Válgaprográmma 2025-2029

NSRa vuođđooaidnu

Sámiid eallima vuođđun lea Sápmi,

Eanan eadnámet ja beaivi áhččámet árbi

– eatnamat ja čázit gos mii leat eallán áiggiid čađa, olu ovdal

Riikkarájáid sárguma.

-Tråantejuolggáštus- 

Mii sámit leat okta álbmot, ja riikaráját eai galgga caggat min álbmoga searvevuođa. Mis leat iežamet gielat, kultuvra, árvvut ja historjá. Dán bokte mis lea iešmearridanvuoigatvuohta ja vuoigatvuohta ovddidit iežamet kultuvrra, iežamet gielaid ja servodateallima. 

Mis sámiin lea vuoigatvuohta hálddašit min ovddešáigi, stivret min dálá áiggi ja hábmet min boahtteáiggi iežamet eavttuid vuođul. Dát vuoigatvuohta mearkkaša maiddái ahte mis lea ovttas earáiguin ovddasvástádus sihkkarastit dásseárvvu olbmuid gaskkas, ja sihkkarastit solidaritehta ja ráfálaš ovttaseallima álbmogiid ja olmmošjoavkkuid gaskkas.

Min eanan, min čázit ja min riggodagat mat ledje min máttuid, leat dál min ja šaddet min boahttevaš buolvvaid ruoktun ja vuođđun min eallimii, gillii ja kultuvrii. Min árvvut vuođđuduvvet dasa ahte mii leat oassin luonddus, ja nu sorjavaččat das. Min guovllut leat maid ruoktun ja vuođđun šattuide, divrriide, guliide, lottiide ja elliide, ja mii olbmot juogadit eatnama daiguin. 

Min lagasvuohta iežamet guovlluide lea dagahan ahte vuoiŋŋalaš árvvut ain leat guovddážis sámi álbmoga árgabeaivvis. Mii oaivvildat ahte servodagas galgá sadji iešguđetlágan sámi eallinoainnuide ja vuoiŋŋalaš árvvuide. Galgat maiddái  movttiidahttit dohkkeheami  ja gierdevašvuođa iešguđetlágan eallinoainnuide, sojuide ja doaibmannávccaide sámi servodaga siskkobealde.

Sámit leat háhkan alcceseaset vuoigatvuođaid oamasteami, dološ áiggiid rájes geavaheami bokte ja dan bokte go leat sorjavaččat eatnamiin ja čáziin ja buot daid resurssaiguin. Mis lea álbmotrievtti, ja sámi ja báikkálaš riekteáddejumi mielde, vuoigatvuohta ieža eaiggáduššat, geavahit, ovddidit ja stivret min eatnamiid, guovlluid ja resurssaid. Mis lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái ja vuoigatvuohta autonomiijii ja iešstivrejupmái dakkár áššiin mat gusket midjiide. Min eatnamat, čázadagat ja vuoigatvuođat eai leat goassige addojuvvon earáide.

Dáruiduhttimis leat leamaš, ja leat ain stuora váikkuhusat sámiide álbmogin, ja sámiide indiviidan. Stáhtat fertejit váldit ovddasvástádusa ja fuolahit ahte divvut dan vearrivuođa mii lea dáhpáhuvvan, ja ain dáhpáhuvvá. 

Dát lea vuođđun min vuoigatvuođaide ja geatnegasvuhtii sihke geavahit ja suodjalit luonddu, boahttevaš buolvvaid buorrin.

1 SÁMI DEMOKRATIIJA 

Sámediggi Norgga beale Sámis lea Norgga beale sápmelaččaid álbmotválljejuvvon  parlameanta. Sámedikkis galgá leat friddja ja iešheanalaš rolla Norgga stivrenorgánaid ektui. 

Sámediggi galgá ovddastit sámiid,  ja doaimmahit iešmearrideami buot áššiin mat gusket sámiide.

Sámediggi galgá doaibmat buot sámiid ovddas, beroškeahttá sin duogážis. Sámediggi galgá ovddidit ja čađahit politihka. Sámediggi ja stáhtalaš eiseválddit galget bearráigeahččat ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat čađahuvvojit, lagas ovttasbargguin sámi servodagain.

Guhkit áiggi ulbmil lea ahte okta oktasaš sámediggi galgá ovddastit sámiid oktan álbmogin, beroškeahttá stáhtarájiin.

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte Sámediggi geavaha iešmearrideami buot áššiin mat gusket sámiide.
• nannet Sámedikki, eamiálbmotparlameantan, válddi, sajádaga ja návccaid buot servodatsurggiin mat gusket sámi álbmogii.
• ahte olles Sámi girjáivuohta ovddastuvvo viidát.
• ahte bohtet eambbo ja buoret ovttasbargošiehtadusat suohkaniiguin ja fylkkasuohkaniiguin.
• ahte Norga čuovvu Vuođđolága § 108 ja álbmotrievtti.
• ahte konsultašuvdnageatnegasvuohta čuovvuluvvo ja nannejuvvo.
• duohta bušeahttašiehtadallamat Sámedikki ja Ráđđehusa gaskka.
• ahte eambbosat čálihit iežaset Sámedikki válgajienastuslohkui.
• nannet Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegotti, vuorrasiidráđi ja ráđđi doaibmavádjit sápmelaččaid várás.
• friija ja ovdagihtii dieđihuvvon miehtan (FPIC) šaddá oassin láhkaortnegis.
• nannet oassálastima Stuorradikkis čuovvun dihte politihkalaš proseassaid ja gaskkustit sámi perspektiivvaid dan barggu oktavuođas mii doppe dahkkojuvvo.

2 OKTASAŠ SÁPMI

Mii sámit leat okta álbmot njealji riikkas mas lea oktasaš historjá, kultuvra, giella ja árbevierut. Mis lea oktasaš servodateallin, ealáhusat ja višuvnnat boahtteáiggi birra. Riikkaid ráját eai galgga caggat  min oktavuođa. Min gielat, fuolkevuođat, eanadat ja ealáhusat gávdnojedje guhká ovdal go stáhtaráját gessojedje. Oktavuohta ja ovttasbargu gaskal sámi álbmotválljejuvvon  orgánaid, organisašuvnnaid, ealáhusaid ja lunddolaččat gullevaš politihkkasurggiid lea dehálaš. NSR lea Sámiráđi lahttu, mas leat miellahttoorganisašuvnnat buot beliin riikkarájiin. NSR lea iežas ovddastusa bokte Norgga bealde Sámedikkis leamaš láidesteaddjin sámi parlamentáralaš ovttasbarggu ovddideamis. NSR bargá  oččodit oktasaš čovdosiid buot surggiin beroškeahttá riikkarájiin.

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ovttasbargu lassána sámiin riikkarájaid rastá.
• Sámedikki evttohus Davviriikalaš sámekonvenšuvdnii ferte dohkkehuvvot davviriikalaš stáhtain. 
• ovdánahttit Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) ja ásahit čállingotti .
• oktasaš njuolggadusat čáliheapmái jienastuslohkui Sámis.
• oktasaš dáhton sámediggeválggaide Sámis.
• ovdánahttit eanet oktasaš sámi ásahusaid riikkarájiid rastá.

3 SPRÅK

Sámegielat leat okta dain deháleamos geađgejulggiin sámi servodagas. Gielat guddet min sámi kultuvrra, historjjá, máhtu ja árvvuid.

Dáruiduhttinpolitihka geažil leat duháhiid mielde sámit bajásšaddan sámegiela haga. Mii háliidat ahte buot sámit galget oažžut vejolašvuođa oahppat sámegiela. Ja buohkat geat máhttet sámegiela, sihke veahá ja ollu, leat min sámi kultuvrra guoddit ja berrejit movttiidahttojuvvot geavahit sámegiela.

