Prinsihppaprográmma

Norgga Sámiid Riikasearvvi Prinsihppaprográmma 2017–2021

 

Sisdoallu:
NSR vuođđojurdda
1 SÁMEDIGGI
2 VUOIGATVUOHTA EATNAMIIDDA JA ČÁZIIDE
3 RÁJEHIS SÁPMI
4 GIELLA
5 DEARVVAŠVUOHTA JA FUOLAHUS
6 OĐĐA SÁMI BARGOSAJIT
7 CEAVZILIS SÁMI EALÁHUSAT
8 AREÁLAT JA BIRAS
9 OAHPAHUS JA MÁNÁIDGÁRDDIT
10 ALIT OAHPU JA MÁHTTOOVDÁNAHTTIN
11 KULTUVRA JA VALÁŠTALLAN
12 MEDIA
13 DUODJI JA SÁMI HÁBMEN
14 DÁSSEÁRVOSAŠ SÁPMI
15 RIIKKAIDGASKASAŠ OVTTASBARGU
16 EALLINOAIDNU JA VUOIŊŊALAŠ ÁRVVUT

 

NSR vuođđojurdda

Mii sápmelaččat leat okta álbmot, oktasaš gielain, kultuvrrain ja historjjáin. Dán olis mis lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái ja vuoigatvuohta ovdánahttit iežamet kultuvrra, iežamet gielaid ja servodateallima.

NSR oaivvilda ahte mis sápmelaččain lea vuoigatvuohta hálddašit vássánáiggi, stivret dálááiggi ja hábmet boahtteáiggi min iežamet eavttuiguin. Dát vuoigatvuohta mearkkaša ahte mis ovttasráđiid earáiguin lea ovddasvástádus sihkkarastit dásseárvvu olbmuid gaskii, ja sihkkarastit solidaritehta ja ráfálaš ovttaseallima olbmuide ja álbmogiidda.

1 SÁMEDIGGI

Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon orgána Norggas. Sámedikkis galgá leat friddja ja iešheanalaš rolla norgga stivrejeaddji orgánaid hárrái. Sámediggi galgá ovddastit sápmelaččaid Norggas, ja váikkuhit buot áššiide mat gusket sápmelaččaide.

NSR oaivvilda ahte buot sápmelaččat galget vásihit ahte Sámediggi, ovttas eará sámi ásahusaiguin ja ovddasvástideaddji eiseválddiiguin bargá sin ovddas, beroškeahttá makkár duogáš sis lea. Sámediggi galgá ovdánahttit ja bidjat johtui politihka. Sámediggi ja stáhtalaš eiseválddit galget bearráigeahččat ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat čađahuvvojit.

Min vuoigatvuohta iešmearrideapmái mearkkaša ahte mii ieža sáhttit mearridit mo mii háliidat organiseret ja hálddašit iešguđet ge áššesurggiid.

NSR oaivvilda ahte maiddá lea lunddolaš ahte sámeálbmogis lea Sámedikki bokte iešmearrideapmi áššesurggiin mat leat čadnon gillii, kultuvrii, oahpahussii ja sámi servodateallimii. NSR háliida ahte Sámedikkis galgá leat friddjavuohta ja resurssat organiseret politihkalaš ja fágalaš barggu buoremus lági mielde. Dát sáhttá mearkkašit ahte Sámediggi sáhttá válljet iešguđetlágan modeallaid daid iešguđetge áššesurggiide. Áiggi mielde lea mihttu ahte okta oktasaš sámediggi galgá ovddastit sápmelaččaid oktan álbmogin, beroškeahttá stáhtarájáid.

2 VUOIGATVUOHTA EATNAMIIDDA JA ČÁZIIDE

Riggodagat ja resurssat mat gávdnojit luonddus Sámis leat sápmelaččaid eallima, árbevieruid, kultuvrra ja eksisteanssa vuođđu. Buolvvaid čađa leat sápmelaččat leamaš čadnon lundui ja ávkkástallan luondduriggodagaid iežaset ássanguovlluin. Luonddu haga ii gávdnošii eallin iige birgenvuođđu alcceseamet. Čázit ja eatnamat ja mii sápmelaččat leat danne čoavdemeahttumit čadnon oktii.

