvvot oassin sámeálbmoga dearvvašvuođafálaldagas. Sámeálbmoga iežas medisiinnalaš árbevierut fertejit árvvus atnot ja dohkkehuvvot.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ásahit sámi mánáidáittardeaddji.
  • sihkkarastit sámi mánáid vuoigatvuođat gillii ja kultuvrii deaivvadettiin mánáidsuodjalusbálvalusain, biebmoruovttuin, ja mánáidsuodjalusásahusain.
  • sihkkarastit rivttes heahteveahki sámegillii buohkaide geat dan dárbbašit.
  • ahte ásahusat ja searvvit mat fállet heahtetelefovnna- ja heahteguovddášbálvalusaid sámiide ožžot gealboloktema.
  • eanet sámi mieldemearrideami ja jođiheami sámi spesialistadearvvašvuođaásahusain.
  • nannet rádjárasttildeaddji dearvvašvuođaovttasbarggu Sámis, earret eará dan bokte ahte SÁNÁG gullevaš dearvvašvuođabargit galget sáhttit bargat buot riikkain.
  • álkidit ovttasbargovejolašvuođaid SÁNÁG ja báikkálaš dearvvašvuođabálvalusaid gaskkas guovlluin gos lea váttis beassat Kárášjohkii.
  • ahte heahtedieđihanbálvalusas lea bistevaš sámegielgelbbolašvuohta.
  • ásahit eanet fuolahusfálaldagaid mat leat heivehuvvon sámi geavaheddjiide.
  • nannet oahpahusa digitála fálaldagaid ja eará veahkeneavvuid birra sámi vuorrasiidda
  • ásahit heivehuvvon čielggadanreaiddu sámegillii mainna sáhttá čielggadit demeanssa ja alzheimera.
  • ahte sápmelaš vuorrasat ásahusain ja ruovttubálvalusain besset aktiivvalaččat searvat sámi kultureallimis.
  • ovttaárvosaš dearvvašvuođabálvalusaid buot sápmelaččaide, julev- ja lullisámi guovllut galget deattuhuvvot.
  • ahte ásahuvvo guovllumedisiinnalaš guovddáš julevsámi guvlui.
  • doaibmabijuid eastadit iešsorbmema.
  • hábmet ollislaš sámi gárrenpolitihka.
  • movttiidahttindoaibmabijuid oččodan dihte eanet sámegielhálli dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid, ja bargiid rihkolašvuođafuolahussii.
  • ovdánahttit máhtu sápmelaččaid dearvvašvuođadili birra ja mo lea go sápmelaččat deaivvadit dearvvašvuođabálvalusain.
  • ahte gielddat láhčet dásseárvosaš doaibmafálaldaga doaimmashehttejuvvon sámiid
  • buoret dearvvašvuođabálvalusaid meahcásteddjiide, nu maid psyhkalaš dearvvašvuođaveahki dálveguohtoneatnamiin.
  • ahte ásahuvvo eanet ovttasbargu báikkálaš erenoamášdearvvašvuođabálvalusaid ja Sámi Klinihka gaskkas.
  • ahte ásahuvvojit sámi fágaráđit dearvvašvuođaásahusain sámi guovlluin.
  • ahte ovdánahttojuvvojit dásseárvosaš dearvvašvuođafálaldat mii fuolaha sámi dárbbuid Norgga gávpogiin.
  • ahte dulkonbálvalus dásseduvvo ja nannejuvvo dassážii go sámi dearvvašvuođabargit leat gávdnamis.

7 CEAVZILIS SÁMI EALÁHUSAT

Ealáhusat Sámis fertejit leat kultuvrralaččat, ekologalaččat ja ruđalaččat ceavzilat. Sámi álbmot lea huksen iežas kultuvrra ceavzilis luondduávkkástallama vuođul, ja árbevirolaš sámi ealáhusat nu go boazodoallu, guolásteapmi, eanandoallu, duodji ja meahcásteapmi leat dehálaččat seailluhan dihte sámi kultuvrra. Ferte láhčit diliid vai árbevirolaš sámi ealáhusat sihkkarastojuvvojit ja ovdánahttojuvvojit, sihke juridihkalaččat ja ealáhusaid hálddašeamis.

NSR háliida ođđahutkama ja ovdáneami bargosajiin ja ealáhusdoaimmain Sámis, sihkkarastin dihte ássama ja dáinna lágiin fievrridit sámegiela ja kultuvrra boahttevaš bulvii. Ferte vuoruhit ealáhusovdáneami ceavzilis ealáhusain ovdal nohkavaš ealáhusaid. Ovdamearkkat dain ealáhusain maid NSR háliida ahte galget vuoruhuvvot leat mátkeealáhusat, kulturealáhusat ja biepmoreiden.

NSR dáhttu maid ovddidit ođđahutkama ja bargosajiid ovdánahttima eará ealáhusain, ja nannet fitnohutkansuorggi. Ekonomalaš iešheanalašvuođa lea sihke álbmogin ja olmmožin lea dehálaš oassi sámi iešmearrideamis. Sámi resursa- ja fitnodatoamasteapmi, sihke priváhta ja oktasaččat, leat dehálačča bargosajiid ásaheapmái ja addá nannejuvvon kapitálavejolašvuođaid ođđa fitnodatásahemiide.

Boazodoallu

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • sihkkarastit boazodollui suodjaleami elfápmoindustriija, mineráladoaimmaid ja eará areálasisabahkkemiid vuostá.
  • ahte boazodoalloláhka rievdaduvvo go boazodoalloláhkalávdegoddi ovdánbuktá iežas árvalusaid.
  • buriid álggahandoarjjaortnegiid nuoraide.
  • nannet sisdoalu nationála plánanjuolggadusain sihkkarastin dihtii areálaid suddjema ja ovdánahttit boazodoallu ealáhussan ja kulturguoddin
  • ahte boazodoallu oažžu duohta vejolašvuođa searvat plánaproseassaide, ja ahte boazodollui sihkkarasto relevánta veahkki go deaivvadit huksenberoštumiiguin.
  • ahte Sámediggi nanne iežas barggu boazodoalu areálavuođu dáfus plána- ja areálaáššiin.
  • ráhkadit boazodoallokárttaid.
  • ahte boazodoalu siskkáldas iešmearrideapmi nannejuvvo álbmotrievtti ektui.
  • ahte ceavzilvuođadoaba ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuohta operationaliserejuvvo ovttasráđiid ealáhusain ja ahte sámi geahččanguovlu lea vuođđun ceavzilis boazodoalu mihttomearrái.
  • ahte boazodoalus leat buorit rámmaeavttut mat sihkkarastet sisaboađu ja duohta vejolašvuođa nannejuvvon ja viiddiduvvon ealáhusovdánahttimii.
  • ahte boazodoallu Trollheimenis oažžu buoret rámmaeavttuid.
  • ahte boazodoallu buohtalastojuvvo eanadoaluin nu ahte boaldámušdiva ja sullasaččat leat dássálagaid.
  • sihkkarastit oahpahalliide sajiid boazodoalus positiivva bijuiguin nu mo ovdamearkka dihtii nannejuvvon doarjagiid ja rekruterema ja čuovvoleami bokte.
  • nannet dearvvašvuođa, birrasa ja sihkkarvuođa (HMS) boazodoalus ja sihkkarastit psykososiála doarjaga sidjiide geat dan dárbbašit.
  • ahte ii galgga bággu elektrovnnalaččat merket bohccuid.
  • dásseárvu boazodoalus sihke lágas ja boazodoallošiehtadusa bokte.
  • eanet dásseárvu boazodoalus.
  • buriid mekanismmaid ráđđeaddimii ja riidočoavdimii boazodoalus.
  • sihkkarastit ahte boazodoalu areálat dain gielddain gos lea boazodoallu fuolahuvvojit ja ahte boazodoallu guldaluvvo árrat proseassain.
  • dieđut iešguđet sámi ealáhusaid birra álbmotmehciin ja suodjaluvvon guovlluin.

