NSR almmuha ođđa plána nuoraid fitnet ruoktot fas fárret

– Mii dárbbašit ealli sámi giliid! Buoremus vuohki lea hápmet giliid maidda nuorat háliidit máhccat. Dása mis lea buorre politihkka, ja dan mii háliidit čuovvolit boahtte áigodaga jus mii oažžut ođđa luohtámuša sámediggeválggain, dadjá NSR presideantaevttohas Silje Karine Muotka.

Plánas leat 10 čuoggá ja sisttisdoallá fáttáid nu mo viesut, skuvllat, mánáidgárddit, dearvvašvuohta, hárjehallanguovddážiid, infrastruktuvra, johtolaga, deaivvadanbáikkit ja politihkka vuođđoealáhusaide.

– Vai nuorat sáhttet máhccat ruoktot de dárbbašit sii barggu, muhto maiddái báikki gos ássat ja buori birrasa. Danne mii jurddašit obbalaččat iežamet máhcahanpolitihkain. Mii dárbbašit gründeriid mat huksejit bargosajiid, vejolašvuođaid hukset viesuid, buriid geainnuid, hálbbes girdima, hárjehallanguovddážiid ja čáppa ja dearvvaslaš meahccái beassat, dadjá Muotka.

2021 sirddolašvuođaplána lea NSR jo čuovvulan Sámedikkis

– Min áŋgiruššan lea earret eará buktán nuvttá mánáidgárdesajiid buot sámi mánáidgárddiin ja buoret nationála viessopolitihka, loahpaha Muotka. 

NSR máhcahanplána 2025: Fárre ruoktot, eale sámi eallima – ealli sámi báikegottiin.

1. Viessoniehku Sámis
   

   Ođđa ortnegiid ođđahuksemiidda ja láiggus-oamasteapmái-málliin mat dahket vejolažžan fárret ruoktot ja ásaiduvvat sámi báikegottiide – beroškeahttá agi. Galgá maid doarjja “sámi eallin”-viesuide – buolvvaidásodagaid mat leat heivehuvvon min kultuvrii ja ealáhusaide.

2. Skuvllat ja mánáidgárddit main lea sámi kvalitehta
   

   Oadjebas ja buorit mánáidgárddit ja skuvllat main lea sámi giella ja sisdoallu – maddái sámi gilážiin. NSR áigu sihkkarastit almmolaš investeremiid skuvlavisttiide ja áŋgiruššat sihke oččodit ja doalahit sámegielat bargiid.

3. Ealáhusgárddit ja sámi ealáhushutkan
   

   Mii áigut ásahit ealáhusgárddiid ja fállat risikokapitála, innovašuvdnaruhtadeami ja álggahanbagadallama. Sámi innovašuvdnafoanda ferte ásahuvvot. Vuođđoealáhusaid ferte nannet viidáseappot boazodoallo- ja eanadoallošiehtadusaid bokte.

4. Dearvvašvuohta ja searvevuohta – ovttasbarggus suohkaniiguin
   

   NSR áigu ovttasbargat suohkaniiguin sihkkarastit oadjebas dearvvašvuođaguovddážiid, fástadoavttir- ja jortamovrabálvalusaid, vuorrásiidfuolahusa, bátnedearvvasvuođa- ja psykologafálaldagaid – main lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Eaktodáhtolašvuođa, kulturskuvllaid, hárjehallanguovddážiid ja deaivvadanbáikkiid ferte sihkkarastit ja nannet. Mii dárbbašit maiddái šibitdoavttirvávtta miehttá Sámi.

5. Sámi nuorat galget sáhttit válljet gili
   

   Nuvttá kulturdoalut ja buorit ástoáiggefálaldagat galget geasuheaddjin bajásšaddamii ja máhccamii. Máhcahanstipeanda ja álggahandoarjja galgá addit vejolašvuođa hukset iežas boahtteáiggi gilis.

6. Infrastruktuvra ja fievrrideapmi miehttá Sámi
   

   Mii gáibidit oadjebasabut geainnuid, buoret ja hálbbit girdifálaldagaid, ja eanet leaktofanasruvttoid. Mobiilafierpmádat ja fibernfierpmádat galgá leat diehttelassan buot báikegottiin.

7. Ealli báikegottit borramušain, guliin ja luondduin
   

   Mii áigut sihkkarastit vuoigatvuođa oastit guliid káijain ja doarjut báikkálaš biergo- ja guollereidema. Buktingeatnegasvuođa ferte ođđasit ásahit ja doahttalit. Sámi olgoáibmodoaibma bieggaturbiinnaid haga galgá gáhttejuvvot, ja turistavearru galgá báikegottiide boahtit buorrin.

8. Oadjebas báikegottit cielaheami haga
   

   Sápmi galgá leát oadjebas – buohkaide. Mii gáibidit nannejuvvon politija- ja heahteguovddášfálaldagaid, ja áŋgiruššama veahkaválddálašvuođa, nállevealaheami ja neahttacielaheami vuostá.

9. Sámi deaivvadanbáikkit ja ásahusat – miehttá
   

   Juohke gilis galgá doarjja kultuvrii. Mii áigut ásahit ođđa sámi deaivvadanbáikkiid, duodjeviesuid ja ásahusaid buot sámi guovlluin, ja sihkkarastit fálaldagaid sidjiide geat háliidit váldit ruovttoluotta iežaset identitehta, giela ja kultuvrra.

10. Ođđa álgu – olbmuide ja searvevuhtii
    

    Mii áigut láhččit dili eanebuidda máhccat ruoktot. Ii eat dušše visttiid ja geainnuid birra sáhka – muhto searvevuođa, boahtteáiggedoaivaga ja sámi eallinmovtta. Galgá leat álki fárret ruoktot – ja buorre bissut.