Buot sámiin galget leat giellaarenat, sámi bálvalusfálaldagat ja vejolašvuođat geavahit iežaset giela. Buot sámiide galgá maid sihkkarastojuvvot vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii.

Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat Norggas. Sámegielat galget leat oidnosis min servodagas, ja dat fátmmasta olles sámi giellariggodaga. Vejolašvuohta oahppat ja geavahit eanet sámegielaid ferte nannejuvvot.

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte sámegielain lea lunddolaš sadji almmolašvuođas.
• ahte buohkat geat háliidit besset oahppat sámegielaid.
• eambbo sámi giellaguovddážat, ja nannet dálá giellaguovddážiid.
• máŋggagielalaš sámi servodat mas nuortalašgiella ja bihtán- ja ubmisámegielat fátmmastuvvojit.
• ahte buot sámegielat fátmmastuvvojit minoritehtagiellasoahpamušas.
• ásahit sámi giellaáittardeaddji mii galgá sihkkarastit ahte sámiid giellavuoigatvuođat ollašuvvet.
• ahte eambbo suohkanat šaddet oassin sámegielaid hálddašanguovlluin.
• ahte lea vejolaš oahppat sámegiela bargoáiggis.
• ahte sámegielgelbbolašvuohta adnojuvvo čoavddagelbbolašvuohtan relevánta virggiin, ja addá bálkálasáhusa.
• nana oahpahus sámi vuosttašgiela dásis.
• gielladoaibmabijut vuorrasiidda.
• sámegiel astoáigeortnegat mánáide ja nuoraide.
• láhčit dili sámi gielaid ja giellageavaheami dutkamii.
• ahte sihkkarastit doarjaga ja ovdáneami Sámi Giellagáldui iešheanalaš orgánan giellaovttasbarggu várás.
• doarjjaortnet sámegielaid dulkon- ja jorgalangoluide.
• ahte sámegielat fágabargit geat váldet oahpu oahpahus- ja dearvvašvuođasurggiin besset sihkkut eambbo studieloatnavealggis.
• ahte biddjojit báike- ja geaidnogalbbat maiddá ubmi- ja bihtánsámegielaide ja nuortalašgillii gosa lea lunddolaš.
• sámi báikenamaid dokumentašuvdna.
• oktasaš kártabálvalusa mas sámi báikenamat ja ahte Kártadoaimmahaga kártabálvalus gávdno sámegillii.
• nannet Sámi báikenammanevvohaga návccaid ja ásahit báikenammaarkiivva.
• sihkkarastit ahte gávdnojit buorit giellateknologalaš reaiddut sámegielaide, maiddái dutkan ja ovddidanbargu.
• nannen sámi GJ-birrasiin (goansta jierbmi) ja ahte stuorra teknologiijafitnodagat láhčet dili dasa ahte sáhttet geavahit sámegiela iežaset buktagiin.

4 OPPVEKST, OPPLÆRING, UTDANNING OG FORSKNING

Sámi mánná guovddážis

Mánáidgárddiid ja skuvlla vuolggasadji galgá leat sámi mánáid ja nuoraid  dárbu. Sámi árbevierut, giella, kultuvra ja vuođđoárvvut galget speadjalastot olles oahpahus- ja oahppovuogádagas. Sámi skuvllas galgá leat buorre kvalitehta nu ahte sámi mánáide ja nuoraide sihkkarastojuvvo oahpahus nana giellamodeallaid vuođul ja buoremus lági mielde heivehuvvon sámi oahpahusfálaldaga bokte. Oahpahusruđat galget leat seamma olámuttos sámi mánáide ja nuoraide go earáide ge. Lea stáhta ovddasvástádus fuolahit ahte sámi mánáid vuoigatvuohta oahpahussii ollašuhttojuvvo.

 Buot sámi mánáin ja nuorain galget leat individuála vuoigatvuođat oažžut oahppofálaldaga sámegielas ja sámegillii, beroškeahttá ássanbáikkis.. Sámi oahppit geain leat erenoamáš dárbbut fertejit sihkkarastot heivehuvvon oahppofálaldaga ja erenoamášpedagogalaš veahki sámi árvvuid vuođul. Skuvlaastoáiggefálaldat lea ovttaiduhtton oassi oahppofálaldagas, mas galgá maid sámi sisdoallu sámi mánáide.

Dáruiduhttinpolitihkka lea dagahan ahte eanetloguservodat ii leat ožžon doarvái máhtu sámi kultuvrra ja historjjá birra. Váilevaš máhttu sáhttá dagahit diehtemeahttunvuođa, ovdagáttuid ja rasismma. Buot ohppiin Norggas berre leat máhttu sámiid, sámi giela ja servodaga birra oassin oahpahusas. Dát máhttu ferte maid leat oassin mánáidgárdeoahpaheaddji- ja oahpaheaddjeoahpuin, ja eará profešuvdnaoahpuin.

Ovttasbargu riikkarájáid rastá lea dehálaš prinsihppa sámi skuvlla ovddideamis.

Rávisolbmuidoahpahus, alit oahppu ja máhttoovddideapmi

Mis sápmelaččain lea vuđolaš vuoigatvuohta, ja iešheanalaš ovddasvástádus ovdánahttit máhtu min iežamet ja min birrasiid birra. Oahppama bokte mii sáhttit nannet girjáivuođa ja seailluhit min kulturárbbi. Ollu sápmelaččat leat dáruiduhttima geažil massán vejolašvuođa geavahit iežaset giela,, máhtu ja kultuvrra.. Danne lea dehálaš láhčit dili buori ja fátmmasteaddji rávisolbmuidoahpahussii.

Dutkamat sámiid ja sámi dákterikkiid ja oaiveskálžžuid birra eai galgga dahkkot sámiid miehtama haga. Sámeálbmogis galgá leat váikkuhanfápmu ásahusaid ja máhttoovdánahttin ja oahppoprográmmaid ektui.

Sámediggi galgá bidjat eavttuid sámi alit oahpu stivremii. Ovttasbargu riikkarájáid rastá nanne sámegielat gelbbolašvuođabirrasiid.

Obbalaččat

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• našuvnnalaš vuoruheapmi ollislaš sámegieloahpahussii mánáidgárddiid rájes gitta rávesolbmuid oahpahussii.
• davviriikalaš vuolggaheapmi nannet rájáidrasttildeaddji giella, giellaoahpahus, oahppaneavvobuvttadeapmi ja giellaealáskahttin ovttasbarggu.
• ráhkadit oktasaš oahppoplána ja oahpponeavvuid sámegielfágii vuođđo- ja joatkkaskuvllaid oahpahusaide riikarájáid rastá.
• ovdánahttit sierra sámi mánáid- ja nuoraidbargioahpu.
• oččodit eambbo sámegielat fágabargiid mánáidgárddiide ja skuvllaide.
• bálkálasáhus oahpaheddjiide geain lea sámegiel gelbbolašvuohta.
• ahte giellaguoddit ja reálagelbbolašvuohta geavahuvvojit buot dásiin sámegieloahpahusas.
• áŋgiruššat sámi oahpponeavvobuvttadeami ja pedagogalaš veahkkeneavvuid.
• geatnegahttit ahte maiddái sámegielat fátmmastuvvojit našuvnnalaš digitála oahpponeavvuid ráhkadeamis.
• ahte eamiálbmogiid árbevirolaš máhttu geavahuvvo mánáidgárddiid ja skuvllaid árgabeaivvis.
• eambbo sámi biepmu mánáidgárddiin ja skuvllain.
• ahte buot mánáidgárdde- ja oahpaheaddjestudeanttain leat sámi fáttát oahpus.
• doarjut álbmotallaskuvllaid ja fágaskuvllaid main lea sámi sisdoallu.
• ahte fállojuvvojit earenoamášpedagogalaš fálaldagat main lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras, heivehuvvon sámi mánáid dárbbuide.
• ahte ásahuvvojit eanet sámi bajásšaddanguovddážat gávpogiidda nannen dihtii sámi mánáid giellaoahpu, kulturovdáneami ja identitehtadovddu.
• ahte sihkkarastit ja buoridit oahppofálaldagaid guolásteamis, duojis, boazodoalus, luonddudoalus ja lotnolasealáhusain.
• válljenfága sámi eamiálbmotmáhtus/ árbedieđus.
• ahte lassioahppokurssat profešuvdnaoahpuide leat olámuttos, sihkkarastin dihte gelbbolašvuođa oahpahit iešguđetge seksuálalaš sojuid ja sohkabealledovddahemiid birra.