Meahcásteapmi ja lotnolasealáhusat

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte árbevirolaš sámi meahcásteapmi nannejuvvo ja ahte olbmuid vejolašvuohta beassat meahccái nannejuvvo.
  • ahte árbevirolaš sámi meahcásteapmi dohkkehuvvo lágalaččat eanet go dál ja ahte meahcásteddjiid ja dáloniid vuoigatvuođat nannejuvvojit.
  • dokumenteret dáloniid kultuvrra.
  • ahte muhtun gielddain biddjo johtui geahččaleapmi mas heivehuvvo dárbbašlaš mohtorjohtolahkii árbevirolaš sámi meahcásteami oktavuođas. Geahččaleamit sáhttet dahkat máhttovuođu mohtorjohtolatlága vejolaš rievdadeapmái.
  • ahte árbevirolaš resursahálddašeapmi galgá leat vuođus meahccehálddašeamis
  • nannet lotnolasealáhusaid heivehalli oassin sámi ealáhusheiveheamis.
  • nannet Sámedikki rolla ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš áššiid hárrái.
  • ráhkadit sámediggedieđáhusa meahci birra.
  • čielga joatkevaš vuoruheapmi báikkálaš borramuššii, báikkálaš borramušbuvttadeapmái ja árbevirolaš borramuššii.

Guolásteapmi

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte Riddoguolástuslávdegotti árvalus duohtan dahkkojuvvo ja ahte oktasaš ja historjjálaš sámi guolástusvuoigatvuođat nannejuvvojit lága bokte.
  • ahte álbmogat árbevirolaš mearrasámi guovlluin galget beassat hárjehit iežaset rivttiid sisaboađu ja birgejumi háhkat mearrariggodagain.
  • sihkkarastit doaibmabijuid mat bisuhit unnimus fatnasiid mearkkašumi riddoservodagaide positiivva doaibmabijuid bokte mat seailluhit mearrasámi ávnnaslaš kulturvuođu.
  • buriid doaibmabijuid nuoraid ožžodit guolástit.
  • sirdit eriid áhpenuohttefatnasiin rabas jovkui ja riddoguolástusearrái ja dainna lágiin maid hehttet oamastangáržžideami mas earit čohkkejuvvot unnit ja unnit olbmuid háldui.
  • ođastit guolleoastinbáikkiid ja lasihit bálvalusvisttiid sámi guovlluin.
  • lasi gáddedoaimmaid bokte nannet sámi guolástanbáikegottiid.
  • regionála guollevalljodathálddašeapmi vai báikkálaš ja sámi váikkuheapmi ja árvoháhkan sihkkarastojuvvo.
  • ahte vuotnalinjját doahttaluvvojit ja ahte konsulterejuvvo Sámedikkiin go lea sáhka sierralobiin.
  • ahte mearrariggodagat hálddašuvvojit ceavzilit nu ahte nálit bisuhuvvojit ja ahte ii láhččojuvvo dilli bivdit guliid mat eai leat ollesšattus.
  • ahte čađahuvvo váikkuhusguorahallan mo dálá guolástus- ja earrepolitihkka váikkuha mearrasámi kultuvrii ja servodahkii.

Luossa

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • sihkkarastit ahte luossabivdu sámi guovlluin jotkojuvvo.
  • ahte Sámedikki luossadieđáhusa doaibmabijut ja strategiijat čuovvuluvvojit.
  • seailluhit mearraluossabivdiid vuoigatvuođaid ja sihkkarastit ahte bivdoáiggit mat ledje ovdal 2008 máhcahuvvojit.
  • sihkkarastit rekruterema luossabivdui ja nuoraide árbevirolaš bivdooahpahusa.
  • duohta báikkálaš luossabivdohálddašeami.
  • ahte čáhcegáttesámi kultuvra fanashuksenkurssaid ja eará dujiid kursemiid bokte nannejuvvo.
  • ahte luossaborrit jogain ja johkanjálmmiin bivdojuvvojit nannoseabbo vai suddje luossanáli.
  • ahte Sámedikki vuostecealkagat guollebiepmahatáššiin doahttaluvvojit ja ahte čađahuvvojit duohta konsultašuvnnat vuoigatvuođalaččaiguin ja Sámedikkiin.
  • ahte friija, ovddalgihtii dieđihuvvon miehtan galgá leat vuođđun go lokaliseren, lobit ja lasiheamit meannuduvvojit guollebiepmahagaid oktavuođas.
  • ahte báikkálaš vuoigatvuođalaččaid iešmearrideapmi nannejuvvo gielddaid luossabiepmahagaide guoskevaš areálaplánemiid oktavuođas.
  • areáladiva guollebiebmama oktavuođas.
  • nannosit gáibádusat guollebiebmanindustriijai ahte ii galgga moktige luoitit birasbilideaddji áđaid ja doaibmabijuid mat movttiidahttet aktevrraid álggahit giddejuvvon guollebiepmahagaid.

Bivdu

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • nannet sámiid bivdovuoigatvuođaid.
  • ahte čáhcelodden Guovdageainnus šaddá bistevaš ortnegin mas lassi earit ja stuorát bivdoguovlu.
  • ovddidit árbevirolaš meahcásteami.
  • vuoigatvuođat čáhceloddemii ja gárdumii.
  • oahpahus árbevirolaš ja ceavzilis luondduávkkástallamis.

Eanadoallu

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • buoridit diliid ovdánahttit eanandoalu Sámis.
  • ahte biebmosihkarvuohta ja báikkálaš biebmobuktagiid fitnen nannejuvvo sámi ássanguovlluin.
  • ođđasit ásahit doarjaga sámi ja árktalaš eanandollui eanandoallošiehtadusa bokte.
  • nannet eanandoalu gilážiin, iehčanassii ja ovttas eará ealáhusaiguin.
  • ožžodit eambbosiid álgit eanandoaluin.
  • ahte nuorra mielkeboanddat ožžot doarjaga.
  • ahte Tine meieriijat sámi guovlluin bisuhuvvojit.
  • dokumenteret sámi eanadoalloárbevieruid.
  • loktet eanadoalu duodjeárbevieruid dan bokte ahte nannet gelbbolašvuođa ja máhtu dorkka, ránu ja duljiid buvttadeami birra

Mátkeealáhus

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ovdánahttit ođđa sámi mátkeealáhusfitnodagaid.
  • fuolahit dálá sámi mátkeealáhusa Covid-19 njoammuma váikkuhusaid ektui.
  • sihkkarastit ehtalaš ja ceavzilis mátkeealáhusa mii bargá ovttas, ii ge hehtte eará sámi ealáhusaid.
  • ahte mátkeealáhus lea vuođuštuvvon albma sámi kultuvrii ja ahte bargá sámi mátkeealáhusbuktagiid sertifiserenortnega ovdii.
  • lagat ovttasbarggu gaskal sámi mátkeealáhusaktevrraid miehtá Sámi.
  • ovdánahttit prošeavtta “Sámi mátkeealáhusat” vai dat šaddá iešheanalaš aktevran mii vuovdala ja doarju erenoamáš sámi mátkeealáhusbuktagiid.
  • ahte ráhkaduvvojit eamiálbmotvuođuštuvvon standárdat mátkeealáhussuorgái.
  • nana ja albma sámi sisdoallu našunála ja regiovnnalaš mátkkoštusáŋgiruššamiin.