Sámeálbmot lea gártadan eaiggátvuoigatvuođa ja ráđđenvuoigatvuođa daidda guovlluide gos sápmelaččat árbevirolaččat leat ássan. Dát vuoigatvuohta lea gártaduvvon dološáiggi rájes geavaheami vuođul ja guoská luondduriggodagaide sihke ábis, vuonain, čázádagain, jogain ja eatnamiin. Stáhtat fertejit dohkkehit dán vuoigatvuođa lágaid ja hálddašeami bokte, ja vuoigatvuođat eai galgga hehttejuvvot stáhtarájáid geažil. Sápmelaččain leat erenoamáš oktavuođat sin guovlluide ja territoriaide.

Sápmelaččat leat buolvvas bulvii eallán ja doaibman Sámis, ja dáinna lágiin háhkan alcceseaset gullevašvuođa lundui ja ipmárdusa luonddus ja mo dat buoremusat sáhttá hálddašuvvot ja fievrriduvvot boahttevaš buolvvaide. Sápmelaččaid oktasaš vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduriggodagaide leat ásahuvvon vieruiduvvama ja dološ áiggi rájes geavaheami bokte, ja suddjejuvvojit riikkaidgaskasaš lágaid bokte, earret eará Álbmotrievtti bokte. NSR galgá bargat dan ovdii vai oktasaš historjjálaš vuoigatvuođat máhcahuvvojit sápmelaččaide álbmogin.

3 RÁJEHIS SÁPMI

Sápmi lea min servodagaid, min gielaid ja kultuvrra vuođđu. Min gielat, fuolkevuođat, guovllut ja ealáhusat leat gávdnon ollu ovdal go stáhtaráját ásahuvvojedje. Ovttasbargu oktasaš áššiid ektui lea danne diehttelas ášši. Oktavuohta ja ovttasbargu gaskal sámi álbmotválljejuvvon orgánaid, organisašuvnnaid, ealáhusaid ja eará lunddolaččat gullevaš politihkkasurggiid lea dehálaš. NSR lea lahttun Sámiráđis, mas leat miellahttoorganisašuvnnat buot stáhtarájiid beliin. NSR lea ovddasteaddjin Sámedikkis norgga bealde leamaš njunnošis ovdánahttit sámi parlamentáralaš ovttasbarggu.

Nannosit sámi ovttasbargu galgá njeaidit buođuid mat hehttejit duohta sámi servodatovdánahttima. Sápmi dárbbaša nana vuogádaga mii lea veahkkin čoavdit oktasaš hástalusaid oktasaš čovdosiiguin juohke suorggis. NSR bargá danne dan ovdii ahte oažžut oktasaš čovdosiid ja ásahusaid sápmelaččaide beroškeahttá riikarájáin, ja ahte rádjáguovlluin gos nu gáibiduvvo, galget leat oktasaš sámi eanan-, čázádat- ja luondduresursahálddašupmi. Lea mihttun ahte boahtteáiggis galgá leat okta oktasaš Sámediggi mii ovddasta sápmelaččaid.

4 GIELLA

NSR:i lea guovddáš ášši ahte sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta seailluhit ja ovdánahttit iežaset eatnigielaid, beroškeahttá gos Sámis dahje Norggas orru, ja beroškeahttá man boaris lea. Sámegielat galget fievrriduvvot viidáseappot boahttevaš buolvvaide, sámegielat leat boahtteáiggi gielat. Sámedikkis galgá leat bajimuš ovddasvástádus dasa mo sámi giellabargu galgá organiserejuvvot ja ruhtaduvvot. Sihke sámi ja dáža eiseválddit fertejit láhčit dili seailluhit ja ovdánahttit sámegielaid.