Mánáidgárddit

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte oažžut ollislaš sámi mánáidgárdefálaldaga ja oččodit lága bokte vuoigatvuođaid sámegielat mánáidgárdesadjái.

• sámi rámmaplána mánáidgárddiide.

• nannet sámi bargiidnorpma.

• ahte mánáidgárdelágas definerejuvvojit sámi mánáidgárddiid ulbmilat.

• ahte mánáidgárddit čuovvulit nana giellamodeallaid prinsihpa.

Skuvla

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• sámi mánáid vuoigatvuođat oahpahussii sámegielas ja sámegillii, ja ahte sámegieloahpahus lea lunddolaš oassi skuvlaárgabeaivvis.
• ahte sámi mánát ožžot nannejuvvot iežaset sámi identitehta skuvllas.
• ahte Sámedikki stuorra áŋgiruššan boahtte áigodagas lea sámegiela čállin- ja lohkanoahpahus skuvllain.
• ahte skuvllat čuvvot nana giellamodealla prinsihpa.
• oččodit skuvlaovttasbarggu ja oktasaš sámi skuvllaid suohkan-, fylkka- ja riikkarájiid rastá.
• oččodit oahpaheaddjeforuma oahpaheddjiide Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde Sámis.
• ollislaš árvvoštallan gáiddusoahpahusfálaldagas, mas mihttu lea ásahit riikkaviidosaš oktiiheiveheami mii sihkkarastá mánáid vuoigatvuođa sámegieloahpahussii.
• ahte oahppit geat ožžot gáiddusoahpahusa, galget oažžut vuoigatvuođa hospiteremii dahje intensiiva oahpahussii báikkálaš oahpaheddjiid luhtte.
• eanet stipeanddat ohppiide geain lea sámegieloahpahus.

Rávisolbmooahppu, alit oahppu ja gealbolasiheapmi

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte rávisolbmuidoahpahus galgá leat olámuttos sámiide čuovvulan dihte Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta.
• ahte eambbogat válljejit sámi oahpuid universitehtain ja allaskuvllain.
• geavahit oahpahalli ja mentor ortnegiid rávisolbmuid giellaoahpahusas.
• ahte eambbosat ožžot vejolašvuođa šaddat sámegieloahpaheaddjin buriid, máškidis ja olámuttolaš oahppofálaldagaid bokte.
• oččodit eanet sámi profešuvdnaoahpuid.
• oččodit buriid ja ollislaš oahpuid lulli-, julev- ja davvisámegielas, ja álgooahpuid bihtán- ja ubmisámegielain ja nuortalašgielas.
• ahte sámi árbevirolaš máhttu ja geavatlaš vásáhusat oahpus ja bargoeallimis dohkkehuvvojit ja geavahuvvojit.
• ahte sámi dárbbut váldojuvvojit mielde dalle go našuvnnalaš gealboloktenplánat ráhkaduvvojit.
• sihkkarastit Sámi allaskuvlii ovdánanvejolašvuođaid.
• buorit oahppofálaldagat alit oahpus maiddái julev- ja lullisámegielas.
• ahte sámi árbevirolaš máhttu galgá leat vuođđun dutkamis, seamma dásis go eará dutkan lea vuođđun hálddašeapmái.
• eanet ruhtadeapmi sámi dutkamii.
• geahčadit sámi dutkama stáhtusa ja dárbbuid ja ovddidit sámi dutkanberoštumiid.
• oččodit sámi stivralahtuid buot allaskuvllaide/universitehtaide mat fállet oahpu sámegielas dahje oahpu mas fállojuvvo sámi fágamáhttu.
• oččodit máŋggafágalaš rekrutterenprošeavtta alit oahpahussii.
• lassi sámi kvohtat alit ohppui.

5 AREÁLAT, BIRAS JA DÁLKKÁDAT

Mii oaivvildit ahte galgá láhččojuvvot dasa ahte sáhttá doaimmahit árbevirolaš luondduriggodagaid ávkkástallama ja viidáset náláštuhttima. Areálageavaheami rievdadeapmi sámi guovlluin sáhttá dušše čađahuvvot friija ja ovddalgihtii dieđihuvvon miehtama vuođul (FPIC). Eiseválddit ja eará bealit fertejit árvvusatnit ja dohkkehit eamiálbmogiid máhtolašvuođa buot hálddašandásiin.

Ruoná koloniseren lea doaba mii čilge movt álggahuvvon ja plánejuvvon proseassat ja rámmavuogádagat mat čiegadit “ruoná molsašumi” maid máilbmi dárbbaša duohken, čuhcet eamiálbmogiid vuoigatvuođaide, eatnamiidda ja eallinvuđđui. 

Eamiálbmogiid vuoiggalaš nuppástuhttin sáhttá dušše dáhpáhuvvat go eamiálbmogiid vuoigatvuođat dievaslaččat dohkkehuvvojit, árvvus adnojuvvojit ja implementerejuvvojit buot dásiin. ON eamiálbmotjulggaštus (UNDRIP) ja eará geatnegasvuođat leat unnimusstandárda maid ferte doahttalit. 

Min eamiálbmotmáhttu ja min resurssat geatnegahttet min aktiivvalaččat váikkuhit dasa ahte ásahuvvojit universála eamiálbmotstandárddat, mat gusket etihkkii, birrasii, eaiggáduššamii ja vuoiggalaš vuoitojuogadeapmái luonddus. Fitnodagat mat galget doaimmahit min guovlluin galget čuovvut dákkár njuolggadusaid. 

Sihke dálkkádat- ja luondduroasu ferte geahččat fárrolaga, ja goappašagat áitet min eksisteanssa. Goappašiid roasuid ferte čoavdit olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmotvuoigatvuođaid rámmaid siskkobealde. Mii oaivvildit ahte luondu ja eamiálbmotmáhtolašvuođat leat oassin dálkkádat- ja luondduroasu čovdosis. 

Mii doarjut prošeavttaid mat eai áitte min olmmošvuoigatvuođaid ja eallinvuođu.

Biras ja dálkkádat

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte eamiálbmotmáhttu dohkkehuvvo vai sáhttá eastadit, unnidit ja heivehit dálkkádatrievdamiid.
• ahte dálkkádatdoaibmabijut čađahuvvojit olmmošvuoigatvuođaid, ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja árvvuid vuođul.
• hehttet ahte mearraguovllut olggobealde Lofuohta, Viestterállasa ja Sáččá rahppojit oljo- ja gássadoaimmaide.
• hehttet ruvkedoaimma mearabotnis ja ahte ruvkebázahusat, industriijabázahusat ja kemikálat luitojuvvojit merrii.
• ahte ii ásahuvvo ođđa bieggafápmoindustriija sámi guovlluide, ii ge mearrabiegga.
• ahte dálkkádatpolitihkas leat eamiálbmotlaš doaibmabijut mat sihkkarastet ahte dálkkádatdoaibmabijut nannejit ja vuhtiiváldet sámi kultuvrra.
• dálkkádatfoanda sámi ealáhusaid várás.
• ahte Sámediggi ja sámi servodat nákcejit bargat guhkesáiggi dálkkádatheivehanstrategiijaiguin ja gearggusvuođastrategiijaiguin.
• ahte eamiálbmogat oččošedje ruđaid dustet dálkkádat- ja luondduroasuid.
• rievdadit Norgga ja riikkaidgaskasaš oljo- ja gássapolitihka, mas ulbmiliin lea nagodit mihttomeari olahit dálkkádatneutrála servodaga ovdal 2040.