Kulturvuđot ealáhusat

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • čađahit Šoop Šoop – sámi design days jeavddalaččat.
  • nannet sámi kulturealáhusaktevrraid doaibmabijuid ja suorgeovdánahttima bokte.
  • viidásut ovdánahttit kulturealáhusprográmmaid nu mo Faamoe ja eará doaibmabijuid gelbbolašvuođaloktema várás.eanet vejolašvuođat sámi biepmobuvttadeddjiide geavahit árbevirolaš vugiid reidedettiin nu mo ovdamearka dihtii guoli luoddun goikadeami oktavuođas.
  • álggahit vejolašvuođaiskosa ásahit sámi ovttadaga biepmoreidemii ja distribušuvdnii
  • sámediggedieđáhus sámi biebmoárbevieru birra.

Ođđa sámi bargosajit

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte Sámediggi ráhkada strategiija ođđa sámi bargosajiid háhkamii.
  • ásahit sámi innovašuvnna ja fidnohutkangealboguovddáža
  • eanet biraseasti ja ehtalaš bargosajiid.
  • háhkat ja doarjut ođđa sámi fidnohutkiid ja álggaheddjiid mat buvttadit sámi bargosajiid.
  • láhčit deaivvadanbáikkiid sámi fidnuhutkiide.
  • nannet ovttasbarggu gaskal Innovašuvnna Norgga ja Sámedikki.
  • sámi álggahanruhtadanfoandda ruhtagáibideaddji ealáhusaide.

8 BIRAS JA DÁLKKÁDAT

Sámi kultuvra lea čavga čatnon lundui ja birrasii ja biras- ja dálkkádatrievdamat áitet min álbmogin. Luonddus dát gávdno min kutuvrra vuođđu, leš dal sáhka meahcásteámis, ealáhusain mat buvttadit biepmu dahje duodjeávdnasiin. Sámi gielat leat maid lavgalaga sihke meahccástemiin ja sámi vuođđoealáhusaigui.

Máilmmi dálkkádatrievdamiin sáhttet leat goarideaddji váikkuhusat Sápmái, earret eará Sámi ealáhusaide. NSR dáhttu sihkkarastit ahte Sápmi lea ráhkkanan dustet daid dálkkádatrievdamiid mat bohtet nu bures go leš vejolaš. Dálkkádatrievdamat váikkuhit maid eamiálbmogiidda miehtá máilmmi ja NSR dáhttu joatkit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu dálkkádatáššiin eará eamiálbmogiiguin.

NSR oaivvilda ahte Norga ferte váldit ovddasvástádusa eastadit CO2-luoitima. Dálkkádatrievdamat ja nu gohčoduvvon dálkkádatčovdosat eai sáhte geavahuvvot ággan sámi vuoigatvuođaid duvdimii ja vahágis luonddusisabahkkemiidda Sápmái. Og álgoálbmogiid vuhtii váldin hilgojuvvo «ruoná čovdosiid» namas de ii leat dat eará go dohkketmeahttun ruoná koloniseren. NSR oaivvilda ahte dán ferte eastadit sihke Sámis ja muđui máilmmis.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • rievdadit Norgga ja riikkaidgaskasaš oljo- ja gássapolitihka, mas ulbmilin lea áiggi mielde ollašuhttit mihtuid mat leat Pariisašiehtadusas.
  • ahte dálkkádatgássaluoitin unniduvvo 55% ovdal 2030.
  • hehttet ahte mearraguovllut olggobealde Lofuohta, Viestterállasa ja Sáččá rahppojit oljo- ja gássadoaimmaide
  • ahte biddjojit johtui doaibmabijut eastadan dihtii ábi nuoskkideami.
  • ahte ii rahppo vejolašvuohta áhpái luoitit ruvke- ja industriála bázahusaid, ii ge kemikálaid.
  • ahte ii ásahuvvo ođđa bieggaindustriija sámi guovlluide.
  • sihkkarastit ahte stáhtat ruhtadit eamiálbmotovttasbarggu dálkkádatšiehtadallamiiguin vai eamiálbmotbargu sihkkarastojuvvo.
  • sihkkarastit nuoraid oasálastima dálkkádatšiehtadallamiiguin.
  • váikkuhit ahte dálkkádatpolitihkka fátmmasta doaibmabijuid eamiálbmogiid várás, sihkkarastin dihtii ahte dálkkádatdoaibmabijut nannejit ja seailluhit sámi kultuvrra.
  • ahte ruoná molsašupmi ii geavahuvvo ággan joatkit bilideamis Sámi – nu gohčoduvvo ruoná koloniseren.
  • eanet eamiálbmotvuođuštuvvon hálddašanortnegiid man ON luonddupanela lea cuigen váikkuhivččii sihkkarastit biovalljivuođa.
  • ahte Sápmi ja sámi kultuvra nanne iežas birgen- ja heivehangelbbolašvuođa dálkkádatrievdademiide.
  • ahte ásahuvvojit ortnegat dálkkádatheivehallamiidda sámi guovlluin, earret eará dálkkádatfoandda sámi ealáhusaide.
  • doarjut Sámiráđi barggu sámi ceavzinnávccalaš portálain.
  • ahte ráhkaduvvo sierra sámi dálkkádatraporta mii dutká guđe váikkuhusat dálkkádatrievdamis leat sámi kultuvrii, ealáhusaide ja servodahkii.

9 LUONDDU- JA AREÁLAHÁLDDAŠEAPMI

Luondduriggodagaid geavaheapmi galgá leat huksejuvvon daid árvvuid vuođul mat sámeálbmogis leat ceavzilis luonddugeavaheapmái. NSR:i lea diehttelas ahte ekologalaš perspektiiva ja gáibádus ceavzilis ovdáneapmái galgá bidjat vuođu buot boahtteáiggi politihkkii mii gullá luonddu hálddašeapmái.

Areálageavaheami rievdan sámi guovlluin sáhttá dušše dáhpáhuvvat jus dát dahkko riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid árvvus atnimiin ja doahttalemiin, ja eamiálbmogiid vuoigatvuođain iešmearrideapmái, vuoigatvuođain friddja ja diehttevaš ovddalgihtii mieđiheapmái ja vuoigatvuođain guovlluide. Dát guoská buot areálageavaheami rievdamiidda, maiddái minerálabohkama, bieggafámu, johtolatprošeavttaid ja guollebiepmahagaid.

