Doaibmaprográmma

 Norgga Sámiid Riikasearvvi Doaibmaprográmma 2017–2021

 

Sisdoallu:
1 SÁMEDIGGI
2 VUOIGATVUOHTA EATNAMIIDDA JA ČÁZIIDE
3 RÁJEHIS SÁPMI
4 GIELLA
5 DEARVVAŠVUOHTA JA FUOLAHUS
6 OĐĐA SÁMI BARGOSAJIT
7 CEAVZILIS SÁMI EALÁHUSAT
8 AREÁLAT JA BIRAS
9 OAHPAHUS JA MÁNÁIDGÁRDDIT
10 ALIT OAHPPU JA MÁHTTOOVDÁNAHTTIN
11 KULTUVRA JA VALÁŠTALLAN
12 MEDIA
13 DUODJI JA SÁMI HÁBMEN
14 DÁSSEÁRVOSAŠ SÁPMI
15 RIIKKAIDGASKASAŠ BARGU
16 EALLINOAIDNU JA VUOIŊŊALAŠ ÁRVVUT

 

1 SÁMEDIGGI

NSR oaivvilda ahte Sámedikkis galgá leat duohta váikkuhanfápmu áššiin mat váikkuhit sápmelaččaide. NSR oaivvilda ahte Sámedikki doaibma ja bohtosat galget oidnot, ja ahte Sámedikki politihkkárat ja hálddahus galgá leat olámuttos jienasteddjiide ja sámi servodahkii. NSR oaivvilda ahte Sámediggi galgá šiehtadallat stáhtain bušeahta olis, gokčan dihte dárbbuid mat sámi servodagas leat. NSR oaivvilda ahte Sámediggi galgá leat duohta ráđđádallanbealli stáhtalaš, regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin. NSR oaivvilda ahte Sámediggi galgá gávdnot buot sámi guovlluin.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • lága bokte nannet ja nannet ráđđádallanortnega.
  • ásahit bušeahttaráđđádallamiid gaskal Sámedikki ja Ráđđehusa.
  • čielgasat identifiseret gielddaid ja fylkkagielddaid ovddasvástádusa ja geatnegasvuođaid sápmelaččaid dáfus šiehtadallamiin Sámedikkiin.
  • ahte Sámediggi ásaha sámi ambassáda Osloi gos leat politihkkarat, nannen dihte gulahallama guovddáš eiseválddiiguin.
  • ásahit duohtavuođa ja soabadankommišuvnna guorahallan dihte váikkuhusaid stáhta ja stuorraservodaga vearredaguin sápmelaččaid vuostá
  • ásahit sámi diehtojuohkinguovddáža mii sáhttá veahkehit servodaga oahppat sámi servodaga, kultuvra ja historjjá birra.

2 VUOIGATVUOHTA EATNAMIIDDA JA ČÁZIIDE

NSR oaivvilda ahte ON julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra (UNDRIP) ja eará riikkaidgaskasaš reaiddut fertejit leat lahttuduvvon norgga lágaide ja sámepolitihkkii. NSR oaivvilda ahte Finnmárkkuopmodat (FeFo), mii gaskaboddosaččat hálddaša Finnmárkku eatnamiid, galgá buot doaimmain ollašuhttit Finnmárkolága ulbmilparagráfa. NSR oaivvilda ahte Sámediggi galgá doarjut riekteproseassaid sihkkarastin dihte sámi vuoigatvuođaguddiid riektevuođu. NSR oaivvilda ahte prinsihppa eamiálbmogiid vuoigatvuhtii diehttevaš ovddalgihtii mieđiheapmái ásahuvvo duohtavuođas.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte sámi geavahan- ja oamastanvuoigatvuođat Finnmárkkus, ja muđui sámi guovlluin, dohkkehuvvojit.
  • ahte biddjo leaktu Sámi vuoigatvuođalávdegoddi 2 proseassain, mas sámi guovlluid kárten ja identifiseren ferte vuoruhuvvot.
  • sihkkarastit sámi vuoigatvuođaid ja sámi luondduriggodagaid industriija doaimmaid ásaheami oktavuođas sámi guovlluin.
  • ovdánahttit hálddašanmodealla mas dohkkehuvvon oktasaš vuoigatvuođat ja árbevirolaš máhtu dagahit vuođu, ja mii goziha vuoigatvuođaguddiid. 

