Sámediggepresidentta sárdni NSR:a 48. riikačoahkkimii

Ráhkis NSR – bargoguoimmit, skihpárat ja bearaš.

Mis leamaš váttis áiggit. Mun ádden ahte leamaš lossat leat aktiiva NSR:s dál moadde vahkku. Riikačoahkkin boahtá njuolga maŋŋá heahtedili organisašuvnnas. Mii eat sáhte dahkaluddat. Seammás lea min bargu sihkkarastit ahte min dehálaš bargu Sámedikkis ii bisán, ja ahte NSR bargu ii ge bisán. Danin lea dehálaš ahte mii čađahit dán riikačoahkkima, ja ahte mii mearridat politihka boahtteáigái.

Mus lea jáhkku ahte riikačoahkkima maŋŋá de leat mii jálut ja áŋgirat joatkit rahčamuša sámi vuoigatvuođaid ovdii buot sápmelaččaide ja joatkit hukset sámi servvodaga. Lea nu buorre oaidnit din dáppe, ja ahte lehpet gergosat ain bargat sámi servvodaga boahtteáigái.

Mun lean rámis go riikastivra lea jearran mu searvat presideantaevttohassan NSR ovddas, ja bargat buot áššiiguin sámi servvodagas. Mis lea ollu dehálaš barggut mat vurdet min, ja maid ovdii lea veara rahčat. Riikačoahkkimis galgat guoskkahit buot dáid áššiid, muhto mun háliidan dál álggos muitalit maid mun háliidan vuoruhit Sámedikkis boahttevaš jagiid.

Raporttat mat čájehit ahte sámi álbmot vásiha eanet veahkaválddi ja illásteami go earát servvodaga, lea duođalaš servvodatváttisvuohta man fertet dustet. Buot deháleamos návccat sámi servvodagas leat min olbmot. Veahkaváldi bilida min olmmošlaš návccaid.

Illasteapmi Sámis ii galgga goassige jávohuvvot, ja veahkaváldi ii galgga goassige dohkkehuvvot.

Danin fertet mii buoridit iežamet servvodaga ja govdadit vuostálastit veahkaválddi ja illásteami. Mu mielas lea áibbas issoras ahte measta beali min álbmogis lea vásáhus veahkaválddiin ja/dahje seksuála illastemiin. Mii leat jo vuolggahan dán barggu, ja fárgga boahtá miellaguoddokampánnja Sámedikkis. Muhto mii fertet bargat ollu eanet. Dá lea fádda gos mii ieža fertet dustet hástalusaid – eat sáhte guođđit dán ášši earáide. Illasteapmi Sámis ii galgga goassige jávohuvvot, ja veahkaváldi ii galgga goassige dohkkehuvvot.

Mus lea jáhkku dáid áššiide:

• gudnejahttit olmmošárvvu gaskaneamet
• gudnejahttit rájáid gaskaneamet
• stuorra fokus ahte nannet rabasvuođakultuvrra
• nana veahkkeapparáhta mas lea sámi giellamáhttu
• nannet searaid politiijas ja riektebálvalusas áššáskuhttin dihte ja ráŋggáštan dihte veahkaválddiid ja illasteddjiid
• ođđasit cegget sámi árvvuid nugo gierdameahttunvuođa veahkaváldái ja illasteapmái

Mannan riikačoahkkima rájes Álttás, lea ollu dáhpáhuvvan Sámis. Duođaid ollu! Lea gal klišea hállat eanandoarggástusaid birra politihkas, muhto ferten dadjat ahte dat mii lea dáhpáhuvvan mannan háve rájes lea nu láhka go boahtit eanandoarggástusa sámepolitihkas. Máŋga dáhpáhusa leamaš dakkárat ahte dat leat mielde rievdadeamen juridihkalaš ja politihkalaš vuođu man ala mii leat huksen ođđaáigásaš sámi servvodaga – agi beaivái!