NSR oaivvilda ahte galgá láhččojuvvot nu ahte sáhttá ávkkástallat luonddu nu go árbevirolaččat leat dahkan ja muohkadan luondduriggodagaid. Min máhttu ja min resurssat geatnegahttet min leat áŋgiris vuolggaheaddjin ásahit oppalaš eamiálbmotárvodásiid mat gusket áššiide nu go etihkkii, birrasii, oamasteapmái ja vuoigatvuođalaš sálašjuohkimii. Fitnodagat mat barget min guovlluin galget čuovvut dákkár njuolggadusaid.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ceavzilis areálageavaheapmi Sámis.
  • ahte eai ásahuvvo ođđa mineráladoaimmat sámi guovlluin ovdal minerálaláhka duhtada Sámedikki gáibádusaid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid.
  • ahte gielddat ja fylkkagielddat hábmejit ehtalaš eamiálbmotnjuolggadusaid sihkkarastin dihtii sámi beroštumit vuhtii váldojuvvojit plánabargguiguin.
  • ahte suodjalanpolitihkka rievdá. Sápmi ii galgga suodjaluvvot árbevirolaš ja ceavzilis geavaheami vuostá, muhto sámi meahcásteapmi galgá nannejuvvot.
  • ahte sámediggedieđáhus geavaheami ja suodjaleami birra čuovvuluvvo.
  • ahte eamiálbmotárvvut váldojuvvojit fárrui luonddu- ja resursahálddašeamis
  • sihkkarastit ahte sámi guohtuneanangeavaheaddjit leat ovddastuvvon regionála boraspirelávdegottiin.
  • Rievdadit boraspirepolitihka sihkkarastin dihtii ahte álgoálbmotvuoigatvuođat ja ávnnaslaš kulturvuođđu manná ovddabeale Bernkonvenšuvnna.
  • sihkkarastit guođoheddjiid vejolašvuođaid heahtegádjuma bokte beassat várjalit elliideaset nannejuvvo, ja ahte čielggaduvvo maid heahtegádjunvuoigatvuohta rievtti mielde mielddisbuktá.
  • ahte sihkkarastojuvvo buot boraspiret bivdojuvvojit mat leat mearriduvvon.
  • ahte guođoheaddjit dárbbu mielde besset liseansabivdit birra jagi.
  • sihkkarastit buori oahpu bivdiide jávkadanbivdojoavkkuin ja nannejuvvon ruhtadeami dáidda joavkkuide.
  • ahte mearragoaskin ja gonagasgoaskin nállemuddejuvvojit.
  • ahte buhtadusortnegat guohtunealáhusaide galget leat govttolaččat ja deavdit mihttu ollislaš ekonomalaš boraspirevahátbuhtadussii.
  • ahte ráhkaduvvojit álkit duođaštanvuogit boraspirevahágiid oktavuođas, earret eará ođđa teknologiija geavahit boraspirevahágiid registreremis.
  • ahte čađahuvvo váikkuhusguorahallan makkár vahágiid boraspiret dahket sámi guohtunealáhusain.
  • ahte guohtunealáhusaid ja boraspiriid iešguđet hálddahusásahusat gulahallet dárkileabbo nu ahte guohtunealáhusaid dárbbut sihkkarastojuvvojit.
  • ahte Kárášjoga álbmot dohkkehuvvo Kárášjoga eatnamiid oamasteaddjin.

10 OAHPAHUS JA MÁNÁIDGÁRDDIT

NSR oaivvilda ahte sápmelaččat galget ieža mearridit oahpahusa hámi ja sisdoalu. Dát mearkkaša váikkuheapmi sámi oahpahusa hálddašeami hárrái, erenoamážit sámi skuvlla sisdoalu hárrái ja sámi oahpaheddjiid kvalifiseremii. Lea dehálaš ovttasbargat riikkarájáid rastá skuvlaovdánahttima ja oahpponeavvuid hárrái.

Oahppovuogádaga vuolggasadji galgá leat sámi oahppi ja sámi servodaga dárbu. Sámi árbevierut, giella, kultuvra ja vuđolaš árvvut fertejit speadjalastojuvvot olles oahppovuogádagas, maiddá olgguldas oahppobirrasis.
Sámi skuvllas galgá leat alla dássi, ja doppe galget sámi mánát ja nuorat oažžut heivehuvvon sámi oahppofálaldagaid. Sámi mánáin ja nuorain galget oahpponeavvut leat seamma olahanmuttus go earáin.

Buot sámi mánáin ja nuorain galget leat individuála vuoigatvuođat oažžut oahppofálaldaga sámegielas ja sámegillii, beroškeahttá gos ásset. Sámi oahppit geain leat erenoamáš dárbbut fertejit sihkkarastot heivehuvvon oahppofálaldaga ja erenoamášpedagogalaš veahki sin sámi árvvuid vuođul. Skuvlaastoáiggefálaldat lea ovttaiduhtton oassi oahppofálaldagas, ja das galgá maid leat sámi sisdoallu sámi mánáide.

Sámi mánát ja nuorat eai galgga vásihit vealaheami, rasismma ja givssideami skuvllain ja mánáidgárddiin.
Ovdagáttut ja rasisma sápmelaččaid vuostá boahtá dávjá das ahte stuorraservodagas ii leat doarvái máhttu sápmelaččaid ja sámi dilálašvuođaid birra. Danne lea dehálaš prinsihppa ahte vuođđomáhttu sápmelaččaid, sámegielaid ja sámi diliid birra galgá eanet go dál leat oassin oahpahusas buot ohppiide Norggas. Dát galgá maiddá speadjalastot oahpaheaddjioahpuin.

Obbalaččat

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • suddjet sámi mánáid vuoigatvuođaid heivehuvvon oahpahussii sihke sámegillii ja sámegielas.
  • ovdánahttit bagadallanortnegiid olahan dihte sámi gealbomihtuid.
  • eanet ávkkástallat sámi oahpponeavvuid oahpahusas.
  • sámegiella, sámi kultuvra, historjá, árbevierut ja vuđolaš árvvut galget leat oahppoplánain.
  • sámi sisdoallu báikkálaš oahppoplánain mat leat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu.
  • joatkit nannet sámi oahpponeavvobuvttadeami.
  • ahte lea geatnegahtton fátmmastit sámegiela go ovdánahttá našunála digitála oahpponeavvuid.
  • ávkkástallat luondduin eanet, sámi árbevieruid ja árvvuid mielde, mánáidgárdde- ja skuvlaárgabeaivvis.
  • ahte sámi pedagogat ávkkástallat Ovttas eanet.
  • duohtan dahkat sámi biebmokultuvrra sámi mánáid oahpahusas.
  • ahte astoáiggefálaldatortnegii sihkkarastojuvvo sámi sisdoallu.
  • nannet sámi sisdoalu oahpaheaddjeoahpuin lasihan dihtii oahpaheddjiid gelbbolašvuođa sámi diliid birra.
  • ahte sámi giellaoahpaheapmi galgá leat lunddolaš oassi skuvlaárgabeaivvis.
  • ahte kártejuvvo fálaldat eaktodáhtolaš 11. skuvlajahkái sámi nuoraide vuođđoskuvllas.
  • ovdánahttit álbmotallaskuvllaid main sámi sisdoallu.
  • ahte álggahuvvo bargu sámi profiilaskuvllaiguin.
  • ahte ráhkaduvvojit eanet vejolašvuođat šaddat sámegieloahpaheaddjin universitehtain ja allaskuvllain.
  • ahte šaddá álkit váldit praktihkalaš pedagogalaš oahpu (PPO) studeanttaide geain lea bachelor ovdamearkka dihtii sámegielas.