Sámegielat leat okta dain deháleamos čuolddain sámi servodagas. Gielat guddet min sámi kultuvrra, máhtuid ja árvvuid. NSR háliida ahte buot sápmelaččat galget sihkkarastot ahte sámi giellaarenat, sámi fálaldagat ja vejolašvuođat oahppat ja geavahit iežaset giela leat olahanmuttus. Buot sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Seammás lea rávisolbmuin individuála ovddasvástádus oahppat, ja maiddá geavahit giela, ja buot sámegielagiin lea ovddasvástádus oalgguhit ja movttiidahttit sámegiela geavahit. Ruoktu lea vuosttaš ja deháleamos arena sámegillii, ja aktiivvalaš sámi giellapolitihkka ferte doarjut giellaválljema ja giellageavaheami ruovttuin.

NSR háliida ahte prinsihppa ahte sámegiella ja dárogiella galget leat ovttaárvosaš gielat Norggas duohtan dahkko. Sámegielat galget leat oidnosis min servodagain, ja dainna oaivvilduvvo olles sámi giellavalljivuohta. Vejolašvuohta oahppat ja geavahit máŋga sámegiela ferte nannejuvvot.

5 DEARVVAŠVUOHTA JA FUOLAHUS

Sápmelaččat galget ieža leat searvvis hálddašit iežaset dearvvašvuođapolitihka. Dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldat ferte strukturerejuvvot ja organiserejuvvot sápmelaččaid eavttuid vuođul. Dát galget leat heivehuvvon juohke sámi geavaheaddji dárbbuide olles eallingearddi.

Sápmelaččain lea vuoigatvuohta ipmirduvvot sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat go mii boahtit ásahusaide dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis. Sápmelaččain sáhttá leat eallinipmárdus mii lea earálágan go dat mii stuorraservodagas lea. Sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid rekruteren ja oahpaheapmi lea mearrideaddji sámi geavaheddjiid dearvvašvuođafálaldaga kvaliteahtasihkkarastima hárrái. Sápmelaččat galget oažžut áššáigullevaš ja ođasmahtton dieđuid sámegillii buozalmasvuođaid, dikšunvugiid ja veahkkebálvalusaid birra

Sámi álbmotmedisiidna ferte dohkkehuvvot oassin sámeálbmoga dearvvašvuođafálaldagas.  Sámeálbmoga iežas medisiinnalaš árbevierut fertejit árvvus atnot ja dohkkehuvvot. 

6 OĐĐA SÁMI EALÁHUSAT

Gálga heivehit iežas dálkkádagaide, lea juoga mii lea dagahan min oktan álbmogin. Min jođiheaddjit leat sakka áŋgiruššan ásahan dihte midjiide máŋga sámi ásahusa ja bargat seailluhan dihte ealli sámi siviilaservodaga.

Gos olbmot deaivvadit, doppe riegáda ođđahutkan. Sámi fitnodathutkiide fertejit sihkkarastot deaivvadanbáikkit ja fierpmádagat, maiddá riikkaidgaskasaččat eará eamiálbmogiiguin. NSR háliida eanet hutkás fitnodathutkiid geat nagodit doalvut sihke sámi servodaga ja servodaga oppalaččat viidásat.

Nu ruđalaččat sorjjasmeahttun go oba sáhttá ge leat álbmogin ja ovttaskas olmmožin lea dehálaš oassi sámi iešmearrideamis. Priváhta sámi eaiggátvuođat fitnodagain mat leat stuorrumin lea dehálaš ráhkadan dihte bargosajiid ja dagahit álkibun fidnet ruhtadeami ásahit ođđa fitnodagaid.

7 CEAVZILIS SÁMI EALÁHUSAT

Ealáhusat Sámis fertejit leat kultuvrralaččat, ekologalaččat ja ruđalaččat ceavzilat. Sámi álbmot lea huksen iežas kultuvrra ceavzilis luondduávkkástallama vuođul, ja árbevirolaš sámi ealáhusat nu go boazodoallu, guolásteapmi, eanandoallu, duodji ja meahcásteapmi leat dehálaččat seailluhan dihte sámi kultuvrra. Ferte láhčit diliid vai árbevirolaš sámi ealáhusat sihkkarastojuvvojit ja ovdánahttojuvvojit, sihke juridihkalaččat ja ealáhusaid hálddašeamis.