Luonddu- ja areálahálddašeapmi

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte luondduriggodagat hálddašuvvojit boahttevaš buolvvaide.
• ahte sámiid vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide dohkkehuvvojit.
• ahte sámiid vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide kártejuvvojit.
• ahte ođđa šlájat mat bohtet Sápmái maiddái šaddet oassin sámi kultuvrra ja ealáhusaid resursavuođus.
• ahte ii ásahuvvo ođđa ruvkedoaibma sámi guovlluide ovdalgo minerálaláhka ollašuhttá Sámedikki gáibádusaid ja oažžu dohkkeheami Sámedikkis.
• ahte ovddalgihtii mieđiheapmi sisabahkkenáššiin heaittihuvvo.
• bisuhit biebmosihkkarvuođa Sámis.
• ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi 2 čuovvuluvvo.
• rievdadit dálá lágaid, suodjalanláhkaásahusaid ja birashálddašeami bargovugiid sihkkarastin dihtii ceavzilis sámi geavaheami ja sámi kulturdoaimmaheami seailluheami.
• ahte našuvnnalaš plánanjuolggadusaid sisdoallu nannejuvvo vai sámi beroštumit ja vuoigatvuođat fuolahuvvojit.
• ahte eamiálbmotmáhtolašvuohta ja árvvut váldojuvvojit mielde areála- ja birashálddašeapmái.
• oččodit ođđa suodjalanguovlluid málliid main sámi eamiálbmotmáhttu ja sámi hálddašeapmi deattuhuvvo.
• guohtonealáhusaid ja boraspiriid hálddašanorgánat fertejit buorebut oktiiheivehuvvot.
• ahte boraspirepolitihkka rievdaduvvo nu ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat mannet riikkaidgaskasaš šiehtadusaid ovddabeallai nugo Bernkonvenšuvnna.
• nannet heahtegádjunrievtti vai sáhttá suddjet iežas guohtonelliid.
• oahpahit bivdiid jávkadanbivdojoavkkuide ja lasihit ruhtadeami dáidda joavkkuide.
• ahte mearragoaskin ja gonagasgoaskin nállemuddejuvvojit.
• ahte buhtadusortnegat guohtunealáhusaide galget leat govttolaččat ja devdet mihttu ollislaš ekonomalaš boraspirevahátbuhtadussii, ja buhtadusa boraspiriid ovddas mat leat guohtunguovllus.
• ahte boraspirevahágiid duođašteapmi álkiduvvo ođđa teknologiijain registreremii.
• vuđolaš váikkuhusguorahallan makkár vahágiid boraspiret dahket sámi guohtunealáhusain.
• gáhttet kultureanadaga meahcceguohtumiin. 

6 EALÁHUSAT

Min oaidnu vuođđoealáhusaide lea vuođđuduvvon birget doahpagii. Birgejupmi lea eanet go dušše ruđalaš dienas, dan vuođđun lea kultuvrralaš, ekologalaš ja ekonomalaš ceavzilvuohta. Sámi kultuvra lea vuođđuduvvon ceavzilis luonddugeavaheapmái, mas lea perspektiiva boahttevaš buolvvaide. Árbevirolaš sámi ealáhusat leat dehálaččat sámi kultuvrra bisuheapmái. Min biebmosystema lea vuođđun min vejolašvuhtii eallit Sámis, ja lea dehálaš oassi ollislaš gearggusvuođas. 

Mii áigut bargat sámi ealáhusaid ovddidemiin. Vuođđoealáhusaide ferte sihkkarastit buriid ovdánanvejolašvuođaid. Seammás mii áigut doarjut ođđa ealáhusaid, mat eai billis min dálá eallinvuođu. Innovašuvdna, fitnodatdoaibma ja bargosajiid ja ealáhusdoaimmaid ovddideapmi Sámis leat dehálaččat ássamii ja sámi gielaid ja kultuvrra ovdáneapmái.

Obbalaččat

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte friija ja dieđihuvvon miehtan ovdagihtii (FPIC) galgá leat vuođđun buot áššiin mat gusket sámi kultuvrii ja ealáhusaide.
• ahte sámi ealáhusdoaimmaheddjiin leat buorit rámmaeavttut mat sihkkarastet sisaboađu ja duohta vejolašvuođa nannet ja viiddidit ealáhusaid.
• ahte sámi girjelágádusaide sihkkarastojuvvojit buorit rámmaeavttut ja ovddidanvejolašvuođat.
• ahte sámi ealáhusat sihkkarastojuvvojit ja suodjaluvvojit go elfápmohuksen, mineráladoaimmat ja eará areálasisabahkkemat plánejuvvojit.
• sámediggedieđáhusa sámi borramušvuogádaga birra.
• addit nuoraide vejolašvuođa álgit iešheanalaš ealáhusdoallin. 
• nannet lotnolasealáhusaid.
• nannet sámi kulturealáhusaktevrraid váikkuhangaskaomiid ja fidnosuorgeovddideami bokte.
• geahpedit rádjacakkiid mat hehttejit sámi ealáhusdoaimmaid Sámis. 
• bagadusortnet ealáhusaide ja johttiide mat vuhtiiváldet iešguđet riikkaid njuolggadusaid.
• ahte sámi ealáhusbargit ja vuoigatvuođaguoddit ožžot duohta vejolašvuođa oassálastit plánaproseassaide ja oažžut áššáigullevaš proseassaveahki go deaivvadit huksenberoštumiiguin.
• rekrutteremiin sámi ealáhusaide positiiva insentiivvaid bokte nugo buoret doarjagiid ja čuovvoleami bokte.
• oččodit buriid ráđđeaddin- ja riidočoavdin mekanismmaid sámi ealáhusaid várás.
• ahte Sámediggi oažžu stuorát rolla ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš gažaldagain.
• buoridit hálddašeami mii sihkkarastá ceavzilvuođa ja báikkálaš ja sámi váikkuhanfámu.
• ahte Sámedikki vuostecealkámušat árvvusadnojuvvojit, ja ahte čađahuvvojit konsultašuvnnat sámi vuoigatvuođaguddiin ja Sámedikkiin.
• duođaštit sámi ealáhusaid kultuvrralaš ja árbevirolaš geavaheami guovlluin ja gaskaomiin.
• diehtojuohkin iešguđet sámi ealáhusaid ja geavahusaid birra álbmotmehciin ja suodjalanguovlluin.
• areáladiva guollebiebmama oktavuođas.
• nannosit gáibádusat guollebiebmanindustriijai ahte ii galgga moktege luoitit birasbilideaddji áđaid, ja doaibmabijuid mat movttiidahttet aktevrraid álggahit giddejuvvon guollebiepmahagaid.

Meahcásteapmi

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte meahcásteapmi dohkkehuvvo suodjaluvvon sámi kulturdoaibman almmolaš hálddašeamis ja lágain.
• ahte dáloniid ja eará sápmelaččaid vuoigatvuođat loddemii dohkkehuvvojit ollásit.
• ahte dáloniid vuoigatvuođat geavahit eatnamiid ja luonddu historjjálaš geavaheami vuođul fertejit ollásit dohkkehuvvot.
• ahte láhččojuvvo dilli dárbbašlaš mohtorjohtalussii meahcásteami ja birgejumi oktavuođas.
• ahte sámi árbevirolaš resursahálddašeapmi galgá leat vuođđun meahccehálddašeamis.
• áŋgiruššat árbevirolaš sámi borramušbuvttademiin.
• ovddidit árbevirolaš ja guoddevaš luonddugeavaheami.
• ahte sámiid vuoigatvuođat árbevirolaš gárdumii dohkkehuvvojit ollásit.
• ahte oažžut stuorát eriid, šlájaid ja bivdoguovlluid go láhkaásahus Guovdageainnu loddema birra ođasmahttojuvvo.