Mánáidgárddit

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ollislaš sámi mánáidgárdefálaldaga.
  • lága bokte nannet individuálalaš vuoigatvuođa sámi mánáidgárdesadjái.
  • lága bokte nannet gielddaid geatnegasvuođa sihkkarastit doarvái sámi mánáidgárdesajiid, ja bearráigeahččat doibmiibidjama.
  • nannet mánáidgárdefálaldaga sámi mánáide geain lea ja geain ii leat sámegiella ruovttugiellan.
  • ásahit bagadallama sámi mánáidgárdefálaldagaid ásaheami várás.
  • oččodit eambbosiid álgit sámegielat mánáidgárdeoahpaheaddjin ja bargin.
  • eanet pedagogalaš veahkeneavvut sámi mánáidgárddiid atnui.
  • geavahit eanet árbedieđu mánáidgárddiin.
  • oččodit eanet sámegielat mánáid- ja nuoraidbargiid.
  • ovdánahttit sierra sámi mánáid- ja nuoraidbargiidoahpu.

Skuvlla

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • sámi mánáide individuálalaš vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegilli vuođđo- ja joatkkaskuvllas.
  • loktet sámegiela stáhtusa skuvllas.
  • sihkkarastit vuoigatvuođaid ja fálaldagaid mánáide geain leat máŋga sámegiela.
  • vuđolaš buori kvalitehta gáiddusoahpahusas sámegielas ja sámegillii.
  • nannet sámi erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádaga.
  • ahte sámi oahppit geain lea gáiddusoahppu lea vuoigatvuohta hospiteret resursaskuvllain.
  • ahte fágaoahpahusfálaldat boazodoalus, duojis, lotnolasealáhusain ja luonddu ávkkástallamis nannejuvvo ja sihkkarastojuvvo.
  • ovdánahttit stipeandaortnega mii lea ohppiide geain lea sámegiella fágajoavkkus.
  • eanet rádjarasttildeaddji ovttasbargu gaskal oahpahusásahusaid joatkkaskuvladásis.
  • viiddidit refušuvdnaortnega gielddaide vai gusto sámegillii vierisgiellan.
  • geatnegahttit skuvllaid juohkit dieđuid vuoigatvuođa birra sámegieloahpahussii.
  • ahte iešguđege sámegielat sáhttet fállojuvvot sámegielat ohppiide.
  • geahčadit vejolašvuođaid fállat sámegiela válljenfágan.
  • árbevirolaš máhttu sierra fágan nuoraid- ja joatkkaskuvllain.

Gealbolasiheapmi ja rávisolbmooahppu

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • geatnegahttit stáhtahálddašeddjiid buoret juohkit dieđuid oahpaheddjiid joatkkaoahpu lohkanlohpeortnegiid birra.
  • sierra sámi rávisolbmooahpahusplána mii earret eará sisttisdoallá dárbbu kártet, ovddasvástádusa ja bargojuogu sámi rávisolbmooahpahusas.
  • dohkkehit árbevirolaš máhtu formálalaš gelbbolašvuohtan.
  • fátmmastit sámi servodatdárbbuid našunála doaibmabijuin gealbolasiheamis.
  • doarjut sámi fágaskuvlla ásaheami.
  • nannet sámi giella ja kulturoahpahusa rávisolbmuide.

11 ALIT OAHPPU JA MÁHTTOOVDÁNAHTTIN

Mis sápmelaččain lea vuđolaš vuoigatvuohta, ja iešheanalaš ovddasvástádus ovdánahttit máhtu min iežamet ja min birrasiid birra. Dutkamat sápmelaččaid ja sámi bázahasaid birra eai galgga dahkkot sápmelaččaid iežaset miehtama haga. Sámeálbmogis galgá leat váikkuhanfápmu ásahusaid ja máhttoovdánahttin ja oahppoprográmmaid ektui. Sámediggi galgá bidjat eavttuid mo sámi alit oahppu galgá stivrejuvvot. Sámegielat gealbobirrasat galget ovttasbargat riikkarájáid rastá.

Sámediggi ja ásahusat main lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras galget ovttas eará oahpahusásahusaiguin ovttasbargat ráhkadit oahppoplánaid mat gusket sápmelaččaide ja sámi diliide.

Sihke ođđaáiggi akademalaš máhttu ja sámi árbevirolaš máhttu leat dehálaččat sámi servodaga ovdánahttimis. Seammás leat ollu sápmelaččat massán vejolašvuođa formála oahpahusa váldit go leat leamaš heittot heivehuvvon fálaldagat sápmelaččaide gitta min áigái. Galgá leat láhččojuvvon nu ahte sápmelaččat ožžot rávisolbmooahpahusa.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ovdánahttit Sámi Allaskuvlla šaddat universitehtan.
  • ahte oččoduvvojit eanet studeanttat sámi vuođđoskuvlla- ja mánáidgárdeoahpaheaddjeohppui.
  • doaibmabijuid oččodan dihte eambbosiid válljet sámegiela alit oahpu.
  • seailluhit ja ovdánahttit alit oahpu lulli- ja julevsámegillii.
  • buoret ja soddjilis lassi- ja joatkkaskuvlaoahppofálaldaga sámegielas buot sámegielat bargiide.
  • sámi árbediehtu vuođđun dutkamis, seamma eavttuid mielde go dutkan muđui galgá biddjot vuođđun hálddašeapmái.
  • buoret ruhtadanortnegat sámi dutkamii.
  • stipeanda sámegieloahpaheddjiide geat váldet praktihkalaš pedagogalaš oahpu (PPO).
  • nannet sámegieloahpaheddjiid fágabirrasa ja bargobirrasa.
  • gelbbolašvuođalokten sámegiel- ja pedagogihkkaoahpaheddjiide.
  • sámi stivrraáirasa buot allaskuvllaide/universitehtaide mat fállet oahpahusa sámi gielas dahje oahpahusa mas sámi gelbbolašvuohta.
  • ásahit ollesáigge bacheloroahpu lulli-sámegielas.
  • lullisámi álgodási oahppu Sámi Allaskuvllas.
  • ahte loatnakássa addá studerendoarjaga sámi oasseáiggeohppui maiddái dalle go oahppu lea eará riikkas.
  • joatkit vuoruhit árbevirolaš máhtu/árbedieđu.
  • eanet oahppogelbbolašvuohta sámi historjjás, kultuvrras ja servodatdiliin.
  • ahte sámi dilit ferte lohkanbadjeplánaid boahtit bákkolaš fáddán.
  • oahpahusovttasbargu universitehta- ja allaskuvllasuorggis, nu ahte sáhttá sámi fágaid lohkat eará oahpahusbáikkiin go mas ieš lea.