NSR háliida ođđahutkama ja ovdáneami bargosajiin ja ealáhusdoaimmain Sámis, sihkkarastin dihte ássama ja dáinna lágiin fievrridit sámegiela ja kultuvrra boahttevaš bulvii. Ferte vuoruhit ealáhusovdáneami ceavzilis ealáhusain ovdal nohkavaš ealáhusaid. Ovdamearkkat dain ealáhusain maid NSR háliida ahte galget vuoruhuvvot leat mátkeealáhusat, kulturealáhusat ja biepmoreiden. NSR háliida maiddá ovddidit ođđahutkama mas lea sámi sisdoallu eará ealáhusain.

8 AREÁLAT JA BIRAS

Luondduriggodagaid geavaheapmi galgá leat huksejuvvon daid árvvuid vuođul mat sámeálbmogis leat ceavzilis luonddugeavaheapmái. NSR:i lea diehttelas ahte ekologalaš perspektiiva ja gáibádus ceavzilis ovdáneapmái galgá bidjat vuođu buot boahtteáiggi politihkkii mii gullá luonddu hálddašeapmái.

Areálageavaheami rievdan sámi guovlluin sáhttá dušše dáhpáhuvvat jus dát dahkko riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid árvvus atnimiin ja doahttalemiin, ja eamiálbmogiid vuoigatvuođain iešmearrideapmái, vuoigatvuođain friddja ja diehttevaš ovddalgihtii mieđiheapmái ja vuoigatvuođain guovlluide. Dát guoská buot areálageavaheami rievdamiidda, maiddái minerálabohkama, bieggafámu, johtolatprošeavttaid ja guollebiepmahagaid.

NSR oaivvilda ahte galgá láhččojuvvot nu ahte sáhttá ávkkástallat luonddu nu go árbevirolaččat leat dahkan ja muohkadan luondduriggodagaid. Min máhttu ja min resurssat geatnegahttet min leat áŋgiris vuolggaheaddjin ásahit oppalaš eamiálbmotárvodásiid mat gusket áššiide nu go etihkkii, birrasii, oamasteapmái ja vuoigatvuođalaš sálašjuohkimii. Fitnodagat mat barget min guovlluin galget čuovvut dákkár njuolggadusaid.

9 OAHPAHUS JA MÁNÁIDGÁRDDIT

NSR oaivvilda ahte sápmelaččat galget ieža mearridit oahpahusa hámi ja sisdoalu. Dát mearkkaša váikkuheapmi sámi oahpahusa hálddašeami hárrái, erenoamážit sámi skuvlla sisdoalu hárrái ja sámi oahpaheddjiid kvalifiseremii. Lea dehálaš ovttasbargat riikkarájáid rastá skuvlaovdánahttima ja oahpponeavvuid hárrái.

Oahppovuogádaga vuolggasadji galgá leat sámi oahppi ja sámi servodaga dárbu. Sámi árbevierut, giella, kultuvra ja vuđolaš árvvut fertejit speadjalastojuvvot olles oahppovuogádagas, maiddá olgguldas oahppobirrasis.

Sámi skuvllas galgá leat alla dássi, ja doppe galget sámi mánát ja nuorat oažžut heivehuvvon sámi oahppofálaldagaid. Sámi mánáin ja nuorain galget oahpponeavvut leat seamma olahanmuttus go earáin.

Buot sámi mánáin ja nuorain galget leat individuála vuoigatvuođat oažžut oahppofálaldaga sámegielas ja sámegillii, beroškeahttá gos ásset. Sámi oahppit geain leat erenoamáš dárbbut fertejit sihkkarastot heivehuvvon oahppofálaldaga ja erenoamášpedagogalaš veahki sin sámi árvvuid vuođul. Skuvlaastoáiggefálaldat lea ovttaiduhtton oassi oahppofálaldagas, ja das galgá maid leat sámi sisdoallu sámi mánáide.