Guolásteapmi

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte Riddoguolástuslávdegotti árvalus duohtan dahkkojuvvo ja ahte oktasaš ja historjjálaš sámi guolástusvuoigatvuođat nannejuvvojit lága bokte.
• árvvoštallat rievttálaš doaibmabijuid guolástanvuoigatvuođaid dohkkeheami ektui.
• doaibmabijut mat bisuhit ja nannejit unnimus fatnasiid mearkkašumi riddoservodagaide ja seailluhit mearrasámi kultuvrra ja birgenláhki.
• sirdit eriid áhpenuohttefatnasiin rabas jovkui ja riddoguolástusearrái ja dainna lágiin hehttet oamastangáržžideami mas earit čohkkejuvvot unnit olbmuid háldui.
• ahte buoridit guollevuostáiváldima ja bálvalusstašuvnnaid logu sámi guovlluin.
• ahte vuotnalinjját doahttaluvvojit ja ahte konsulterejuvvo Sámedikkiin go lea sáhka sierralobiin.
• ahte čađahuvvo váikkuhusguorahallan mo dálá guolástus- ja earrepolitihkka váikkuha mearrasámi kultuvrii ja servodahkii.
• sihkkarastit vejolašvuođa bargat mearrasámi lotnolasealáhusain.
• nannet rekruteren-eriidortnega sihkkarastin dihte ahte nuorat ožžot buoret vejolašvuođaid álgit guolástit.
• eanet vejolašvuođat sámi biebmobuvttadeddjiide geavahit árbevirolaš vugiid reidedettiin nu mo ovdamearka dihtii guoli luoddun goikadeami oktavuođas.

Luossa

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• sámi luossakultuvra jogain ja vuonain nannejuvvo.
• ahte máhttu árbevirolaš luossabivddu birra fievrriduvvo viidáseappot boahttevaš buolvvaide. 
• ahte Sámedikki luossadieđáhusa doaibmabijut ja strategiijat čuovvuluvvojit.
• ásahit ráđi mii fuolaha árbevirolaš sámi máhtu luossahálddašeamis. 
• ahte kultuvrralaš ja báikkálaš guolásteapmi vuoruhuvvo go luossabivdu fas sáhttá rahppojuvvot. 
• duohta sámi báikkálaš luossabivdohálddašeapmi.
• ahte luossaborrit jogain ja johkanjálmmiin bivdojuvvojit vai suddje luossanáli.
• ahte ruoššaluossa sáhttá geavahuvvot borramušresursan, ja ahte sámi guolásteaddjit leat mielde bivddus.
• eanet máhttu luosa eallingearddi birra jogain ja mearain, ja mii váikkuha luossanállái.
• duohta iešmearrideapmi ja sierra rájiidrasttideaddji hálddašeapmi Deanučázádaga guollebivddus.
• ahte buot máhttu, sihke álgoálbmotmáhttu ja dutkojuvvon máhttu biddjojuvvo vuođđun hálddašeamis.

Eanandoallu

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte sámi eanandoallu dohkkehuvvo dehálaš oassin Norgga borramušgearggusvuođas ja ahte dat váldojuvvo mielde našuvnnalaš borramušsihkkarvuođa strategiijaide.
• ahte ásahuvvojit álggahandoarjjaortnegat ođđa eanadolliide sámi guovlluin sihkkarastin dihte rekruterema ja láhčima nuoraide geat háliidit álggahit eanadoalu.
• ahte sámi guovlluin láhččojuvvo dilli máŋggabealat ja gáiddus doallostruktuvrii, mas smávva ja gaskasturrosaš doalut ožžot seamma buriid eavttuid go stuorit doalut guovddáš Norggas.
• ahte doaibmabijut mat buoridit sámi boanddaid gánnáheami ja eallineavttuid nannejuvvojit, nu ahte eambbogat sáhttet bissut ealáhusas ja giliin, ja ahte sii ožžot vuoiggalaš dienasvejolašvuođaid.
• ahte sámi eanandoallu dohkkehuvvo dehálaš oassin Norgga biebmobuvttadeamis, mas fokus lea gáhttet sámi giliid ealli kultuvrraguoddin.
• ođđasit ásahit doarjaga sámi ja árktalaš eanandollui eanandoallošiehtadusa bokte.
• meieriijat sámi guovlluin galget bisuhuvvot.
• ahte báikkálaš borramušgálvvut leat fidnemis sámi guovlluin doarjaga bokte báikkálaš buvttadeddjiide ja doaibmabijuid bokte mat ovddidit báikkálaš borramušaid ja eanet iešbirgejumi sámi giliin.
• ahte sámi eanandoallu vuoruhuvvo dálkkádatheivehandoaibmabijuin dusten dihtii hástalusaid dálkkádatrievdamiid oktavuođas.
• dokumenteret sámi eanadoalloárbevieruid.
• loktet ja nannet eanandoalu duodjeárbevieruid.

Boazodoallu

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• bealátkeahtes guorahallan Fovse-áššis.
• ahte boazodoalloláhka ođasmahttojuvvo sámi eavttuid vuođul.
• buoridit otná boazodoallohálddahusa.
• ahte Sámediggi nanne iežas barggu boazodoalu areálavuođu dáfus plána- ja areálaáššiin.
• ráhkadit buriid boazodoallokárttaid boazodoalu eavttuid vuođul.
• ahte boazodoalu siskkáldas iešmearrideapmi nannejuvvo álbmotrievtti mielde.
• ahte boazodoallu Trollheimenis oažžu buoret rámmaeavttuid ja šaddá oassin árbevirolaš boazodoalloguovllus.
• ahte boazodoallu buohtalastojuvvo eanadoaluin nu ahte boaldámušdiva ja sullasaččat leat dássálagaid.
• nannet boazodili ekonomalaš rámmaid.
• dásseárvu boazodoalus sihke lágas ja boazodoallošiehtadusa bokte.
• boazomearkkat leat sámi kulturárbi ja sápmelaččat galget ieža daid hálddašit.

Ođđa sámi bargosajit

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• buriid rámmaeavttuid ja eanet ruhtadeami sámi ásahusaid ovddideapmái.
• ahte Sámediggi ráhkada strategiija ođđa sámi bargosajiid háhkamii.
• eanet birasseasti bargosajit Sámis.
• háhkat ja doarjut ođđa sámi fidnohutkiid ja álggaheddjiid mat buvttadit sámi bargosajiid.
• láhčit deaivvadanbáikkiid sámi fidnohutkiide.
• ovddidit sámi mátkeealáhusa, ja sihkkarastit etihkalaš ja ceavzilis ealáhusa mas lea autenttalaš sámi kultuvra. 
• sámi mátkkoštanbuktagiid sertifiserenortnet.
• nannet ovttasbarggu gaskal Innovašuvnna Norgga ja Sámedikki.
• sámi álggahanruhtadanfoandda ruhtagáibideaddji ealáhusaide.
• nannet sámi kulturealáhusaktevrraid váikkuhangaskaomiid ja suorgeovddideami bokte. 
• álkit vearrovuogádat sidjiide geat orrot ja barget riikkarájiid rastá Sámis.