12 KULTUVRA JA VALÁŠTALLAN

Sámi kulturovdanbuktimat

Kultuvra lea jurdagiid, árvvuid ja dábiid oktasašvuohta mat servodagas leat, ja maid háliida fievrridit viidásat boahttevaš bulvii. NSR oaivvilda ahte sámeálbmot ieš galgá sáhttit nannet, seailluhit ja ovddidit sihke ođđaáiggi ja árbevirolaš sámi kultuvrra.

Sámediggi galgá doarjut sámi kulturovdanbuktimiid ovdánahttima. Ealli ja nana sámi báikegottit ja árbevirolaš ealáhusat ja eallinlágit leat dehálaččat vuođđun sámi kultuvrra buvttadeapmái. Iešguđetge sámi guovlluin leat dárbbut ásahit ja ovdánahttit iežaset deaivvadanbáikkiid ja ásahusaid ovdánahttin dihte sámi kultuvrra.

Sámi deaivvadanbáikkit ja ásahusat kultuvrii leat dehálaš báikkit sámi dáiddáriidda olles sámi guovllus. Dát báikkit addet sámi dáiddáriidda ja artisttaide vejolašvuođa dahkat ja ovdánahttit sin ovdanbuktimiid. Dát leat maid dehálaš báikkit ovdánahttin dihte sámi identitehta, sámi servodatdigaštallama ja sámi áššiid áddejumi.

Ođđaáiggi ja árbevirolaš sámi dáiddasuorggit leat oassin min ođđaáiggi kulturárbbis, min áddejumis iežamet birra ja min gielalaš riggodagas. Dáid dáiddasurggiid bokte sáhttá servodat ovdánit kritihkain ja digaštallamiin. Lea dehálaš ahte sámegiella geavahuvvo dáid surggiin.

Sámi valáštallan

Heargegilvovuoddjin, njoarosteapmi ja čuoigamat leat sámi gilvovaláštallanvuogit mat leat veahkkin bisuhit nana historjjálaš árbevieruid eamiálbmogiid gaskkas Árktisis. Dasa lassin gávdnojit dološ sámi valáštallanárbevierut mat eai dahkko dán áiggi nu ollu go ovdal. Ođđasat valáštallangilvovuogit nu go spábbačiekčan leat maiddá dehálaččat sámi nuoraide.

Sámi valáštallan lea dehálaš identitehtafáktor sápmelaččaide. Lea dehálaš ahte gávdnojit báikkit gos sápmelaččat buot guovlluin Sámis sáhttet deaivvadit valáštallat ja gilvvohallat. Sámi valáštallan- ja nuoraidorganisašuvnnaide ferte addot vejolašvuohta bargat oktasašsámi valáštallama ja valáštallanfágalaš áššiiguin.

Dáidda

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte buot sámi dáiddáriin – čállit, dramatihkkárat, musihkkárat, lávlut, juoigit, filbmabargit, teáhterbargit ja govvadáiddárat ožžot buoret eavttuid.
  • lasihit doarjaga distribueret sámi kultuvrra sihke Sámis ja internationála gehččiide.
  • lasihit bargostipeanddaid sámi dáiddáriidda. Dát galgá seammá dásis go, ja raporterejuvvot seamma láhkai go stáhta dáiddárstipeanda.
  • buoridit doarjjaortnegiid sámi musihkkaalmmuhemiide ja ođđa musihkkagaskkustanvugiide.
  • lasihit ja nannet ođđa sámi dáiddáriid meari juohke suorggis.
  • Lasihit doarjaga sámi fága- ja čáppagirjjálašvuođabuvttadeapmái mánáide ja rávisolbmuide.
  • heivehit sámi girjjálašvuođa distribušuvnna ođđaáigái.
  • lasihit doarjaga lávdeteavsttaid ja teáhterčájálmasaid buvttadeapmái friija suorggis.
  • ásahit sámi kultuvrralaš skuvlalávkka ja vázzinsoappi olles riikii, kulturfálaldat oahpahus- ja fuolahusásahusaide.
  • ovdánahttit arena sámi dáiddagaskkusteapmái.
  • ásahit oktasaš sámi kulturfoandda.
  • ahte almmolaččat ruhtaduvvon kulturásahusain galgá sámi sisdoallu.

Kulturásahusat ja kulturarenat

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • čuovvulit ja duohtan dahkat Bååstede, sámi kulturárbbi máhcaheami.
  • ahte sámi dáiddamusea duohtandahkkojuvvo RiddoDuottarMusea ja sámi čoakkáldaga oktavuođas.
  • Álttá/Guovdageainnučázádaga dulvadanplánaid dokumentašuvnnaguovddáša ásahit.
  • identifiseret ođđa modeallaid ruhtadit sámi kulturvisttiid.
  • eanet ovttasbarggu gaskal sámi kulturásahusaid.
  • ekonomalaš einnostahttivuođa ja ovdánahttinvejolašvuođaid sámi festiválaide mat ožžot njuolggadoarjaga Sámedikkis.
  • ovdánahttinvejolašvuođaid ođđa ja unnit sámi festiválaide ja kulturarenaide.
  • ahte gávdnojit sámi viesut/gávnnadanbáikkiit mat leat lunddolaš gávnnadanbáikkit sámiide gávpogiin.
  • ovdánahttit Ä’vv Saaʼmi muʼzei Njávdámis šaddat čoavddaásahussan nuortalašsámi duodjái, kultuvrii ja gillii.
  • ovdánahttit kulturfálaldagaid bihtánsámi guovllus, earret eará Duoddara ráfe doarjumiinna.
  • ahte sámi dáiddárráđđi nannejuvvo.
  • buoret ekonomalaš rámmaid Beaivváš Sámi Našunálateáhterii ja Åarjelhsaemien Teaterei.
  • ekonomalaš einnostahttivuođa ja ovdánahttinvejolašvuođaid Internašunála Sámi Filbmainstituhttii ja eará sámi filbmaálgagiidda.
  • Sámi gávnnadanbáikkiid doppe gos eai leat nu olu sámit.
  • doarjut sámi dáiddakollektiivvaid.
  • å støtte opp om samiske kunstnerkollektiver
  • vuoruhit sámi muorrafatnasiid ja ásahit sámi fanassuddjenguovddáža.

Vuelie/luohti/vuolle/joik/leud

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ásahit ásahuslaš ruovttu vueliei/luohtái/vuollei/leudii.
  • digitaliseret ja dahkat luohtearkiivvaid olámuttos.
  • duođaštit máhtu ja ovdánahttit vuelie/luođi/vuolle/leude.
  • ásahit oahpahalliortnega ja oahpahallistipeandda vuelie/luohtái/vuolle/leudii.
  • dahkat luođi/vuolle/vuelie/leuda olámuttos distribušuvnna ja almmuheami bokte.
  • gealboloktema ja ovdánahttit bagadallanortnega juigiide.
  • oaččuhit eanet mánáid ja nuoraid juoigagoahtit.
  • Ealáskahttit árgabeai`juoigama.
  • juoigan válljenfágan nuoraidskuvllas ja prográmmafága joatkkaskuvllas.
  • Nannet luohteárbbiid máŋggabealatvuođa.