Álttás meannudeimmet ášši Fovsena birra gos gáibideimmet ahte Ráđđehus fertii doahttalit alimusriekteduomu ja loahpahit olmmošvuoigatvuođarihkkuma. Dalle lei gollan measta jahki dan rájes go duopmu bođii, ja ii mihkkege lean dáhpáhuvvan earet ahte ráđđehus lei álggahan proseassaid vai guorahallat iežaset eret váttisvuođas.

Dát ájahallan báhcá historjjágirjjiide riektepolitihkalaš skandálan. Vuosttažettiin danin go ráđđehus lei mielde váldimin eret Fovsen-sápmelaččaid riektesihkkarvuođa dan bokte ahte sii eat dáhkan maidige. Eahpenjuolgat de muitalii dát maiddái makkár stáhtus lea sápmelaččaid riektesihkkarvuođas Norggas. Mun jearan alddán: Livčče go dát sáhttán dáhpáhuvvat ovtta ge eará áššesuorggis go sámi rivttiin?

Máŋgasat mis heađástuvaimet dáinna. Lei eaddudeaddji, ja lea ain eaddudeaddji go smiehttat dan birra odne. Muhto jus galgá rievdadit dili de dárbbašuvvo dasa dáhttu. Sámi boahtteáigi válddii ovddasvástádusa áššis – sámenuorat – ja min iežamet NSR-nuorat njunnošis. Dalle go NSR-nuorat ovttas Luonddu-nuoraiguin čohkkededje Olju- ja energiijadepartementii muhtin bearjadaga guovvamánus 2023:s, de sii vuolggahedje stuorra ja dehálaš lihkadusa.

Ovdal go vahkkoloahppa lei nohkan, ja ovdal go olju- ja energiijaministtar gearggai boahtit kantuvrii fas – de lei jođus stuorámus sámi akšuvdna Álttá-akšuvnna rájes. Máŋga čuođi sámi nuora, ovttas buriid skihpáriiguin luonddulihkadusas, ledje čohkkedan Oslo gáhtaide ráđđehusa uvssaid ovddabeallai – ja diená morihii olles riika. Ii lean šat vejolaš badjelgeahččat ahte ráđđehus ii čuovvulan alimusriekteduomu, ja mo sii dieinna lágiin rihkko riektestáda vuođđoprinsihpaid. Hárve leamaš ná vuoiggalaš ášši man ovdii geavahit siviila jeagohisvuođa.

Dát historjjálaš dáistaleapmi dagahii ahte sihke olju- ja energiministtar Terje Aasland ja stádaministtar Jonas Gahr Støre bivde ándagassii Fovsen Njarkii. Ja dát, ja dat čuovvovaš akšuvnnat, ledje mielde váikkuheamen dasa ahte bohte soahpamušat mat loahpahedje olmmošvuoigatvuođarihkkuma. Mun dovddan ahte lea hui riekta giitit min iežamet nuorat, NSR-Nuoraid, sin áŋgiruššama ovddas. Dii lehpet čađahan historjjálaš ja vuoiggalaš akšuvnna, ja nu máŋgga láhkai veahketan min buohkaid! Mun háliidan maid giitit buot sámenuoraid geat eai leat mielde NSR-Nuorain, ja dieđusge maid Luonddu ja Nuorat.

Min bargu lea maid sihkkarastit ahte eai goassige šatta ođđa Fovse-áššit.

Ja de lea ollu mii sáhttá dáddjot Fovsen-ášši loahppabohtosa birra. Lea áibbas lohpi smiehttat ahte Fovsen Njaarke ii livčče galgan dárbbašit gierdat nu ollu go sii leat dáhkan. Min bargu ovddosguvlui lea gozihit ahte Fovsen Njaarke oažžu vejolašvuođa ceavzilis boazodoalu fievrredit boahtteáiggis. Dan áigut mii dahkat Sámedikkis jus mii fas oažžut luohttámuša.

Min bargu lea maid sihkkarastit ahte eai goassige šatta ođđa Fovse-áššit. Mii galgat joatkit barggu buoridit lágaid, vai min kultuvrra suddjejuvvo buorebut. Ja mii galgat geavahit daid reaidduid mat mis leat.

