Boazodoalu Rávdnjemuotki

Sullii 40 olbmot serve vánddardeapmái, muhtimat ledje boahtán Ruoŧa bealde vásihit guovllu gos sin máttuid goahtesajit leat. Historihkar Dikka Storm (UiT) ja Sámedikki arkeologa/seniorráđđeaddi Stine Benedicte Sveen ofelasttiiga min. Soai muitaleigga sihke guovllu dološ boazodoalu ja otná boazodoalu birra.

Govas lea Dikka Storm, ja maiddái Stine Benedicte Sveen olgeš ravddas.

Geaggánvuomi čearu badjeolbmot (dahje “ruoŧasámit” nugo lea dábálaš boastut navdit sin go čállojuvvo Romssa fylkka historjjá birra) bohte iežaset geasseorohagaide mat ledje vuonain ja sulluin Romssa lahka. Norgga-Danmárkku ja Ruoŧa gaskasaš soahpamuš,  Lappekodisillen jagis 1751, attii badjeolbmuide vuoigatvuođa johtit davviriikkaid rájiid rásta, vai bohccot sáhttet atnit ávkki Davvi-Norgga rittuid geasseguohtumiid.

Badjeolbmuin lei dát vuoigatvuohta dassážiigo Norgga-Ruoŧa jagi 1919 guohtunkonvenšuvdna mearriduvvui. Dán rájes eatnasat eai šat beassan geavahit Norgga beale geasseguohtumiid. Máŋggas dain geat eai šat beassan Norgga beallái, ledje orron Rávdnjemuotkkis. Bárisáiggis 70 sápmelaččas lei doppe geasseorohat. Sii fertejedje guođđit  15 darfegoađi, ja earret eará gođiid duktasajit leat báhcán kulturmuitun.

Dán váivves muitalusa dálá romsalaččat eai dovdda. Muhto leat báhcán kulturmuittut mat muitalit dan birra. Máŋgga jagi leat investorat háliidan hukset Arctic Center, turistabarttaid ja alpiidnarusttegiid, justa dán guvlui. Čoahkkimis čakčamánu 2020:s Romssa suohkanstivra manai bartahuksema vuostá , muhto dál lea Stáhtahálddašeaddji dohkkehan ovtta alpiidnaheaissa huksema, nu ahte dál eat dieđe mii dáhpáhuvvá viidáseappot.

Loga Runara aviisačállosa dán áššis dás.