Valáštallan

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • buriid ovdánahttinvejolašvuođaid sámi valáštallansurggiide.
  • stuorát oasi speallanruđain sámi valáštallandoaimmaide ja ásahit valáštallanhállaid ja valáštallanrusttegiid sámi guovlluide.
  • Joatkit barggu ovdánahttit sámi guovddáš valáštallansearvvi ja vel heargevuodjima, čuoigama ja spáppačiekčama sierraservviid.
  • máhcahit árbevirolaš sámi valáštallamiid.
  • eanet valáštallanlágideamit mánáide ja nuoraide.
  • lasi doarjja sámi valáštallangilvvuide.
  • doarjut iešguđetlágan skohter ja mohtor-lágidemiid.
  • doarjut sámi e-gilvobirrasiid.
  • doarjut astoáiggefálaldagaid mánáide ja nuoraide sámi servodagain.

13 FILBMA, TV JA MEDIA

Sámi sisdoallu filmmain ja TV’s lea dehálaš. Dát ovddida giela, nanne identitehta ja váikkuha ahte sámi álbmoga historjá boahtá oidnosii, sihke midjiide sámiide ja váldoservodahkii. Lea dehálaš ahte sámi álbmogii gávdno sámi filbma ja TV-fálaldat digitálalaččat.

Sámi mediat leat dehálaččat servodatdigaštallamii, demokratiijii ja sámi gielaide. Sámeálbmogis lea vuoigatvuohta sátne- ja diehtofriddjavuhtii, ja ovdánahttit sierra, friddja ja sorjjasmeahttun mediaásahusaid. Ferte sáhttit geavahit sámegiela buot mediain ja juohkelágan diehto- ja gulahallanteknologiijain. Mediat galget speadjalastit sámi kultuvrra máŋggabealatvuođa ja daid iešguđetge sámi gielaid. NSR oaivvilda ahte lea dehálaš ovdánahttit oktasaš sámi vuogádagaid ođđasiidda ja digaštallamii Sámis, nannen dihtii rájakeahtes sámi almmolašvuođa.

Maiddá dáža mediain lea ovddasvástádus dagahit ollislaš sámi mediafálaldaga. Lea erenoamáš dehálaš addit sámi mánáide ja nuoraide dohkálaš sámegielat mediafálaldaga go dat leat dehálaččat giellaovdánahttimii ja identitehtii.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • nannet sámi preassadoarjaga sámegielat mediai.
  • eanet vuoruhit julev- ja lullisámi mediafálaldagaid.
  • ahte ásahuvvojit oktasaš sámi vuogádagat ođđasiidda ja digaštallamii.
  • oččodit eanet sámegielat journalisttaid.
  • ahte eanet sámi mánáid-TV-buvttadeamit leat olámuttos eanet geavahanvuogádagain.
  • ruhtadanortnegat mediaprošeavttaide sámi mánáid ja nuoraid várás.
  • nannet sámi sisdoalu buot NRK sáddenvuogádagain.
  • ortnegat tv-sáddagiid ja filmmaid tekstemii sámegielaide.
  • eanet mánáidfilmmat ja ráiddut galget dubbejuvvot sámi gielaide.
  • Lasihit doarjaga sámegielat filmmaid buvttadeapmái.
  • dahkat olles Sápmái olámuddun sámegielat TV-ráidduid ja filmmaid, sihke buvttademiid mat álggu rájes leat sámegillii ja daid mat leat dubbejuvvon.
  • ahte sámi musihkka, luohti ja eará eamiálbmotmusihkka lassána sámi riikasáttamedias.

14 DUODJI JA SÁMI HÁBMEN

Duodji

Sápmelaččain lea vuoigatvuohta seailluhit, suddjet ja ovdánahttit duoji. Duojis leat dehálaš elemeanttat ja oasit sámi gielas, kultuvrras ja historjjás. Máhttu duoji birra ja duojis mearkkaša dávjá ahte lea máhttu ávdnasiid, duddjoma, buktaga ja árbevieruid birra.

Sámi máŋggabealatvuohta ja regionála sámi erenoamášvuođat čájehuvvojit maiddá duoji bokte. Dá lea lunddolaš oassi sámi árgabeaivvis, ja duojis lea dehálaš doaibma kulturguoddin. Duodji lea sámi ealáhus ja guovddáš oassi sámi kulturárbbis, ja ferte danne fievrriduvvot viidáseappot ođđa duojáriidda ja ođđa buolvvaide.

Vuoigatvuođat duodjái eai leat goassige addojuvvon earáide. Ii oktage galgga sáhttit kopieret dahje reproduseret duoji vuoigatvuođaguddiid miehtama haga, ja sámi duoji suddjejeaddji kvaliteahttamearkka ásaheapmi lea dehálaš reaidu seailluhan dihte autenttalašvuođa ja árbevieruid mat leat duoji vuođus.

Sámi hábmen

NSR oaivvilda ahte sámi hábmemis lea lunddolaš sadji dálááiggi Sámis. Sámi hábmemis adnojuvvojit sámi árbevierut ja dáiddaovdanbuktimat, ja hábmejit juoga mii lea ođas ja ođđaáigásaš. Sámi ealáhus lea áiggi mielde hui máŋggabealat ja aktevrrat geat ovdánahttet hábmejuvvon buktagiid maid vuođus lea sámi kultuvra, symbolat ja árbevierut lea stuorra ealáhusdoallijoavku. Dáid aktevrraid buvttaovdáneami vuođus lea dávjá duodji, muhto goitge gártet olggobeallái dan mii adnojuvvo leat árbevirolaš duodjin. Aktevrrain lea dávjá unnit buvttadeapmi, ja danne lea sis dárbu earret eará fierpmádagaide, bagadallamii ja ásahanruđaide. Vai sámi kultuvra galgá viidásit ovdánahttojuvvot ja leat lunddolaš oassin ođđaáiggi Sámis lea dehálaš ahte ođđahutkan ja buvttadeapmi oalgguhuvvo.

Sámi hábmejeaddjit ráhkadit kulturovdanbuktimiid maid leat álkit árgabeaivvis atnit, ja dainna lágiin leat mielde čalmmustahttit sámi kultuvrra ođđaáiggi Sámis. Lea dehálaš ahte sihkkarasto ruđalaš doarjja ođđa sámi hábmemii, ja ahte plánat ođđa sámi hábmema mearkagálvoortnegii duohtan dahkko.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte duodjái mii lea duddjojuvvon luonddu ávdnasiiguin ii galgga momsa.
  • álggahit ja márkanfievrridit mearkagálvoortnega sámi duoji ja sámi hábmema sertifiseremii.
  • láhčit dili ahte duoji ja sámi hábmenbuktagiid fitnegoahtá neahttagávppiin.
  • nannet ovttasbarggu gaskal Sámedikki ja duodjeorganisašuvnnaid.
  • ahte duodjesuorggi organiserenproseassa buvtteha ávkkálaš organiserema ja ahte ovddasvástádusat čielggaduvvojit.
  • praktihkalaš ja ruđalaš doarjja smávva duodjefitnodagaide.
  • stipeandaortnega áiddu álgán duojáriidda.
  • nannet duoji resursa- ja gealbobirrasiid mat jo gávdnojit, ja ásahit dákkár birrasiid daid báikkiide gos váilot, ovdamearkka dihte julevsámi guvlui.
  • duoji duođašteapmi ja máhttosirdin.
  • nannet oahpahusa náhkkedudjomis, nu mo bohcco, sávzza, guoli ja eará náhkit.