3 RÁJEHIS SÁPMI

NSR oaivvilda ahte lágat ja láhkaásahusat mat hehttejit ovttasbarggu riikkarájáid rastá fertejit guorahallot, go dat dagahit hástalusaid sámegiela, sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima ovdánahttimii. NSR oaivvilda ahte Sámeráđđái fertejit sihkkarastot duohta vejolašvuođat ovdánahttit doaimma. NSR oaivvilda ahte galgá leat okta oktasaš sámi parlameanta mii ovddasta sámi álbmoga. NSR oaivvilda ahte rádjáguovlluin, gos nu gáibiduvvo, berre luondduresurssahálddašeapmi čovdojuvvot oktasaš sámi hálddahusorgánaiguin. NSR oaivvilda ahte sámi ohppiin, beroškeahttá guđe stáhta rájá siskkobealde leat, galget leat oktasaš oahpponeavvut olámuttos ja vejolašvuođat oažžut oahpahusa oktasaš sámi skuvllain.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • eanet ovttasbarggu gaskal sápmelaččaid iešguđet bealde riikkarájáid.
  • ođđa šiehtadallamat Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna birra.
  • ovdánahttit Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) ođđa šiehtaduvvon Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna mielde.
  • bistevaš čállingotti Sámi parlamentáralaš ráđđái (SPR).
  • ruđalaš einnostahttivuođa oktasaš sámi giellaovttasbargui Giellagáldui.
  • oktasaš njuolggadusat čáliheapmái jienastuslohkui.
  • oktasaš dáhtun sámediggeválggaide Sámis.
  • ovdánahttit eanet sámi oktasašásahusaid olles Sápmái stáhtarájáid beroškeahttá.
  • ovdánahttit oktasaš sámi oahppoplánaid ja oktasaš oahpponeavvuid vuođđo- ja joatkkaskuvlla oahpahussii.
  • ásahit oktasaš sámi kulturfoandda.
  • ovdánahttit skuvlaovttasbarggu ja oktasaš skuvllaid, ja eanet prošeavttaid mat rasttildit stáhtarájiid maid giellaguovddážat lágidit
  • gávdnat ruhtadanvugiid Sámedikkis oktasaš sámi riekteproseassaide rádjáguovllu eanan-, čázádat- ja luondduresursavuoigatvuođaáššiide
  • oažžut stáhtaid dohkkehit oktasaš sámi proseassa Deanu šiehtadallamiin, ja ahte sámi álbmogii – Sámedikkiid ja báikkálaš servviid bokte – addo mandáhta šiehtadallat oktasaš árvalusa ođđa šiehtadussii mii geavahuvvo vuođđun go sámedikkit ja eiseválddiid ovddasteaddjit šiehtadallet ja dohkkehit loahpalaš šiehtadusa.

