Toril Bakken Kåven gilvá boasttudieđuid

Čállán: Maren Benedicte Nystad Storslett, NSR parlamentaralaš nubbinjođiheaddji

Mun oainnán dárbbu vástidit go Nordkalottfolket parlamentáralaš jođiheaddji, Toril Bakken Kåven, gilvá boasttudieđuid ja čuoččuhusaid. Dán vuoru Kárášjoga-ášši birra, gos earret eará čuoččuha ahte “NSR háliidit oamastit oasi Finnmárkkus” ja ahte earát eai beasa Kárášjohkii jus álbmoga eananvuoigatvuođat duođaštuvvot.

Buoremus dilis ferte dulkot ahte sus váilu gelbbolašvuohta ášši birra. Vearrámus dilis ferte dulkot ahte lea geahččaleame gilvit giellásiid ja moivvi ráhkadit ášši birra.

NSR (Norgga Sámiid Riikkasearvi) ii leat háliideame dahje geahččaleame alcceset háhkat oamasteami osiide Finnmárkkus, nugo Kåven čuoččuha, ii ge leat gáibidan oamastanrievtti Kárášjogas alcces.

Kárášjoga ášši, mii dál meannuduvvo Alimusrievttis, guoská oamastanvuoigatvuhtii Kárášjoga eatnamiidda, earret unnit guovllut maid priváhta olbmot juo eaiggáduššet. Das lea duogáš Finnmárkokommišuvnna kárten barggus Kárášjogas, gos celke ahte álbmogis leat kollektiiva eananvuoigatvuođat Kárášjogas, guhkesáiggi geavaheami vuođul. Ášši lea dál duopmostuoluin, go Finnmárkkuopmodat (FeFo) ii dohkkehan Finnmárkokommišuvnna mearrádusa.

Kárášjoga gielda, ovttajienalaš gielddastivrrain ja Bargiidbellodaga sátnejođiheaddjiin, ovttas Kárášjoga Sámiid Searvvi, mii lea NSR báikkálaš searvi, ja báikkálaš gilisearvvit ja eaŋkilolbmot, leat ovddidan oamastanvuoigatvuođagáibádusa Kárášjoga álbmoga bealis. Sii eai čuoččut ahte sis okto livččii oamastanriekti, muhto ahte Kárášjoga álbmogis lea oktasaš oamastanriekti.

Guttorm-joavku lea ges ovddidan Kárášjoga sámi álbmoga bealis oamastanvuoigatvuođaid.

Dan maid Kåven ii oro ipmirdeame, lea ahte FeFo, mii lea vuostebealli áššis, čuoččuha ahte lea stáhta gii oamasta Finnmárkku eatnamiid, iige álbmot. Son viggá maid geažuhit ahte lea sáhka ođđa oamastanrivttiid birra. Dáidá dárbu muittuhit ahte FeFo, mii ásahuvvon 2005:s, galgá hálddašit eatnamiid ja luondduvalljodagaid Finnmárkkus eanaeaiggádiid ovddas. FeFo lea gaskaboddosaš hálddašanorgána dássá eananvuoigatvuođat leat čielggaduvvon. Oktanaga go Finnmárkoláhka ásahuvvui, de ásahuvai maid Finnmárkokommišuvdna mii lea sorjjasmeahttun orgánan mas lea ovddasvástádus čielggadit ja dohkkehit vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide Finnmárkkus.

Doložiid rájes lea sámi álbmot ávkkástallan luonddu ja hálddašan min guovlluid ceavzilis vuogi mielde. Muhto sámis leamaš historjjálaš rievdamat, koloniseren ja riektevuogádagaid molssošeapmi. Dát leat dagahan eahpečielggasvuođa ja riidduid vuoigatvuođaid alde. Danne lea ge nu dehálaš ahte rievttes dieđut lea vuođđun go digaštallat dáid áššiid. 

Dađi bahábut ii leat vuosttaš geardde go vásihit ahte Kåven geahččala juohkit boasttudieđuid ja gilvit gielistit áššiid birra. Galgá go dan dulkot dihtomielalaš strategiijan balu ja ráfehisvuođa ráhkadit deaŧalaš politihkalaš ja rievttálaš áššiid birra. Maid háliida rievtti mielde olahit dainna?