Duodji:

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• nannet duddjoma oahpahusa.
• oktasaš duodjeviesuid/bájiid ásaheapmi sámi báikegottiin.
• ahte duodjái mii lea duddjojuvvon luonddu ávdnasiiguin ii galgga momsa.
• nannet ovttasbarggu gaskal Sámedikki ja duodjeorganisašuvnnaid.
• praktihkalaš ja ruđalaš doarjja smávva duodjefitnodagaide.
• stipeandaortnega áiddu álgán duojáriidda.
• duoji resursa- ja gelbbolašvuođabirrasat.
• álkidahttit momsamáksinčovdosa duojáriidda geat vuvdet dujiid olggobealde dan riikka gos sii orrot.
• nannet rekruterema áitojuvvon duodjeárbevieruide dan vuođul ahte árbevirolaš duojárat ožžot doarjaga fievrridit máhtuset boahttevaš buolvvaide.

7 KULTUVRA

ON:a eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštus, art. 31 deattuha ahte “Eamiálbmogiin lea riekti seailluhit, stivret, suodjalit ja ovddidit sin kulturárbbi ja sin árbedieđu ja sin kulturhámi.” Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporttas boahtá ovdan ahte dáruiduhttimis leat leamaš stuorra váikkuhusat sámi kultuvrii, sihke ovttaskas  olbmuide ja servodahkii. Mii oaivvildit ahte buot sámit galget oažžut vejolašvuođa váldit ruovttoluotta massojuvvon kultuvrra doppe gos ásset. Olles sámi kultureallin dárbbaša loktejuvvot. Lea dehálaš nannet kulturásahusaid rámmaid vai sihkkarastá sámi dáidda- ja kulturhámi ovddideami. Sámi guovllut dárbbašit iežaset deaivvadanbáikkiid ja festiválaid. Mii dárbbašat iežamet ásahusaid kultuvra- ja identitehtaovddideapmái, ja eaktodáhtolašvuođa ja oktavuođa nannemii. 

Sihke ođđaáigásaš ja árbevirolaš sámi dáidagat gullet min kulturárbái ja gillii, maid sámit ieža galget nannet ja ovddidit. Sámi deaivvadansajit addet sámi dáiddáriidda ja artisttaide arenaid gos sáhttet ovddidit ja gaskkustit iežaset dáidaga. Iešguđet dáiddahámit leat hirbmat dehálaččat go servodat galgá sáhttit ovddidit kritihka ja digaštallama. Mii áigut doarjut riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggu.

Sámi valáštallan

Sámi valáštallan nanne sámi identitehta ja rámisvuođa. Valáštallama bokte sáhttá seailluhit ja gaskkustit kultuvrralaš árvvuid ja historjjá. Sámi valáštallan čohkke olbmuid riikkarájáid  rastá ja nanne oktavuođaid Sámis.

Eaktodáhtolašvuohta

Sámi servodat lea huksejuvvon eaktodáhtolaš áŋgiruššamiin mii guhkit áiggiid čađa lea dagahan ahte mii earret eará leat ožžon Sámedikki. Danne diehtit mii ahte eaktodáhtolašvuođas lea hui guovddáš rolla sámi servodatovddideamis, ja dat sáhttá váikkuhit ollu dehálaš rievdadusaide boahtteáiggis. Eaktodáhtolašvuohta Sámis gáhtte maiddái kultuvrraid ja árbevieruid sin kurssaiguin, aktivitehtaiguin  ja eará doaimmaiguin.

Filbma, TV ja media

Mis sámiin lea vuoigatvuohta cealkin- ja informašuvdnafriddjavuhtii, ja ovddidit iežamet sorjjasmeahttun mediaásahusaid. Mediat galget speadjalastit sámi girjáivuođa ja gielaid. Norgga mediain lea maiddái ovddasvástádus veahkehit ollislaš sámi mediafálaldagain. Erenoamážit mánáide ja nuoraide, doarjun dihte giellaovdáneami ja identitehta. Dieđut ja ođđasat galget sáhttit olahit olles Sámi,, beroškeahttá riikkarájáin.

Kulturásahusat ja kulturarenat

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte buot sápmelaččain lea sámi deaivvadanbáiki.
• nannet sámi dáiddasuorggi vuođđooahpu.
• sihkkarastit sámi kulturásahusaide buriid ekonomalaš rámmaid ja ovdánanvejolašvuođaid.
• sámi kulturárbbi ruovttoluotta fievrrideami sámi museaide.
• máhcahit sámi girjjálašvuođa ja sámi teavsttaid sámi álbmogii.
• ahte sámi álbmot galgá eaiggáduššat ja hálddašit sámi teakstačoakkáldagaid, eaige našuvnnalaš eiseválddit.
• ođđa museavistti ja sámi dáiddamusea duohtandahkama Kárášjogas.
• hukset ođđa lanjaid Girkonjárgga Savio-museai.
• doarjut duođaštanguovddáža ásaheami Máze dulvadanplánaid vuođul ja akšuvnna Álttá/Guovdageainnu dulvadeami vuostá.
• ovdánahttit ásahusaid mat fievrridit verddevuođa viidásit. 
• identifiseret ođđa modeallaid ruhtadit sámi kulturvisttiid.
• nannet dáláš festiválaid ja kulturarenaid ja ásahit ođđa.
• Sámi viesuide miehtá riikka galget sihkkarastojuvvot buorit ekonomalaš rámmaeavttut ja vejolašvuođat viidáset ovddideapmái. 
• ovdánahttit Ä’vv Saaʼmi muʼzei Njávdámis šaddat čoavddaásahussan nuortalašsámi duodjái, kultuvrii ja gillii.
• ovddidit kulturfálaldagaid bihtán- ja ubmisámi guovlluin.
• ovdánahttit kulturmuitohálddašeami ja báikenammabálvalusaid sorjjasmeahttun etáhttan.  

Dáidda

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte sámi dáiddárat ožžot buoret eavttuid.
• čielggadit ja viidásit ovddidit oktasaš sámi kulturfoandda riikkarájiid rastá.
• sámi dáidaga juohkin ja eksporta sihke Sámis ja riikkaidgaskasaš dásis.
• eanet bargostipeanddat sámi dáiddáriidda.
• buoridit sámi girjjálašvuođa olahahttivuođa.
• nannet sámi girjjálašvuođa buvttadeami, jorgaleami ja gaskkusteami, ja doarjut ahte sámi girjjálašvuohta šaddá eanet olámuddui sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis.
• doarjja lávdeteavsttaid ja teáhterčájálmasaid buvttadeapmái friija suorggis.
• ásahit sámi kultuvrralaš skuvlalávkka ja vázzinsoappi olles riikii, kulturfálaldat oahpahus- ja fuolahusásahusaide.

Vuelie/luohti/vuolle/leu’dd

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte sápmelaččat buot agiin besset váldit atnui árgabeai-luođi.
• ásahit ásahuslaš ruovttu vueliei/luohtái/vuollei/leu’ddiiii.
• digitaliseret ja dahkat luohtearkiivvaid olámuttos.
• duođaštit máhtu ja ovdánahttit vuelie/luođi/vuolle/leu’dde.
• ásahit oahpahalliortnega ja oahpahallistipeandda vuelie/luohtái/vuolle/leu’ddii.
• dahkat luođi/vuolle/vuelie/leu’dda olámuttos distribušuvnna ja almmuheami bokte.
• juoigan válljenfágan nuoraidskuvllas ja prográmmafágan joatkkaskuvllas.
• viidáset fievrridit máŋggabealatvuođa iešguđetge juoiganárbevieruin.
• eanet fokus vueliei/luohtái/vuollei/ /leu’ddii musihkkafágas.