4 GIELLA

NSR oaivvilda ahte giellavuoigatvuođat galget leat čadnon buot sámegielaide beroškeahttá gos riikkas olmmoš ássá. NSR oaivvilda ahte sápmelaččain geain lea gullevašvuohta máŋgga sámegillii galgá leat vuoigatvuohta oažžut giellaoahppu dain gielain. NSR oaivvilda ahte Sámelága giellanjuolggadusat fertejit heivehuvvot nu ahte sámegielageavaheaddji dárbbut leat guovddážis, ja ahte leat ávkin buot sápmelaččaide. NSR oaivvilda ahte giellaguovddážiin galget leat buorit eavttut sáhttit ovddidit sámegiela báikkálaččat, ja ahte dat galget sáhttit ovttasbargat lokten dihte gelbbolašvuođa. NSR oaivvilda ahte sámegiella šaddá lunddolaš oassin mánáid árgabeaivvis earret eará multimediaid ja girjjálašvuođa bokte. NSR oaivvilda ahte sápmelaččat galgá leat iešmearrideapmi sámegielaid badjel, maiddá buot almmolaš giellaruđaid hálddašeamis. NSR oaivvilda ahte sámi báike- ja geaidnonamat galget oidnot geaidnogalbbain ja ahte eanet sámi báikenamat galget duođaštuvvot ja mearriduvvot. NSR oaivvilda ahte buohkain geat ožžot njuolggadoarjaga Sámedikkis giella- ja kulturbušeahta bokte galget leat giellaovdánahttinplánat oažžun dihte ruhtadeami. NSR oaivvilda ahte NÁČ 2016: Váibmogiella ja čuovvovaš proseassat berrejit bidjat vuođu sámegiela reforbmii. NSR oaivvilda ahte lea áigi duođas áŋgiruššagoahtit sámegielaid ovddas, ja ahte dat gáibida eanet resurssaid.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • čuovvolahttit giellalávdegotti ávžžuhusaid giellareforpma bokte.
  • ásahit bearráigeahččanorgána sámegielaid ektui, earret eará sihkkarastin dihte ahte sámelága giellanjuolggadusat čuvvojuvvojit.
  • reformeret guovttegielatortnega, vai eanet gielddat, maiddá gávpotgielddat, fállet dohkálaš sámegielat bálvalusaid iežaset ássiide.
  • sihkkarastit sápmelaš rávisolbmuid vuoigatvuođaid oažžut sámegieloahpahusa lágaid ja ruhtadanortnegiid bokte, nu go luvvet sin barggus oahppan dihte sámegiela bargoáiggis.
  • ovdánahttit rádjárasttildeaddji giellaovttasbarggu Sámi giellagáldu bokte.
  • ovdánahttinprográmmat iešguđetge sámegielaide.
  • buoret máhttovuođđu sámegielaid geavaheami dáfus

Gielladoaibmabijut

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • eanet ávkkástallat giellaguddiid ja reálagelbbolašvuođa sámegieloahpahusas juohke dásis.
  • buvttadit eanet sámegielat prográmmaid dihtortelefovnnaide ja neahttafielluide, ja sátnegirjeprográmmaid.
  • ásahit eanet sámi giellaguovddážiid, ja nannet daid guovddážiid mat jo gávdnojit.
  • ásahit gielladoaibmabijuid vuorrasiidda, main leat sámi giellaguovddážat ja kulturguovddážat lágideaddjin.
  • sámegielat astoáiggefálaldatortnegiid gávpotmánáide.

Sámegiella almmolašvuođas

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte biddjojit galbbat sámegillii buot almmolaš visttiide sámi guovlluin.
  • ahte biddjojit báike- ja geaidnogalbbat maiddá ubmi-, bihtán- ja nuortalašgillii gosa lea lunddolaš.
  • rievdadit báikenammalága, sihkkarastin dihte ahte sámi báikenamaid, mat jo gávdnojit, almmolaš stáhtus ii leat sahte dohko politihkalaš eanetlogu duohken gielddain.
  • ahte sámegielat geavahuvvojit eanet diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiijas.
  • ahte biddjojit galbbat sámegillii našunálapárkkaide, maiddá olggobealde giellahálddašanguovlluid.
  • ovdánahttit oktasaš kártabálvalusa mas leat sámi báikenamat olles sámi guvlui.