NSR duostá doarjut báikkálaš olbmuid. Dan mii čájehat go čuollat mearrasámiid ja riddoálbmoga rivttiid guolleresurssaide. Ráhkis skihpárat, dát leat dat boahtte stuorra riekterahčan.

Muhtimin leat mii áidna olbmot geat leat báikki olbmuid bealde. Ovdamearkka dihte Muolkkuid-áššis, mas mii leat áššáskuhttán stáhta elektrifiserenmearrádusas, go sii leat rihkkon konsulterengáibádusa ja váikkuhusguorahallangeatnegasvuođa.
Sihke Stuorradikkeáirasat, Fylkkadiggi ja opposišuvdna Sámedikkis velledit stáhta ovdii- muhto mii gal eat vuollán. Sihke Nordkalottfolket ja Bargiidbellodat jienastedje vuostá Sámedikki dievasčoahkkimis, go bovdiimet sin doarjut áššáskuhttima. Dan ovddas berrešit sii fástidit jienasteddjiide Davvi-Norggas. Álbmot lea hui vuostá prošeavtta mii gáibida stuorra bieggafápmorusttegiid, prošeakta mii boahtá loktet el-fápmohattiid, ja bilidit min buohkaid luonddu.

NSR duostá doarjut báikkálaš olbmuid.

56 jagi leat mii rahčan ahte min kultuvra livčče suddjejuvvon lága bokte. Sámelihkadusa mohtorin ja Sámedikki meroštalli jietnan. Sámeálbmot diehtá maid mis sáhttet vuordit. NSR lea stargadis bealušteaddji buot sápmelaččaid vuoigatvuođaide. Kultuvrii, gillii, lundui, ovdáneapmái ja sámi eallimii. Ja nie mii dáhttut joatkit.

Dat mii lea ođas sámepolitihkas, lea ahte doppe gávdno bellodat mii stuorru, ja mii dáistala min eamiálbmotvuoigatvuođaid vuostá. Go oaidnit mo Nordkalottfolket lea jienastan Sámedikkis, ja maid sii leat dadjan almmolaš lanjas – de lea čielga govva.

Sii leat vuosttildan min eamiálbmotstáhtusa ja leat dadjan ahte Norga galggašii árvvoštallat hilgut ILO 169, jus ii eamiálbmotdoaba láivuduvvo. Sii leat hilgon eamiálbmotvuoigatvuođaid guovddáš prinsihpa, nammalassii friija ja ovddalgihtii addon miehtan, ja sii oaivvildit ahte árbevirolaš meahcásteapmi ii leat vuođđun sápmelaččaid oamastanvuoigatvuođaide.

Mii oainnat diehtit ahte eamiálbmotstáhtus lea dat mii sáhttá nannet riddoolbmuid guolástusvuoigatvuođaid

Váikkuhusat dás leat ahte Nordkalottfolket praksisas váldá min ruovttoluotta áigái goas sápmelaččain eai lean vuoigatvuođat, ja mun jáhkán dát politihkka boahtá goaridit Sámedikki dego min álbmotválljejuvvon eamiálbmotorgánan. NSR-ustibat, mii eat sáhte diktit dán dáhpáhuvvat. Mii oainnat diehtit ahte eamiálbmotstáhtus lea dat mii sáhttá nannet riddoolbmuid guolástusvuoigatvuođaid; vuoigatvuođaid meahcásteapmái; ja suddjet min váibmosuona – váriid, vuonaid, vákkiid, jogaid ja duoddariid. Lea maid eamiálbmotstáhtus mii sihkkarastá sámi giellafálaldagaid skuvllain ja mánáidgárddiin, ja dearvvašvuođabálvalusaid mat leat heivehuvvon sámi álbmogii. Mii diehtit dán – go stáhta addá midjiide nu unnán go sáhttá – ja dávjá ii maidige. Lea dušše nu sámi eallimis.