Sámi mánát ja nuorat eai galgga vásihit vealaheami, rasismma ja givssideami skuvllain ja mánáidgárddiin.

Ovdagáttut ja rasisma sápmelaččaid vuostá boahtá dávjá das ahte stuorraservodagas ii leat doarvái máhttu sápmelaččaid ja sámi dilálašvuođaid birra. Danne lea dehálaš prinsihppa ahte vuođđomáhttu sápmelaččaid, sámegielaid ja sámi diliid birra galgá eanet go dál leat oassin oahpahusas buot ohppiide Norggas. Dát galgá maiddá speadjalastot oahpaheaddjioahpuin.

10 ALIT OAHPU JA MÁHTTOOVDÁNAHTTIN

Mis sápmelaččain lea vuđolaš vuoigatvuohta, ja iešheanalaš ovddasvástádus ovdánahttit máhtu min iežamet ja min birrasiid birra. Dutkamat sápmelaččaid ja sámi bázahasaid birra eai galgga dahkkot sápmelaččaid iežaset miehtama haga. Sámeálbmogis galgá leat váikkuhanfápmu ásahusaid ja máhttoovdánahttin ja oahppoprográmmaid ektui. Sámediggi galgá bidjat eavttuid mo sámi alit oahppu galgá stivrejuvvot. Sámegielat gealbobirrasat galget ovttasbargat riikkarájáid rastá.

Sámediggi ja ásahusat main lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras galget ovttas eará oahpahusásahusaiguin ovttasbargat ráhkadit oahppoplánaid mat gusket sápmelaččaide ja sámi diliide.

Sihke ođđaáiggi akademalaš máhttu ja sámi árbevirolaš máhttu leat dehálaččat sámi servodaga ovdánahttimis. Seammás leat ollu sápmelaččat massán vejolašvuođa formála oahpahusa váldit go leat leamaš heittot heivehuvvon fálaldagat sápmelaččaide gitta min áigái. Galgá leat láhččojuvvon nu ahte sápmelaččat ožžot rávisolbmooahpahusa.

11 KULTUVRA JA VALÁŠTALLAN

Sámi kulturovdanbuktimat
Kultuvra lea jurdagiid, árvvuid ja dábiid oktasašvuohta mat servodagas leat, ja maid háliida fievrridit viidásat boahttevaš bulvii. NSR oaivvilda ahte sámeálbmot ieš galgá sáhttit nannet, seailluhit ja ovddidit sihke ođđaáiggi ja árbevirolaš sámi kultuvrra.

Sámediggi galgá doarjut sámi kulturovdanbuktimiid ovdánahttima. Ealli ja nana sámi báikegottit ja árbevirolaš ealáhusat ja eallinlágit leat dehálaččat vuođđun sámi kultuvrra buvttadeapmái. Iešguđetge sámi guovlluin leat dárbbut ásahit ja ovdánahttit iežaset deaivvadanbáikkiid ja ásahusaid ovdánahttin dihte sámi kultuvrra.

Sámi deaivvadanbáikkit ja ásahusat kultuvrii leat dehálaš báikkit sámi dáiddáriidda olles sámi guovllus. Dát báikkit addet sámi dáiddáriidda ja artisttaide vejolašvuođa dahkat ja ovdánahttit sin ovdanbuktimiid. Dát leat maid dehálaš báikkit ovdánahttin dihte sámi identitehta, sámi servodatdigaštallama ja sámi áššiid áddejumi.

Ođđaáiggi ja árbevirolaš sámi dáiddasuorggit leat oassin min ođđaáiggi kulturárbbis, min áddejumis iežamet birra ja min gielalaš riggodagas. Dáid dáiddasurggiid bokte sáhttá servodat ovdánit kritihkain ja digaštallamiin. Lea dehálaš ahte sámegiella geavahuvvo dáid surggiin.