Valáštallan

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• láhčit dili nu ahte sápmelaččat buot agiin sáhttet searvat ja bargat sámi valáštallamiin riikkarájiid rastá. 
• buoret ovdánahttinvejolašvuođaid sámi valáštallansurggiide.
• valáštallanrusttegiid ásaheapmi sámi guovlluin.
• ealáskahttit árbevirolaš sámi valáštallamiid.
• lasi doarjja sámi valáštallangilvvuide.
• doarjut iešguđetlágan skohter ja mohtor-lágidemiid.
• doarjut sámi e-gilvobirrasiid.
• doarjut astoáiggefálaldagaid mánáide ja nuoraide sámi servodagain.
• ahte eaktodáhtolaš bargguin leat buorit eavttut.

Filbma, TV ja sámi media

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• buorre mediafálaldat sápmelaččaide buot agiin, buot sámegielaide, riikkarájiid rastá. 
• lassi preassadoarjja sámi mediaide.
• ahte ásahuvvojit oktasaš sámi vuogádagat ođđasiidda ja digaštallamii.
• oččodit eanet sámegielat journalisttaid.
• ruhtadanortnegat mediaprošeavttaide sámi mánáid ja nuoraid várás.
• ortnegat TV-sisdoalu ja filmmaid sámegielat tekstejupmái.
• ahte mediasisdoallu mii almmuhuvvo Norggas maiddái galgá tekstejuvvot sámegielaide.
• dubbet eanet filmmaid ja ráidduid mánáide, ja ahte eanet kinofilmmat Norggas galget dubbejuvvot sámegielaide. 
• lasihit doarjaga sámegielat filmmaid buvttadeapmái.
• ahte sámi musihkka, luohti ja eará eamiálbmotmusihkka lassána sámi riikasáttamedias.
• nannet sámi filmmaid árvogeavlli.

Eallinoaidnu ja vuoiŋŋalaš árvvut

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• gudnejahttit eatnama, čázi ja ábi vuoiŋŋalaš mearkkašumi.
• árvvusatnin, dohkkeheapmi ja gierdilvuohta oskufriijavuhtii ja iešguđet sámi eallinoainnuide ja vuoiŋŋalaš árvvuide.
• dásseárvvu sámi eallinoaidnoásahusain ja eallinoaidnobirrasiin.
• ahte girjjálašvuođa mas fáddán lea eallinoaidnu almmuhuvvo sápmelaččaide ja sámegillii.
• ásahit eallinoaidnu- ja árvoguvllot nuoraidbarggu riikkarájiid rastá.
• ovdánahttit teologiija ja filosofiija sámi perspektiivvas ja sámegielaid geavaheami eallinoaidnobirrasiin.
• nannet sámegielaid geavaheami oskkuservvodagain.
• nannet sámi sálbmaárbevieruid.
• nannet sámi eallinoainnu ja filosofiijadokumenterema.

8 KULTURMUITOSUODJALEAPMI

Mii leat čavgadit čadnojuvvon min ovdahistorjái. Min máttuin lea earenoamáš sadji min váimmuin. Mii vázzit seamma luottaid, orrut seamma guovlluin, ja eallit seamma luonddus. Seamma láhkai go mii háliidit ahte min maŋisbohttiide galgá leat vejolašvuohta.

Vaikko min luottat eai leat nu oidnosis earáid čalmmiide, de leat goitge olu luottat  min máttuid eallima maŋis. Dat leat dávjá maiddái mearrideaddji dasa ahte beassat bisuhit min eallin- ja geavahanguovlluid. Dát luottat gávdnojit maiddái guovlluin riikkas gos ii leat leamaš dábálaš earáide jurddašit dan báikin gos sámit leat eallán. 

Dáruiduhttin ja nationalismma narratiiva leat guođđán luottaidis  dutkamis, hálddašeamis ja eará servodatstruktuvrrain. Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporta čájeha mo earát go sámit ieža leat ožžon meroštallat min ja min historjjá. Boarásmuvvan jurddašeapmi min birra eallá sihke dutkamis ja muđui servodagas.

Eaktun sáhttit dulkot sámi ovdahistorjá lea máhttit oaidnit sámi perspektiivva. Dát mearkkaša lohkat eanadaga sámi eavttuid vuođu,  ja dovddastit ahte doaba kulturmuitu lea dáru dadjanvuohki mii ii ollásit reflektere sámi ipmárdusa iežas luottain eanadagas. Danne ferte sámi báikegottiid ja lagaš birrasiid fátmmastit eanet, ja sámi resursaolbmot berrejit váldojuvvot atnui.

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• ahte Sámedikki kulturmuitohálddašeapmi galgá leat duohta eamiálbmothálddašeapmi mas vuođđun leat sámi perspektiivvat, kultuvra ja árbevierut.
• ahte ođđa kulturbirasláhka doahttala sámiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái kulturmuitohálddašeamis.
• lasihit kultuvrralaš ja vásáhusvuđot gelbbolašvuođa kulturmuitosuodjalushálddašeamis.
• ahte sámi museat galget eaiggáduššat sámi arkeologalaš dávviriid.
• báikkálaš ođđasis hávdádeapmi min máttuin, geat leat roggojuvvon eret sin hávddiin, maŋisbohttiid ja báikkálaš servodaga eavttuid mielde.
• sihkkarastit sámi fanassuodjalanguovddáža ásaheami.
• eanet gaskkusteapmi sámi kulturmuittuid birra miehtá Sámi.
• Várjjat siida UNESCO máilmmiárbelisttus.

9 DEARVVAŠVUOHTA, FUOLAHUS JA MÁNÁIDSUODJALUS

Sámit  galget ieža leat mielde hálddašeamen iežaset dearvvašvuođapolitihka. Dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldat, maiddái bátnedearvvašvuohta ferte hábmejuvvot ja organiserejuvvot sámi eavttuid mielde. Dát galget heivehuvvot juohke áidna sámi geavaheaddji dárbbuide olles eallinagi. Dát buorida dearvvašvuođaveahki kvalitehta ja sihkkarastá pasieantasihkkarvuođa.

Mis sámiin lea vuoigatvuohta ipmirduvvot sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat go mii deaivvadat dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi ásahusaiguin. Sámiin sáhttá leat earálágan eallinipmárdus go eanetloguservodaga lahtuin lea. Sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid rekrutteren ja oahppu lea mearrideaddjin sámi geavaheddjiid dearvvašvuođafálaldaga kvalitehta sihkkarastimis. Sámiin galget leat relevánta ja áigeguovdilis dieđut sámegillii buozalmasvuođaid, dikšunplánaid ja veahkkebálvalusaid birra.

Mánáidsuodjalusa ektui ferte máná buoremusa árvvoštallamii gullat sámi mánáid vuoigatvuohta hupmat iežaset giela, doaimmahit iežaset kultuvrra ja iežaset oskku. Sámi mánáid vuoigatvuođaid ii galgga rihkkut mánáidsuodjalusa fuolahusas. 

Mii oaivvildit ahte bargu psyhkalaš dearvvašvuođain ferte nannejuvvot. Mii doarjut Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna go deattuhit doahpagiid nu go “historjjálaš trauma” ja “dáruiduhttinhávit”. Doahpagat fertejit leat divodanbarggu vuođđun. Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporta čujuha dasa ahte leat struktuvrralaš, dilálašvuođamearriduvvon ja individuála sivat manne sámi álbmogis leat psyhkalaš váttut. Ovdamearkka dihte sáhttá váilevaš dásseárvu, gárrendilli, psyhkalaš váttut, traumat ja ovddeš veahkaválddálašvuođavásáhusat lasihit veahkaválddálašvuođa riska. Mii doarjut raportta ávžžuhusa gieđahallat problematihka stuorát historjjálaš ja kultuvrralaš oktavuođas, mas kultuvrralaš assimileren, giela massin, unnitvuođadovdu ja internáhttaskuvllaid mánát deattuhuvvojit dego golbma mearkkašahtti sivain psyhkalaš váttuide. 