Mun dieđán ahte go mii bargat albma barggu, ja čájehat iežamet stuorra plánaid sámeservodaga ovdáneapmái – de mii oažžut luohttámuša stivret. Eat galgga navdit ahte dát lea álkkes ášši: Dát šaddá garas, ja dat šaddá durddas. Mii diehtit ahte bohtet ruskakampánnjat min guvlui, ja ahte muhtimat bohtet gielistit geat mii leat ja maid mii háliidat. Mun háliidan ahte mii galgat čábbát láhttet buohkaiguin – maiddái min gilvaleddjiiguin. Mii galgat leat čielgasat áššiiguin, eat galgga áššeheamet fallehit olbmuid, eat ge buvttadit fake news.

Min politihkka lea vuoibmi mii vulgá sámelihkadusas, ja min árvvuin ja máhtus, min prinsihpain ja dieđusge álbmás sámi kultureallimis. Mii diehtit ahte juohke mánná mii beassá oahppat sámegiela – ja oažžu nana ja oadjebas identitehta – de lea veara gierddahallat garra dálkkiid. Ja mii diehtit ahte mii sáhttit vuoitit válggaid, jus mii áŋgirit rekrutteret buot sápmelaččaid stuorru jienastuslohkui – ja jus mii nagodat čilget vuorjašuvvan jienasteddjiide ahte dál lea áigi čoahkkanit NSR doarjut. Manne? Danin go mii leat áidna dáhkideaddji boahtteáiggi sámi rivttiide. Dán háve lea nu ahte okta jietna muhtun smávvabellodahkii praktihkalaččat lea okta jietna Nordkalottfolketii.

Diehtibehtetgo maid? Mii searvat válggaide plánaiguin sámi servvodaga nannemii, plánat maid mii diehtit ahte earáiguin eai leat. Iežamet ruovttoluottafárrenpolitihkain boahtit mii oažžut eanet olbmuid fárret ruovttoluotta sámi giliide. Mii áigut rahčat vai šaddet eanet ja hálbbit dálut, geasuheaddji barggut, mánáidgárddit, astoáiggefálaldagat ja kulturfálaldagat. Go guoská mánáidgárddiide, de leat mii olahan ollu dán áigodagas. Buot sámegielat mánáidgárddit leat dál nuvttá! Dát lea buorre giellapolitihkka danin go dát movttiidahttá váhnemiid ohcalit sámegiela ja -kultuvrra iežaset mánáide, ja dát movttiidahttá eanet sámegielat mánáidgárddiid álggaheapmái.

Okta oassi min ruovttoluottafárrenpolitihkas lea buvttihit sámi fálaldagaid buot sámi guovlluin. Oassin Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raporttas leat mii mearridan ahte buot sápmelaččain galgá sámi fálaldagat doarvái láhkosis. Sámedikkis leat mii geahčastan speadjalii, ja árvvoštallan man bures min politihkka lea mielde divvumin dáruiduhttima vahágiid.

Fástádus lea ahte eanáš min doaimmain lea divodanbargu, ja eanáš barggut galget joatkit ja buoriduvvot. Seammás leat oaidnán ahte Sámediggi ii leat nagodan juohke sajis bargat – ja dat guoská guovlluid mat leat eanemusat gillán dáruiduhttimis. Doppe gos eai leat gávdnon sámesearvvit, áŋgiris birrasat dahje suohkanat mat leat álggahan fálaldagaid. Dáin guovlluin fertet mii lasihit iežamet searaid.

Dál, ráhkis ustibat, hállat mii dan nuppi eanadoarggástusa birra: Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raportta birra. Duođaštus das maid stáhta lea bargan min vuostá dáruiduhttinpolitihka namas – áibbas hirpmástuhtti viidodagain. Oaidnit dáid muitalusaid ja dán politihka báhpára alde lea veahkehan min áddet man buotfátmastadeaddji dat lei. Dat lea veahkehan min oaidnit iežamet dili, servvodahkan ja eaŋkilolmmožin, ođđa geahččanguovllus.