Sámi valáštallan
Heargegilvovuoddjin, njoarosteapmi ja čuoigamat leat sámi gilvovaláštallanvuogit mat leat veahkkin bisuhit nana historjjálaš árbevieruid eamiálbmogiid gaskkas Árktisis. Dasa lassin gávdnojit dološ sámi valáštallanárbevierut mat eai dahkko dán áiggi nu ollu go ovdal. Ođđasat valáštallangilvovuogit nu go spábbačiekčan leat maiddá dehálaččat sámi nuoraide.

Sámi valáštallan lea dehálaš identitehtafáktor sápmelaččaide. Lea dehálaš ahte gávdnojit báikkit gos sápmelaččat buot guovlluin Sámis sáhttet deaivvadit valáštallat ja gilvvohallat. Sámi valáštallan- ja nuoraidorganisašuvnnaide ferte addot vejolašvuohta bargat oktasašsámi valáštallama ja valáštallanfágalaš áššiiguin.

12 MEDIA

Sámi mediat leat dehálaččat servodatdigaštallamii, demokratiijii ja sámi gielaide. Ferte sáhttit geavahit sámegiela buot mediain ja juohkelágan diehto- ja gulahallanteknologiijain.

Sámeálbmogis lea vuoigatvuohta sátne- ja diehtofriddjavuhtii, ja ovdánahttit sierra, friddja ja sorjjasmeahttun mediaásahusaid. Mediat galget speadjalastit sámi kultuvrra máŋggabealatvuođa ja daid iešguđetge sámi gielaid. Maiddá dáža mediain lea ovddasvástádus dagahit ollislaš sámi mediafálaldaga. Lea erenoamáš dehálaš addit sámi mánáide ja nuoraide dohkálaš mediafálaldaga go dat leat dehálaččat giellaovdánahttimii ja identitehtii.

13 DUODJI JA SÁMI HÁBMEN

Duodji
Sápmelaččain lea vuoigatvuohta seailluhit, suddjet ja ovdánahttit duoji. Duojis leat dehálaš elemeanttat ja oasit sámi gielas, kultuvrras ja historjjás. Máhttu duoji birra ja duojis mearkkaša dávjá ahte lea máhttu ávdnasiid, duddjoma, buktaga ja árbevieruid birra.

Sámi máŋggabealatvuohta ja regionála sámi erenoamášvuođat čájehuvvojit maiddá duoji bokte. Dá lea lunddolaš oassi sámi árgabeaivvis, ja duojis lea dehálaš doaibma kulturguoddin. Duodji lea sámi ealáhus ja guovddáš oassi sámi kulturárbbis, ja ferte danne fievrriduvvot viidáseappot ođđa duojáriidda ja ođđa buolvvaide.

Vuoigatvuođat duodjái eai leat goassige addojuvvon earáide. Ii oktage galgga sáhttit kopieret dahje reproduseret duoji vuoigatvuođaguddiid miehtama haga, ja sámi duoji suddjejeaddji kvaliteahttamearkka ásaheapmi lea dehálaš reaidu seailluhan dihte autenttalašvuođa ja árbevieruid mat leat duoji vuođus.