5 DEARVVAŠVUOHTA JA FUOLAHUS

NSR oaivvilda ahte sámi álbmot galgá leat ovddastuvvon dearvvašvuođadoaimmahagain. NSR oaivvilda ahte sámi dearvvašvuođafágalaš organisašuvnnat galget nannejuvvot ja ahte fertejit ásahuvvot geavaheddjiidorganisašuvnnat. NSR oaivvilda ahte sámi pasieanttaide ferte sihkkarastot dulkonbálvalus ja diehtojuohkin sámegillii. NSR oaivvilda ahte sámi pasieanttat álo galget sáhttit hállat sámegiela go gulahallet Pasieantamátkkoštemiiguin. NSR oaivvilda ahte ferte ovdánahttot plána sámegillii, sápmelaš vuorrasiidda, sin vuoigatvuođaid birra oahpahussii, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide. NSR oaivvilda ahte sámi vuorrasiidda ferte fállojuvvot bagadallan mo geavahit digitála bálvalusaid. NSR oaivvilda ahte Sámi našunála gealboguovddáš – Psykalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledivššus (SÁNAG) ferte leat bistevaš dikšofálaldat sápmelaččaide miehtá Sámi ja nannejuvvot našunála gealboguovddážin. NSR oaivvilda ahte dearvvašvuođadoaimmat ja gielddat fertejit ovdánahttit strategiijaplánaid gozihan dihte sámi pasieanttaid vuoigatvuođaid ja sihkkarvuođa.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ásahit sámi mánáidáittardeaddji.
  • sihkkarastit sámi mánáid vuoigatvuođat gillii ja kultuvrii deaivvadettiin mánáidsuodjalusbálvalusain, biebmoruovttuin, ja mánáidsuodjalusásahusain.
  • kártet heahtetelefovdna- ja heahteguovddášfálaldagaid sápmelaččaide, nu ahte buohkat galget oažžut fálaldaga čuovvoleapmái sámegillii.
  • našunála mandáhta Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalankantuvrii.
  • duohtan dahkat Sámi dearvvašvuođasiidda ovttastuvvon fálaldagain psykalaš dearvvašvuođas, gárrendilledivššus ja somatihkas.
  • eanet sámi mieldemearrideami ja jođiheami sámi spesialistadearvvašvuođaásahusain.
  • nannet rádjárasttildeaddji dearvvašvuođaovttasbarggu Sámis.
  • ahte heahtedieđihanbálvalusas lea bistevaš sámegielgelbbolašvuohta.
  • ásahit eanet fuolahusfálaldagaid mat leat heivehuvvon sámi geavaheddjiide.
  • nannet oahpahusa digitála fálaldagaid ja eará veahkeneavvuid birra sámi vuorrasiidda
  • ásahit heivehuvvon čielggadanreaiddu sámegillii mainna sáhttá čielggadit demeanssa ja alzheimera.
  • ahte sápmelaš vuorrasat ásahusain ja ruovttubálvalusain besset aktiivvalaččat searvat sámi kultureallimis.
  • ovttaárvosaš dearvvašvuođabálvalusaid buot sápmelaččaide, julev- ja lullisámi guovllut galget deattuhuvvot, ja ahte ásahuvvo guovllumedisiinnalaš guovddáš julevsámi guvlui.
  • ovttaárvosaš dearvvašvuođafálaldagaid buot sápmelaččaide, mas deattuhuvvot julev- ja lullisámi guovllut.
  • ásahit arenaid ja doaibmabijuid eastadit iešsorbmema.
  • ásahit sámi buohccidivššároahpahusa.
  • movttiidahttindoaibmabijuid oččodan dihte eanet sámegielhálli dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid, ja bargiid rihkolašvuođafuolahussii.
  • ovdánahttit máhtu sápmelaččaid dearvvašvuođadili birra ja mo lea go sápmelaččat deaivvadit dearvvašvuođabálvalusain.

6 OĐĐA SÁMI BARGOSAJIT

NSR oaivvilda ahte ođđahutkan lea guovddáš oassi boahtteáiggi sámi servodagas. NSR oaivvilda ahte mii orrut Árktalaš guovllus go mii maiddá historjjálaččat leat leamaš innovatiiva álbmot. NSR oaivvilda ahte priváhta ealáhusat almmolaš hálddašeami doarjagiin fertejit oažžut vejolašvuođa ja einnostahttivuođa stuorrut ja ráhkadit ođđa bargosajiid. NSR oaivvilda ahte barggut mainna nuorra sámit galget boahtteáiggis birget soaitá eai gávdno vel, ja ahte sámi čeahpes fitnodathutkit sáhttet iđistit vaikke gos.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte ásahuvvo gealboguovddáš sámi ođđahutkamii ja fitnodatálggaheapmái
  • rekruteret ja doarjut sámi fitnodathutkiid.
  • ovdánahttit sámi fitnodathutkanstrategiija.
  • ráhkadit deaivvadanbáikkiid sámi fitnodathutkiide.
  • nannet ovttasbarggu gaskal Innovašuvdna Norgga ja Sámedikki.
  • sámi gilvvagordnefoandda ealáhusaide mat dárbbašit ollu kapitála.

