Romssa Sámi Searvvi mielas lea buorre go Romssa suohkan bargá ollu sámi áššiiguin, muhto váillaha buoret gulahallama, ja evttoha danin sámepolitihkalaš ráđi suohkanis. Romssa Sámi Searvi, oktan Norgga boarráseamos sámeservviin, doalai jahkečoahkkima ikte, njukčamánu 27. beaivvi. Doppe mearriduvvui jahkečoahkkincealkámuš sámepolitihkalaš ráđi birra ovttajienalaččat.
Háliidit sámepolitihkalaš ráđi Romsii
Kategori
Romssa sámi searviDato
28.03.2025
Romssa sámi searvi
Háliidit sámepolitihkalaš ráđi Romsii
«Odne gávdnojit vihtta iešguđet politihkalaš ráđi suohkanis, muhto váilo ráđđi mas lea sierra ovddasfástádus sámi ášši ovddas. Romssa Sámi Searvi háliida sámepolitihkalaš ráđi mii sáhttá buoridit gulahallama sámi áššiin, ja sihkkarastit obbalaš čuovvuleami suohkanis. Dát livčče buorrin sihke suohkanii ja sámi servvodahkii.”
– Mii áigut vuosttažettiin váldit oktavuođa eará sámi servviiguin gávpogis digaštallan dihte dákkár ráđi, ja de áigut čuovvulit dan Romssa suohkanin, dadjá Romssa Sámi Searvvi jođiheaddji Sandra Márjá West.
Searvi čujuha dasa ahte dákkár ráđđi sáhtášii nannet gulahallama sámi servvodaga ja suohkana gaskka, ja sihkkarastit beaktilis ja fátmmasteaddji proseassaid áššiin mat gusket sápmelaččaide olles Romssa suohkanis.
– Mu mielas orru suohkan hui positiiva konsultašuvnnain sámi álbmogin, muhto mii dárbbašat buoridit plánema ja gulahallama, dadjá West.
Sandra Márjá West válljejuvvui ođđasit Romssa Sámi Searvvi jođiheaddjin. Ul-Juhán Partapuoli maid válljejuvvui ođđasit stivrii. Muđui stivrii válljejuvvojedje Per Anton Øverseth Olsen, Sylvia Sollien ja Susanna Siri. Várreláhttut leat: 1. Rita Lindvall, 2. Helene Olsen, 3. Hilde Pedersen.
Olles jahkečoahkkincealkámuš:
Romssa suohkan lea maŋimuš jagiid bargan ollu sámi áššiiguin. Romssa Sámi Searvvi mielas lea dát buorre, muhto mii áicat seammás hástalusaid go lea váilevaš koordineren ja gulahallan gaskal iešguđet bargojoavkkuid suohkanis. Ollu áššiin leat guoskevaš fáttát, muhto liikka leat searra proseassat gos eai doarvái dieđut. Dát dagaha ahte áššit maŋŋonit ja ahte eai buot bealit bovdejuvvo konsultašuvnnaide.
Gávdnojit odne vihtta iešguđet politihkalaš ráđi suohkanis, muhto váilo ráđđi mas lea sierra ovddasfástádus sámi áššiid ovdii. Romssa Sámi Searvi háliidivččii sámepolitihkalaš ráđi mii sáhtášii buoridit oktiiordnema ja ollislaččat čuovvulit sámi áššiid suohkanis. Dát livčče buorrin sihke suohkanii ja sámi servvodahkii.
Romssá Sámi Searvi áigo danin váldit oktavuođa eará sámi servviiguin gávpogis suokkardallan dihte dákkár ráđi, ja dasto čuovvulit ášši Romssa suohkanin. Mii jáhkkit ahte dát livčče nannen gulahallama gaskal sámi servvodaga ja suohkana, ja sihkkarastán njuovžilis ja fátmmasteaddji proseassaid áššiin mat gusket sápmelaččaide olles Romssa suohkanis.
Romssa Sámi Searvi
Ovttajienalaččat mearriduvvon jahkečoahkkimis 27.3.2025