GUOVDAGEAINNU SÁMIID SEARVVI NJUOLGGADUSAT

§ 1 Namma
1.1) Searvvi namma lea Guovdageainnu Sámiid Searvi, oaniduvvon GSS.

§ 2. Searvan
2.1) GSS lea Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) miellahttu ja dohkkeha sin ulbmilparagráfa.

2.2) GSS lea Sámi Oahppolávdegotti (SOL) miellahttu. Stivrras lea searvvi oahppofálaldatbargui ovddasvástádus jahkečoahkkima válljejuvvon oahppolávdegotti čađa.

§ 3. Ulbmil
3.1) Searvvi ulbmil lea:
a. Ovddidit ja nannet sámi kultuvrra, giela ja iešdovddu.
b. Addit kultuvrralaš ja sosiálalaš fálaldagaid sámi giela ja kultuvrra vuođul.
c. Bargat dan ala ahte searvi ja NSR ovddastuvvoba Sámedikkis.

§ 4. Miellahttovuohta, miellalahttomáksu ja lihccun
4.1) Miellahttun sáhttet leat buot berošteaddjit geat dohkkehit searvvi ulbmiliid.

4.2) Miellahttuvuhtii lea eaktun máksojuvvon miellahttokontingeanta. NSR;a riikkačoahkkin mearrida miellahttosurggiid ja miellahttokontingeantta. Miellahttuvuohta gusto dan jahkái man ovddas kontingeanta lea mákson. Searvvi ovddas gáibida guovddáš-NSR kontingeantta, ja máksá njuolggadusaid mielde maŋŋil ruovttoluotta searvái.

4.3) Miellahtut sáhttet dan rájes go devdet 15 jagi searvvi luohttámušolmmožin válljejuvvot.

4.4) Miellahtut geat barget searvvi ulbmiliid ja doaimmaid vuostá, sáhttá jahkečoahkkin lihccut, stivrra árvaleami vuođul. Ovdal lihcohallama galgá miellahttu beassat buktit iežas čilgehusa jahkečoahkkimii.

§ 5 Jahkečoahkkin
5.1) Jahkečoahkkin lea searvvi alimus orgána ja dollo jahkásaččat.

5.2) Miellahtuin geain lea miellahttuvuohta fámus, leat ollislaš vuoigatvuođat.

5.3) Gohččun jahkečoahkkimii oktan áššelisttuin, sáddejuvvo miellahtuide 14 beaivvi ovdal čoahkkima. Liigeáššit jahkečoahkkimii fertejit dieđihuvvot stivrii maŋemusa 7 beaivvi ovdal jahkečoahkkima.

5.4) Rehketdoallu, jahkedieđáhus ja vejolaččat eará áššebáhpirat jahkečoahkkimii sáddejuvvojit miellahtuide 7 beaivvi ovdal jahkečoahkkima.

5.4) Jahkečoahkkin fertet meannudit unnimusat čuovvovaš áššiid:
a. Jahkedieđáhusa ovddit jahkečoahkkima rájes.
b. Rehketdoalu ja ruhtadoallodárkkisteddjiid cealkámuša ovddit kaleanddarjagi ovddas.
c. Čuovvovaš jagi doaibmaplána
e. Čuovvovaš jagi bušeahta
f. Vejolaš njuolggadusrievdadanárvalusaid.
e. Vejolaš jahkečoahkkincealkámušaid.
g. Válggat:

I. Stivrra mas leat golbma dahje vihtta lahtu, dan mielde maid jahkečoahkkin mearrida.
• Jođiheaddji lea válggas juohke nuppi jagi
• Guokte stivralahtu leat ain válggas juohke nuppi jagi
III. Golbma vuoruhuvvon várrelahtu stivrii.
IV. Válgalávdegoddi mas lea jođiheaddji ja guokte lahtu.
V. Guokte rehketdoallodárkkisteaddji, soai eaba sáhte leat stivralahtut.
VI. Jahkečoahkkin, stivračoahkkin dahje miellahttočoahkkin mearrida makkár lávdegottiid galgá ásahit ja loahpahit. Unnimusat okta stivralahttu berre leat juohke lávdegottis.
VII. Sáttatolbmuid NSR;a riikkačoahkkimii oktan várresáttatolbmuiguin, muhto jahkečoahkkin sáhttá addit stivrii fápmudusa dán válljemii.
VIII. Válgajagiid galget válgastivralahtut válgabiires.
VIIII. GSS galgá nammadit njeallje stivraláhtu ja njeallje várreláhtu Sámi musihkkafesitvála (SMF) stivrii.
Geahččalit válljet ovttamađe lahtuid goappašiin sohkabeliin stivrii ja lávdegottiide.