7 CEAVZILIS SÁMI EALÁHUSAT

NSR oaivvilda ahte Sámedikki ealáhusruđat galget geavahuvvot ovdánahttit ealáhusaid mat ávkkástallet sámi areálaid ceavzilis vuogi mielde, ja ealáhusaide mat eai boađe ceavzilis biepmobuvttadeami ovdii. NSR oaivvilda ahte ealáhusprošeavttain maid Sámediggi doarju galgá gáibiduvvot sámi sisdoallu ja ahte leat ávkin sámi servodahkii. NSR oaivvilda ahte   Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta, ovttas Norgga Boazosámiid Riikaservviin (NBR) ja Sámedikkiin, ferte čielggadit boazodoalu boahttevaš hálddašeami, ja Sámedikki rolla. NSR oaivvilda ahte Jernbaneverket ferte gohččojuvvot sihkkarastit ruovdemáđijaid áiddiiguin daid gaskkaid gos lea alla várra mat hehttejit ahte bohccot vuddjojit. NSR oaivvilda ahte Riddoguolástuslávdegotti árvalus ferte meannuduvvot ođđasit sihkkarastin dihte guolásteami historjjálaš vuoigatvuođaid. NSR oaivvilda ahte feastonuohttefanaskonsešuvnnat fertejit váldot ruovttuluotta ja addojuvvot báikkálaš guolásteddjiide jus eai ollašuhte eavttuid maid vuođul leat addon. NSR oaivvilda ahte ii galgga sáhttit vuovdit guolleeriid. NSR oaivvilda ahte galgá bidjat eanet deattu báikkálaš resurssaid geavaheapmái ja ávkkástallamii eanandoalus, ja vuoruhit eanet báikkálaš muohkadeami. NSR oaivvilda ahte reguleren mohtorjohtolagas meahcis ferte sihkkarastit ahte sámi ealáhusdoaimmat ja luondduriggodagaid ávkašuvvan sáhttá ovdánahttojuvvot ceavzilis vuogi mielde. 

Boazodoallu

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ásahit našunála plánanjuolggadusaid boazoguohtunguovlluide, nannen dihte boazodoalu vejolašvuođaid suddjet areálaid ja ovdánahttit boazodoallu ealáhussan ja kulturguoddin
  • ahte boazodoallu oažžu duohta vejolašvuođa searvat plánaproseassaide, ja ahte boazodollui sihkkarasto veahkki go deaivvadit huksenberoštumiiguin.
  • ahte Sámediggi nanne iežas barggu boazodoalu areálavuođu dáfus plána- ja areálaáššiin.
  • ahte boazodoallu nannejuvvo stivret iežas resurssaid vai boazodoallu hálddašuvvo álbmotrievtti iešmearrideami gáibádusaid mielde, ja ahte boazodoallu atná almmolaš hálddašeapmi dohkálažžan.
  • ahte ceavzilvuođadoaba ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuođa birra operašonaliserejuvvo ovttas ealáhusain, mas sámi perspektiiva lea vuođus ceavzilis boazodoalu mihtus
  • ahte boazodoalus leat buorit rámmaeavttut mat dahket vejolažžan eanet dinet ja ovdánahttit ealáhusa.
  • boraspirepolitihka mii váldá vuhtii boazodoalu.
  • ahte áššáiguoskevaš ja rivttes máhtovuođđu lea vuođđun go dahkkojit mearrádusat mat gusket boazodollui.
  • ahte boazodoallu Trollheimenis oažžu buoret rámmaeavttuid.

Guolásteapmi

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte Riddoguolástuslávdegotti árvalus meannuduvvo ođđasit, duohtan dahkat oktasaš ja historjjálaš sámi guolástusvuoigatvuođaid.
  • ahte guolástusresurssat hálddašuvvojit regionálalaččat sihkkarastin dihte báikkálaš ja sámi váikkuhanfámu ja árvoháhkama.
  • ođđasit juohkit guolleeriid vai bohtet buorrin unnit bivdofatnasiidda.
  • ovdánahttit infrastruktuvrra vai riddofatnasat sáhttet buktit guliid gáddái iežaset sámi lagašguovlluin ja ahte riggodagat mearas sáhttet doppe sáddejuvvot njuolga báikkálaš, našunála ja internašunála márkaniidda.
  • ahte buktingeatnegasvuohta suddjejuvvo ja nannejuvvo.
  • ođasmahttit vuostáiváldinrusttegiid sámi guovlluin.
  • ođđasit ásahit ahte dorskeearit leat čadnon fylkkaide.
  • ahte Sámedikkit Norggas ja Suomas ovttasbarget Deanučázádaga servodagain, dan ovdii ahte Deanusoahpamuša šiehtadallamat vuolggahuvvojit ođđasit, vai stáhtat čuvvot sámi álbmoga vuoigatvuođaid veaddjilis oasálastimii šiehtadallamiin, vuoigatvuođa leat vealahuvvokeahttá, ja sámi vuoigatvuođaid ovttas hálddašit Deanučázádaga