15 DÁSSEÁRVOSAŠ SÁPMI

NSR oaivvilda ahte Sámis lea sadji buohkaide. Mii bargat dan ovdii ahte Sámis galget buohkat sáhttit eallit almma vealahuvvot, ja searvat servodateallimii seamma eavttuin, beroškeahttá sohkabealis, seksuálalaš sojus, sohkabealidentitehtas, etnalašvuođas, doaimmashehttejumiid, agi dahje religiovnna gullevašvuođas.

Buohkat galget sáhttit eallit rahpasit nu go sii leat ja buohkain galget leat seamma vejolašvuođat. Duohtan dahkat dán lea sámi servodaga ovddasvástádus. NSR bargá dan ovdii ahte struktuvrrat mat dagahit ahte leat muhttimat geain eai leat seamma vejolašvuođat go earáin galget rievdaduvvot, ja NSR bargá dan ovdii vai guottut mat dagahit ahte muhttimat eai sáhte eallit rahpasit galget rievdat.

Doaibmabijut dásseárvosaš Sápmái fertejit fátmmastit viidát. Sihke bargu guottuiguin servodagas, skuvlavuogádagas ja bargoeallimis, ja profešuvdnaoahpuid bargiid oahpaheamis.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • kártet ja bissehit vealaheami sámi bargoeallimis ja almmolaš bálvalusain.
  • ovdánahttit oahpahusdagu skuvllaide bonju sápmelaččaid birra.
  • čuovvulit sámedikki dásseárvodieđáhusa.
  • ahte lassioahppokurssat profešuvdnaoahpuide leat olámuttos, sihkkarastin dihte gelbbolašvuođa oahpahit iešguđetge seksuálalaš sojuid ja sohkabealledovddahemiid birra.
  • ruđalaš einnostahttivuođa organisašuvnnaide mat barget dásseárvvuin sohkabeliid gaskii ja ovttaárvosašvuhtii beroškeahttá seksuálalaš sojus dahje sohkabealledovddaheamis.
  • eastadeaddji doaibmabijuid veahkaválddálašvuođa ja seksuálalaš vearredaguid hárrái sámi servodagas, ja ahte mánát ja nuorat oahpahuvvojit leat dihtomielalažžan iežaset ja earáid rájáid ektui.
  • ovdánahttit doaibmabijuid guottuid ektui/kampánjjaid ovttaárvosašvuhtii sohkabeliid gaskii.
  • eastadit vealaheami ja cielaheami digitála vuogádagain.
  • riektesihkkarvuohta eaŋkilsámiide.
  • sohkabealdásseárvovuohta sámi vuođđoealáhusain.

16 RIIKKAIDGASKASAŠ OVTTASBARGU

NSR áigu leat searvvis bargat eamiálbmogiid ja unnitloguid vuđolaš vuoigatvuođaid ovddas ja leat mielde ráfibarggus ja unnideames vearjoveagaid máilmmis. Riikkaidgaskasaš riektenjuolggadusain lea mearrideaddji mearkkašupmi sihkkarastin dihte eamiálbmogiid ja unnitloguid beroštumiid. Danne lea dehálaš ahte sápmelaččat leat beroštuvvan riikkaidgaskasaš bargguin ovttas eará eamiálbmogiiguin.

NSR galgá ovttasbargat organisašuvnnaiguin, orgánaiguin ja stáhtalaš eiseválddiiguin mat sihkkarastet eamiálbmogiid ja unnitloguid vuoigatvuođaid ja barget suodjalusa heajosmahttimiin ja ráfi ovdii. Sámeálbmot galgá leat ovddastuvvon riikkaidgaskasaš orgánain gos lea lunddolaš.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • eamiálbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái galgá dohkkehuvvot.
  • sihkkarastit ahte olmmošvuoigatvuođat ja álgoálbmotvuoigatvuođat gudnejahttojuvvojit álbmotrievtti vuođul.
  • Sihkkarastit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid álbmotrievtti bokte ja ahte olmmošvuoigatvuođat gudnejahttojuvvojit.
  • nannet eamiálbmogiid ovddasteami ON-vuogádagas
  • nannet eamiálbmotgielaid dili ON giellalogijagi 2022-2032 oktavuođas.
  • initieret ja nannet álgoálbmotnissoniid oasálastima ja sajádaga álgoálbmotáššiid bargguid oktavuođas ON`as ja riikkaidgaskasaš ásahusain.
  • nannet ruhtadeami álgoálbmogiid oasálastimii ON-vuogádagas ja riikkaidgaskasaš ásahusain.
  • joatkit Sámedikki solidariteahttadoaimmaid eará eamiálbmogiiguin.
  • ásahit sámi ovddasteaddjikantuvrra Brüsselii.
  • Hábmet oktasaš sámi strategiija EO várás.
  • nannet oktavuođaid ja ovttasbarggu eamiálbmogiid gaskkas Barentsregiovnnas.
  • nannet sápmelaččaid rolla árktalaš ovttasbarggus.
  • ahte eamiálbmogiin lea bistevaš ovddasteaddji Barentsráđis ja Davviriikkalaš ráđis.
  • eamiálbmotrivttiid rihkkun ii dohkkehuvvo ja ahte ON njuolggadusat ealáhusaide ja olmmošvuoigatvuođat doahttaluvvojit
  • ahte Sámediggi nammada ovtta áirasa Etihkkaráđđái – Stáhta olgoriikka penšuvdnafondii.

17 EALLINOAIDNU JA VUOIŊŊALAŠ ÁRVVUT

Vuoiŋŋalaš árvvut ja religiovdna leat álo leamaš guovddáš elemeanttat sámeálbmoga árgabeaivvis. NSR oaivvilda ahte servodahkii galget čáhkat iešguđetge sámi eallinoainnu ja vuoiŋŋalaš árvvut. Dohkkeheapmi ja gierdevašvuohta iešguđetlágan eallinoainnuid ja seksuálalaš soju ektui galgá movttiidahttojuvvot siskkáldasat sámi servodagas.

Sámi girkoeallin galgá ovdánahttot ovttas sámi iešipmárdusain ja sámi árbevieruin. Galgá leat diehttelas áššin geavahit sámegiela girkolaš daguin.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • árvvusatnin, dohkkeheapmi ja gierdilvuohta oskufriijavuhtii ja iešguđet sámi eallinoainnuide ja vuoiŋŋalaš árvvuide.
  • doarjut girjjálašvuođa man fáddán lea eallinoaidnu sápmelaččaide ja sámegillii.
  • ásahit eallinoaidnu- ja árvoguvllot nuoraidbarggu riikkarájiid rastá.
  • movttiidahttit ovdánahttit teologiija ja filosofiija sámi perspektiivvas.
  • dásseárvvu sámi eallinoaidnoásahusain ja eallinoaidnobirrasiin.
  • nannet sámegielaid geavaheami oskkuservodagain.
  • nannet sámi sálbmaárbevieruid.
  • oččodit eanet sámegielat girkobálvváid.
  • nannet sámi eallinoainnu ja filosofiijadokumenterema.
  • fuolahit sámi árbevieruid riegádeamis gitta hávdái.