Sámi álbmotdálkun lea dehálaš oassi eamiálbmotmáhtus ja dan ferte dohkkehit oassin sámi álbmoga dearvvašvuođafálaldagas.. Sámi álbmoga medisiinnalaš árbevieruid ferte árvvusatnit ja dohkkehit.

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• doaibmabijut sámiide mat eastadit iešsorbmemiid.
• našuvnnalaš áŋgiruššan divvun dihtii olmmošlaš goluid maŋŋel dáruiduhttima.
• dárkkistit ahte vuhtiiváldojit go sámiid vuoigatvuođat go deaivvadit dearvvašvuođaásahusain. 
• buohcceviessu Álttás.
• ahte ásahuvvo eamiálbmotdearvvašvuođaguovddáš man vuolggasadji lea Sámi Klinihkka.
• ahte sámi mánáid vuoigatvuođat gillii ja kultuvrii gozihuvvojit mánáidsuodjalusas miehtá Norgga. 
• sámi mánáidáittardeaddji.
• eanet fuolahusfálaldagaid mat leat heivehuvvon sámi geavaheddjiide.
• nannet lulli- ja julevsámi dearvvašvuođajoavkkuid ja dearvvašvuođafierpmádagaid.
• sámi stivrasajit buot regionála dearvvašvuođadoaimmahagain.
• ahte buot sápmelaččat, beroškeahttá riikkarájáin, ožžot vejolašvuođa oaččut divššu sámi psykologas SÁNAGa viiddiduvvon nationála joavkku bokte, ja eanet filiálat.
• rekrutterendoaibmabijut sámegielat dearvvašvuođa-, fuolahus- ja psykiatriijabargiid várás. 
• ahte buohkat geat dan háliidit ožžot dulkonbálvalusaid.
• ásahit guovlomedisiinnalaš guovddáža julevsámi guvlui.
• deaivvadanbáikkiid ja kultuvrralaččat heivehuvvon doaibmabijuid sámi boarrásiidda.
• gáidduskonsultašuvdnaortnega ásaheapmi sámegielat doaktáriiguin.
• ovddidit ollislaš politihka sápmelaččaid várás gárrenfuolahusas.
• buorebut heivehuvvon dearvvašvuođafálaldat sámi ealáhusbargiide.

10 DÁSSEÁRVOSAŠ SÁPMI

Sápmi lea girjái ja dat lea álo leamaš min givrodat. Dásseárvosaš Sápmi lea Sápmi mas ii oktage vásit hehttehusaid, beroškeahttá makkár doaibmanávccat sis leat. Dásseárvosaš Sámi vuođđu lea dohkkeheapmi ja gudnejahttin. Láhčit dili nu ahte buohkat sáhttet oassálastit sámi servodahkii caggama  ja vealaheami haga galgá leat vuođđoprinsihppan buot servodaga osiin. 

Dásseárvu lea maiddái dehálaš oassi dásseárvosaš Sámis, ja dan ferte doahttalit buot osiin servodagas. 

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• bissehit buot lágan vealaheami.
• ruđalaš einnostahttivuođa organisašuvnnaide mat barget dásseárvvuin sohkabeliid gaskii ja ovttaárvosašvuhtii beroškeahttá seksuálalaš sojus dahje sohkabealledovddaheamis.
• ovdánahttit doaibmabijuid guottuid ektui/kampánjjaid ovttaárvosašvuhtii sohkabeliid gaskii.
• sohkabealdásseárvu sámi vuođđoealáhusain.
• universála hábmejuvvon servodat, mii vuhtiiváldá doaibmavádjigiid vuoigatvuođaid. 
• ovdánahttit sámegiel doahpagiid ja giela mat gusket doaibmanávccaide.

11 OADJEBAS SÁPMI

Mii diehtit ahte menddo máŋga sápmelaččat ellet dorvvohis dilis givssideami, vaššicealkámušaid, cielaheami, vealaheami, veahkaválddálašvuođa, seksuálalaš loavkašuhttimiid, illasteami, rasisma ja soađi geažil. Mii áigut bargat dan ovdii ahte Sámis leat oadjebas ja buorit servodagat ja ruovttut. Ovttasbargu eará aktevrrain ja ásahusaiguin lea dehálaš vai sáhttá addit oadjebas servodagaid buot guovlluide. 

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• eastadit veahkaválddi ja seksuála illasteami sámi servodagas.
• ahte mánát ja nuorat ožžot dihtomielalašvuođa iežaset ja earáid rájáid birra.
• riektesihkkarvuohta eaŋkilsámiide.
• sihkkarastit ja nannet sámi riektesihkarvuođa dainna lágiin ahte duopmáriin ja bargiin áššáskuhttineiseválddis, politiijas ja rihkusfuolahusas galgá leat buorre máhttu sami servodaga, giela ja kultuvrra birra. 
• ásahit sierra gealboprográmma duopmáriidda ja eará bargiide justiisasuorggis. 
• Sámi áššiid meannudeapmi duopmostuoluin spesialiserejuvvo ja dasa gáibiduvvo gelbbolašvuohta. 
• eastadit sámevaši ja vealáheami miellaguoddobargguid ja kampánjjaid bokte.

12 SÁMI JA RIIKKAIDGASKASAŠ OVTTASBARGU

Mii áigut ain leat mielde váikkuheame eamiálbmogiid vuođđovuoigatvuođaid, ja ráfi ja dorvvolašvuođa ovddas máilmmis. Riikkaidgaskasaš riektenjuolggadusain lea mearrideaddji mearkkašupmi eamiálbmogiid beroštumiid sihkkarastimis. Danne lea dehálaš ahte sámit leat mielde riikkaidgaskasaš barggus ovttas eará eamiálbmogiiguin. Mii galgat ovttasbargat organisašuvnnaiguin, orgánaiguin ja stáhta eiseválddiiguin sihkkarastin dihtii eamiálbmogiid ja unnitlohkoálbmogiid vuoigatvuođaid. Buot eamiálbmogat galget beassat doaibmilit searvat riikkaidgaskasaš orgánain. Nannoset sámi ovttasbargu galgá njeaidit daid hehttehusaid mat cagget duohta sámi servodatovddideami.

NSR háliida bargat dáid áššiid ovddas:

• eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa dohkkeheapmi.
• ahte sámi perspektiivvat loktejuvvojit ja almmuhuvvojit riikkaidgaskasaš arenain ja proseassain ON orgánain ja mekanismmain.
• sihkkarastit ahte olmmošvuoigatvuođat ja eamiálbmotvuoigatvuođat álbmotrievtti mielde árvvusadnojuvvojit.
• nannet eamiálbmogiid rievtti ja vejolašvuođa oassálastit ON-vuogádagas.
• vuolggahit ja nannet eamiálbmotnissoniid oassálastima ja sajádaga barggus eamiálbmotáššiiguin ON:s ja eará riikkaidgaskasaš orgánain.
• sihkkarastit ahte stáhtat leat mielde ruhtadeamen eamiálbmotbarggu dálkkádatšiehtadallamiin.
• oktasaš sámi strategiija nannen dihte eamiálbmogiid vuoigatvuođaid EU-vuogádagain.
• oktavuođaid ja ovttasbarggu nannen Barentsregiovnna eamiálbmogiid gaskkas.
• nannet sámiid rolla árktalaš ovttasbarggus.
• bistevaš eamiálbmot ovddasteapmi Davviriikkaid ráđis ja Barentsráđis.
• eat dohkket eamiálbmotvuoigatvuođaid rihkkumiid, ja ON bagadeaddji prinsihpat ealáhusaide ja olmmošvuoigatvuođaide galget doahttaluvvot.
• ahte Sámediggi nammada ovddasteaddji Etihkkaráđđái – Statens pensjonsfond utland.
• ON:a álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus (UNDRIP) dievaslaš implementeren našuvnnalaš lágaide