Sámedikki dievasčoahkkin geassemánu 02.-06. beivviid 2025

Dás beasat čuovvut áššemeannudeami streama bokte!

Sámediggi meannuda čuovvovaš áššiid dievasčoahkkimis:

Ášši 016/25 Vuođđudeapmi
Ášši 017/25 Sámediggeráđi doaibmadieđáhus – geassemánnu 2025
Ášši 018/25 Ođđa áššiid dieđiheapmi
Ášši 019/25 Gažaldagat sámediggeráđđái
Ášši 020/25 Bearráigeahččanlávdegotti 2024 jahkedieđáhus
Ášši 021/25 Sámediggeráđi čilgehus sámi eanandoalu birra
Ášši 022/25 Válmmašteaddji fápmuduslávdegotti válljen
Ášši 023/25 Sámedikki geassemánu 2025 reviderejuvvun bušeahtta
Ášši 024/25 Dieđ. St. 17 (2024-2025) Dieđáhus Stuorradiggái. Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Gieldda bálvalusfálaldagat sámi ássiide
Ášši 025/25 Sámedikki cealkámuš 2027 stáhtabušehttii
Ášši 026/25 Sámedikki 2024 jahkedieđáhus – Revideren oktan lassidieđuiguin
Ášši 027/25 Sámedikki vuorasolbmuidstrategiija doaibmaplána
Ášši 028/25 Áimmahuššan, Sámediggedieđáhus sámi kulturmuitosuodjaleami birra – revišuvdna 2025
Ášši 029/25 Sámedikki vuordámušat Norgga sihkarvuođapolitihkkii
Ášši 030/25 Njuolggadus guovttegielatvuođadoarjja suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda sámegielaid hálddašanguovllus birra
Ášši 031/25 Norgga olmmošvuoigatvuohtaásahus – jahkedieđáhus 2024
Ášši 032/25 Sámi dearvvašvuođadutkama etihkalaš njuolggadusaid revideren
Ášši 033/25 Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta čuovvuleapmi regionálalaččat – Dárbu sámi fálaldagaide, ortnegiidda ja doaibmabijuide Davveguovllu válgabiirres
Ášši 034/25 Sámedikki alit oahpu stipeandaortnega evalueren – Bargu ovddasguvlui
Ášši 035/25 Sámi giellaáittardeaddji
Ášši 036/25 Sámedikki politihkalaš doaimma njuolggadusaid ođasmahttin

Geahča visot áššedokumeanttaid

Ášši 018/25 Ođđa áššiid dieđieheapmi

NSR sámediggejoavku lea ovddidan čuovvovaš ođđa áššiid:

Evttohus 6 – Ceavzilis bivdima merkenortnet

Áirras Henrik Olsen, Gáisi válgabiire

Guolleriggodagat leat lossa deattu vuolde, ja riiddut gaskkal vuotna- ja riddoguolásteddjiid nuppe bealde ja mearraguolásteddjiid nuppe bealde, garrá. Seammás leat dálkkádat ja ceavzilvuohta ožžon eanet guovddáš saji guolástandigaštallamis. Danne lea dál áigi ásahit merkenortnega ceavzilis bivdima várás, ortnet mii láhčá geavaheddjiide válljet birasdiđolaččat.

Maŋimuš guokte jagi leat guolleearit nannosit geahpeduvvon vátnudeaddji guollemáddodaga dihte. Feastonuohttefatnasat geavahit bivdovugiid main lea alla fossiila energiijageavaheapmi, vahátlaš botni feastonuohttin ja ollu smávvaguliid goddin. Dát lea vuostálas riddo- ja vuotnabivdima, man dovdomearkkat lea unnit birasjuolgeluodda ja fuolaleabbo bivdinvuogit.

Dasa lassin fievrreduvvojit stuorra oassi feastonuohttefatnasiid sállašat Kiinnái joatkevaš gieđahallamii maŋŋil go lea galmmihuvvon. Dien láhkai buvttehit dát guollebuktagat mealgat karbonaluottaid, ja bijaha gažaldaga dasa man birasustitlaš dákkár guollebivdin duođas lea.

Gávdnojit dál juo máŋga ásahuvvon merkenortnega birasustitlaš ja ehtalaččat buvttaduvvon gálvvuide. Dát veahkehit geavaheddjiid válljet buktagiid mat leat ráhkaduvvon birasustitlaččat ja vuoiggalaš gávppašeamis. Ovdameark kat leat ekologalaš buktagiid mearka Debio, Njukčamearka mii lea davviriikka laš almmolaš birasmearka, EU Ecolabel ja ehtalaš gávppašeami mearka Fairtrade. Dasa lassin lea Protect Sápmi ráhkadan sertifiserejuvvon njuolggadusaid addin dihtii álgoálbmogiidda nannosat suodjalusa go aluminindustriijain deaivvadit, main sáhttá leat fievrredanárvu eará servodatsurggiide.

Dál lea áigi ahte mii maid oažžut sullasaš merkenortnega guliid várás. Dákkár ortnet sáhttá juogo ráhkaduvvot sierra suorgečovdosiin, dahje čadnojuvvon dálá birasmearkkaide. Deháleamos lea ahte suorgi ja eiseválddit ovttasbarget čielga njuolggadusaid bidjamis das mii rehkenastojuvvo birasustitlaš sálaš ja guollegieđahallan, ja ahte dán birra čielgasit muitaluvvo geavaheddjiide.

Dát lea álgga maid Sámediggi sáhttá veahkkin ovddidit Norgga eiseválddiide ja ealáhussii.

Evttohus 8 – Strategiija buoridit ja árvvusatnit fidnofágalaš oahpuid gelbbolašvuođa sámegielas ja kultuvrras.

Áirras Vidar Andersen, Gáisi válgabiire

Hui ollu servodatsurggiin lea stuora dárbu sámegielat gelbbolašvuhtii. Erenoamážit dat dárbbašuvvo dearvvašvuođasuorggis, muhto maiddái eará servodatsurggiin dárbbašuvvo dat gelbbolašvuohta boahttevaš jagiid.
Sápmelaččat deaivvadit dearvvašvuođabálvalusas bargiiguin geain lea iešguđetlágan fágalaš duogáš . Muhtun oahpuide gáibiduvvo alitoahppu, ja eará oahpuide ges lea oanehit oahppomannolat main ohccit eai oaččo alitoahpu stipeanddaid. Dat leat oahput main sii guđet leat čađahan oahpu, dávjá barget lagam usas sámi geavaheddjiid, ja geaiguin dasto maid lea gelbbolašvuohta mii lea hui mávssolaš sámi geavaheddjiide.
Muhtun fágabargiin maiddái juo lea duohta sámegiel gelbbolašvuohta maid berre vuhtiiváldit sihke bálkká, joatkkaoahpu ja fágalaš ovdánahttima dáfus.
Bivdit Sámedikki ráhkadit ollislaš strategiija vai sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta loktejuvvo ja adnojuvvo árvvus fidnofágalaš oahpuin.

Evttohus 11 – Sámegielgelbbolašvuođa duođaštus

Áirras Mathias Eilert Olsen, Viestarmera válggabijrra