§ 6 Liige jahkečoahkkin
6.1) Liigejahkečoahkkin dollo jus stivrra eanetlohku dahje 1⁄4 oassi miellahtuin dain gáibidit.

§ 7 Miellahttočoahkkimat
7.1) Stivra gohčču miellahttočoahkkimiidda dárbbu mielde dahje go 1⁄4 oassi miellahtuin dan gáibidit.
7.2) Gohččun miellahttočoahkkimiidda ja eará čoahkkimiidda sáddejuvvo
miellahttuide 7 beaivvi ovdal čoahkkima.

§ 8 Stivra
8.1) Stivrra bargu lea jođihit searvvi jahkečoahkkimiid gaskka njuolggadusaid mielde ja čađahit miellahttočoahkkimiid ja jahkečoahkkima mearrádusaid. Stivrajođiheaddji jođiha searvvi stivračoahkkimiid gaskka ja addá searvvi ovddas cealkámušaid.

8.2) GSS stivrras galget leat vihtta láhtu. Jođiheaddji, nubbinjođiheaddji ja golbma láhtu. Lassin leat golbma vuoruhuvvon várrelahtut. Stivra konstituere nubbinjođiheaddji ja eará doaimmaid. Jahkečoahkkin vállje jođiheaddji.

8.3) Stivrras lea searvvi ekonomalaš ovddasvástádus ja galgá hábmet čorgadis rehketdoalu.

8.4) Stivrajođiheaddjis oktan guvttiin stivramiellahtuin lea fápmudus dahkat šiehtadusaid searvvi ovddas.

8.5) Jođiheaddji gohčču stivračoahkkimiidda unnimusat njeljjii jahkái. Stivrras lea mearridanváldi go unnimusat golbma stivralahtu leat čoahkis (oktan jođiheddjiin/nubbinjođiheddjiin). Jus jođiheaddji lea eret, de gohčču nubbinjođiheaddji stivračoahkkimii, vejolaččat eanetlohku stivralahtuin gohččot čoahkkimii.

8.6) Čálalaš stivramearrádusaid sáhttá hoahppoáššiin dahkat sleađgaboasttain. Mearrádusa birra sáhttá muitalit maŋit dábálaš stivračoahkkimis.

§ 9 Čoahkkinnjuolggadusat.
9.1) Čuovvovaš njuolggadusat gustot buot searvvi čoahkkimiin:
a. Gohččun stivračoahkkimii/miellahttočoahkkimii oktan áššelisttuin, sáddejuvvo stivrii/ miellahtuide 7 beaivvi ovdal čoahkkima.
b. Gohččuma ja áššebáhpiriid sáhttá sáddet sleađgaboasttain dahje dábálaš boasttain, jus miellahttu lea addán iežas sleađgaboastačujuhusa searvái.
c. Geahččalit buot gulahallama dahkat miellahtuiguin sámegillii ja dárbbu mielde dárogillii.
d. Čoahkkin meannuda daid áššiid mat leat dan árvaluvvon áššelisttus. Čoahkkin sáhttá goitge mearridit dábálaš eanetloguin eará áššiid meannudit.
e. Mearrideapmi ja jienasteapmi čoahkkimiin dahkko NSR;a njuolggadusaid § 18 mielde.
f. Čoahkkimiin čállo beavdegirji mas unnimusat muitaluvvo čoahkkima áigi ja báiki, áššelistu ja mii mearriduvvui. Buot miellahtuin lea vuoigatvuohta beassat lohkat beavdegirjjiid.
g. Čoahkkin sáhttá mearridit cegget sierra lávdegottiid. Čoahkkin mearrida maid sin bargosisdoalu/mandáhta ja galget go buktit raportta.

§ 10 Njuolggadusrievdadusat ja heaittiheapmi.
10.1) Njuolggadusrievdadusat sáhttet dahkkot jahkečoahkkimis jus rievdadanárvalusat leat almmuhuvvon čoahkkingohččumis. Njuolggadusrievdadanmearrádussii dárbbašuvvo čoahkkinoasseváldiin 2/3 eanetlohku.

10.2) Searvvi heaittiheapmi meannuduvvo dego njuolggadusrievdadeapmi. Jus searvi heaittihuvvo, de gáhččá vuorká ja buot opmodat NSR;ii.