Dat stuorra vahágat min kultuvrras, ja dáruiduhttinpolitihka olmmošlaš vahágiid vuođul ii sáhte stáhta badjelgeahččat iežas ovddasfástádusa ovddosguvlui. Mis, sámi álbmogis, lea govttolaš ágga vuordit vuđolaš rievdadusaid Norgga sámepolitihkas raportta dihte. Stuorradiggi lea dán vahkku meannudan raportta, ja eanetlohku Stuorradikkis lea dáhkan historjjálaš mearrádusa mas bivdet ándagassii.

Mun logan mearrádusa dás:

“Stuorradiggi háliida gaskkustit čiekŋaleamos ándagassii daid vearredaguid ovddas maid dáruiduhttinpolitihkka mielddisbuvttii sápmelaččaide, kveanaide/norggasuopmelaččaide ja meahccesuopmelaččaide. Dákko bokte bivdá Stuorradiggi ándagassii dan aktiiva rolla ovddas mii ovddit stuorradikkiin leamaš dáruiduhttinpolitihkas, ja dovddasta ovddasfástádusa váikkuhusaid ovddas mii dát politihkka lea mielddisbuktán joavkkuide ja eaŋkilolbmuide.”

Eará mearrádusain leat muhtin buorit signálat, vaikko mii livččiimet háliidan ollu badjelii dan ambišuvdnadási.

Mii livččiimet lihkká vuordán ahte Stuorradiggi livčče duođas váldán Sámedikki mearrádusa ja Sámi servodaga gulaskuddancealkámušaid. Dan maid nagodeimmet oažžut čađa lea ahte Stuorradiggi galgá juohke áigodagas mihtiduvvot das ahte man ollu seanadanpolitihka sii leat nagodan čađahit, ja juohke stáhtabušeahtas galgá várrejuvvot ruhta. Mii háliidat ahte mii sápmelaččat galgat beassat leat mielde huksemin sámi servodaga, ja oažžut dan maid dárbbašat, vai ieža sáhttit dahkat divodanbargguid. Danin lea šállošahtti ahte Sámediggi ii namuhuvvon mearrádusas. Lea maid váidalahtti ahte eai boahtán divodandoaimmat čadnon sámi ásahusaide, sámi ealáhusaide, riidduid eastadeapmái dahje vuoigatvuođaide.

Máŋga čuođi sápmelačča leat juohkán iežaset muitalusaid kommišuvnnain. Bávččagis vásáhusat leat roggon ja juhkkojuvvon máilmmiin. Buohkat geat leat searvan ánssášit min árvvusatnima ja giitosiid. Ovttaskasolbmuid muitalusaid bokte de mii sáhttit buorebut áddet iežamet oktasaš morraša. Mun jáhkán dát lea dehálaš. Mii fertet dovdat ja áddet iežamet morraša ja suhtu, ja dohkkehit ahte mis leat dát dovddut. Muđuid šaddá váttis eallit dáiguin dovdduiguin.

Varra dát lea mii seanadeapmi lea midjiide. Varra dat ii mearkkaš ahte mii galgat ándagassii addit, muhto ahte mii galgat seanadit iežamet dovdduiguin. Ja de lassin divodit nu ollu go mii sáhttit.

Gávdno jurddašanmálle gos daddjo ahte buoret máilmmit sáhttet huksejuvvojit morraša ja dállobázahusaid ala. Mun liikon dasa, ja mun jáhkán váimmustan ahte sámi álbmot sáhttá juksat nuppe beallai buori láhkai. Olles ja lihkolaš olmmožin lieđđu sámi servvodagas.

Gávdno jurddašanmálle gos daddjo ahte buoret máilmmit sáhttet huksejuvvojit morraša ja dállobázahusaid ala.

Sámediggi lea meannudan raportta hui vuđolaččat. Mii leat čujuhan dasa ahte stáhtas lea geatnegasvuohta divodit, ja leat evttohan ollu doaimmaid Stuorradiggái. Dát leat struktuvrrat, láhkarievdadusat, almmolaš doaimmat ja dieđusge fámuiduhttit Sámedikki – ja dan bokte sámi álbmoga – vai mii ieža nákcet divodit.