Sámi hábmen
NSR oaivvilda ahte sámi hábmemis lea lunddolaš sadji dálááiggi Sámis. Sámi hábmemis adnojuvvojit sámi árbevierut ja dáiddaovdanbuktimat, ja hábmejit juoga mii lea ođas ja ođđaáigásaš. Sámi ealáhus lea áiggi mielde hui máŋggabealat ja aktevrrat geat ovdánahttet hábmejuvvon buktagiid maid vuođus lea sámi kultuvra, symbolat ja árbevierut lea stuorra ealáhusdoallijoavku. Dáid aktevrraid buvttaovdáneami vuođus lea dávjá duodji, muhto goitge gártet olggobeallái dan mii adnojuvvo leat árbevirolaš duodjin. Aktevrrain lea dávjá unnit buvttadeapmi, ja danne lea sis dárbu earret eará fierpmádagaide, bagadallamii ja ásahanruđaide. Vai sámi kultuvra galgá viidásit ovdánahttojuvvot ja leat lunddolaš oassin ođđaáiggi Sámis lea dehálaš ahte ođđahutkan ja buvttadeapmi oalgguhuvvo. Sámi hábmejeaddjit ráhkadit kulturovdanbuktimiid maid leat álkit árgabeaivvis atnit, ja dainna lágiin leat mielde čalmmustahttit sámi kultuvrra ođđaáiggi Sámis. Lea dehálaš ahte sihkkarasto ruđalaš doarjja ođđa sámi hábmemii, ja ahte plánat ođđa sámi hábmema mearkagálvoortnegii duohtan dahkko.

14 OVTTAÁRVOSAŠ SÁPMI

NSR oaivvilda ahte Sámis lea sadji buohkaide. Mii bargat dan ovdii ahte Sámis galget buohkat sáhttit eallit almma vealahuvvot, ja searvat servodateallimii seamma eavttuin, beroškeahttá sohkabealis, seksuálalaš sojus, sohkabealidentitehtas, etnalašvuođas, doaimmashehttejumiid, agi dahje religiovnna gullevašvuođas.

Buohkat galget sáhttit eallit rahpasit nu go sii leat ja buohkain galget leat seamma vejolašvuođat. Duohtan dahkat dán lea sámi servodaga ovddasvástádus. NSR bargá dan ovdii ahte struktuvrrat mat dagahit ahte leat muhttimat geain eai leat seamma vejolašvuođat go earáin galget rievdaduvvot, ja NSR bargá dan ovdii vai guottut mat dagahit ahte muhttimat eai sáhte eallit rahpasit galget rievdat.

Doaibmabijut dásseárvosaš Sápmái fertejit fátmmastit viidát. Sihke bargu guottuiguin servodagas, skuvlavuogádagas ja bargoeallimis, ja profešuvdnaoahpuid bargiid oahpaheamis.

15 RIIKKAIDGASKASAŠ OVTTASBARGU

NSR áigu leat searvvis bargat eamiálbmogiid ja unnitloguid vuđolaš vuoigatvuođaid ovddas ja leat mielde ráfibarggus ja unnideames vearjoveagaid máilmmis. Riikkaidgaskasaš riektenjuolggadusain lea mearrideaddji mearkkašupmi sihkkarastin dihte eamiálbmogiid ja unnitloguid beroštumiid. Danne lea dehálaš ahte sápmelaččat leat beroštuvvan riikkaidgaskasaš bargguin ovttas eará eamiálbmogiiguin.

NSR galgá ovttasbargat organisašuvnnaiguin, orgánaiguin ja stáhtalaš eiseválddiiguin mat  sihkkarastet eamiálbmogiid ja unnitloguid vuoigatvuođaid ja barget suodjalusa heajosmahttimiin ja ráfi ovdii. Sámeálbmot galgá leat ovddastuvvon riikkaidgaskasaš orgánain gos lea lunddolaš.

16 EALLINOAIDNU JA VUOIŊŊALAŠ ÁRVVUT

Vuoiŋŋalaš árvvut ja religiovdna leat álo leamaš guovddáš elemeanttat sámeálbmoga árgabeaivvis. NSR oaivvilda ahte servodahkii galget čáhkat iešguđetge sámi eallinoainnu ja vuoiŋŋalaš árvvut. Dohkkeheapmi ja gierdevašvuohta iešguđetlágan eallinoainnuid ja seksuálalaš soju ektui galgá movttiidahttojuvvot siskkáldasat sámi servodagas.

Sámi girkoeallin galgá ovdánahttot ovttas sámi iešipmárdusain ja sámi árbevieruin. Galgá leat diehttelas áššin geavahit sámegiela girkolaš daguin.