Mii leat dál ožžon čađa mearrádusa Sámedikkis, ahte galgat geahčadit báikkálaš divodandárbbuid. Plána lea árvvoštallat makkár fálaldagat ja doaimmat dárbbašuvvojit – guovllus guvlui. Dan maŋŋá galgat ovddidit válgabiireplánaid mat muitalit makkár dárbbut leat báikkálaččat. Guđe giliin ja gávpogiin lea dárbu giellaguovddážiidda, mánáidgárddiide, deaivvadanbáikkiide ja kulturfálaldagaide? Ja mo mii galgat dan čađahit?

Ja go mannat válggaide dáinna lohpádusain, ráhkis riikačoahkkin, de mii čájehat ahte mis leat sihke niegut ja plánat mo sámi servvodat galgá ovdánit. Mii galgat ain čuožžut barrikádain sámi vuoigatvuođaid ovddas buot dásiin – ja mii eat áiggo vajálduhttit makkár rolla NSR:s lea sámi servvodathuksejeaddjiin.

Dán balánssa mii hálddašat. Ii go dát leamaš oassin min DNA:s dan rájes go vuođđuduvvuimet 1968:s? Nuppe bealde mii dáistalat rivttiideamet ovdii – ja nuppe bealde hukset mii servvodaga.

Go mii dáhkat albma buori barggu – de fuomášit maiddái ođđa jienasteaddjit dan válgabeaivvi boahtte jagi. Juohke ođđa olmmoš gii lea čálihan iežas jienastuslohkui lea vejolaš jienasteaddji mis. Ja mii galgat geavahit áiggi ovdal válggaid čájehan dihte dan.

Mo galgat mii dahkat barggu?

• Mii bidjat buot návccaid dasa ahte buot sápmelaččat, ja eandalii nuorat, čálihit iežaset jienastuslohkui.
• Juohke sámesearvi čuožžu rabas sálain ja váldá vuostá buohkaid geat háliidit váldit ruovttoluotta iežaset sámevuođa – ja dieinna lágiin bovdet sin fárrui stuorra searvevuhtii.
• Sámesearvvi stivrrat riŋgejit buot miellahtuide – ja eandalii ođđa miellahtuide – ja bovdejit sin fárrui dán oktasaš bargui.
• Mihttun ferte leat ahte mii háleštit juohkehaččain gii lea jienastuslogus ovdal válgabeaivvi – ja deaivvadit singuin mojiiguin ja áddejumiin.

Jus mii dán nagodit – de mii sáhttit vuoitit min vuostálastiid badjel. Erohus sis ja mis boahtá čielgat buohkaide – go dat fasttes falleheamit sihke NSR vuostá ja boazodoalu vuostá šaddet stoarbman. Dalle boahtá čielgat ahte NSR lea dat positiiva servvodathuksejeaddji – ja áidna garantista boahtteáigái gos buot sápmelaččain leat vuoigatvuođat.

Muhto ii oktage galgga jáhkkit ahte dát dáhpáhuvvá iešalddis. Dát šaddá bumpy ride, nugo dadjet eŋgelasgillii – turbuleansa ja garra dálki. Danin ferte juohkehaš mis searválaga borjasa loktet dán háve. Jus mii dan nagodat – de mii sáhttit fas vuoitit.

Ja go mannat válggaid guvlui de sáhttit viežžat inspirašuvnna Paulus Utsi-rohkki divttas:

Sádni
Savkal bávti vuostá
Soamis čiegás guldala
Váldá sáni vuostá
Doalvo dan viidásæbbot
Ja dakká dan duođalážžan

Ollu, ollu giitu, NSR, buot barggu ovddas maid dáhkabehtet ja go addibehtet midjiide fámu ain čađahit min nieguid min álbmogii buorrin! ČSV!