Eanandoallu

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • buoridit diliid ovdánahttit eanandoalu Sámis.
  • ođđasit ásahit doarjaga sámi ja árktalaš eanandollui eanandoallošiehtadusa bokte.
  • nannet eanandoalu gilážiin, iehčanassii ja ovttas eará ealáhusaiguin.
  • ožžodit eambbosiid álgit eanandoaluin.
  • eanet vejolašvuođaid jođihit ekologalaš eanandoalu.

Meahcce- ja lotnolasealáhusat

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte árbevirolaš resursahálddašeapmi galgá leat vuođus meahccehálddašeamis ja ahte meahcásteddjiid vuoigatvuođat nannejuvvojit.
  • nannet lotnolasealáhusaid heivehalli oassin sámi ealáhusheiveheamis.
  • nannet Sámedikki rolla ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš áššiid hárrái.

Mátkeealáhusat ja kulturealáhusat

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ovdánahttit ja profešonaliseret sámi mátkeealáhusaid.
  • lagat ovttasbarggu gaskal sámi mátkeealáhusaktevrraid miehtá Sámi.
  • ovdánahttit prošeavtta “Sámi mátkeealáhusat” vai dat šaddá iešheanalaš aktevran mii vuovdala ja doarju erenoamáš sámi mátkeealáhusbuktagiid.
  • nana ja albma sámi sisdoallu našunála ja regiovnnalaš mátkkoštusáŋgiruššamiin.
  • nannet sámi kulturealáhusaktevrraid.
  • viidásat ovdánahttit kulturealáhusprográmma Dáhtto.
  • vai leat eanet vejolašvuođat sámi biepmobuvttadeddjiide geavahit árbevirolaš vugiid reidedettiin
  • álggahit vejolašvuođaiskosa ásahit sámi ovttadaga biepmoreidemii ja distribušuvdnii 

8 AREÁLAT JA BIRAS

NSR oaivvilda ahte eamiálbmotperspektiiva galgá eanet go dál deattuhuvvot biras- ja dálkkádatdigaštallamis Norggas. NSR oaivvilda ahte árbediehtu ferte leat vuođus go luondu ja luondduriggodagat ávkkástallojuvvojit. NSR oaivvilda ahte suodjalanproseassat dušše galget čađahuvvot go dat nannejit sámi geavahanvugiid ja sámi vuoigatvuođaid. NSR oaivvilda ahte boraspirelohku ferte heivehuvvot dássái mii dagaha boazodollui ja eará sámi guohtunealáhusaide buori dili elliide ja ceavzilvuođa. NSR oaivvilda ahte sámi geavaheaddjit fertejit leat buoret ovddastuvvon našunálapárkastivrrain sámi guovlluin, ja ahte ovddasteaddjit maid sámediggi lea nammadan ožžot doarvái čuovvuleami Sámedikkis. NSR oaivvilda ahte boraspirenálleulbmil ferte rievdaduvvot vai leat ovttaskas eallit mat lohkkojit, eaige čivgasat, sihkkarastin dihte buoret meroštallamiid náliid loguin. NSR oaivvilda ahte Stáhta Luonddubearráigeahččis ferte leat oppalaš definerejuvvon ovddasvástádus registreret buot boraspiriid, maiddá albasiid.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ceavzilis areálageavaheapmi Sámis.
  • rievdadit Norgga ja riikkaidgaskasaš oljo- ja gássapolitihka, mas ulbmilin lea áiggi mielde ollašuhttit mihtuid mat leat Pariisašiehtadusas.
  • hehttet ahte mearraguovllut olggobealde Lofuohta, Viestterállasa ja Sáččá rahppojit oljo- ja gássadoaimmaide
  • ahte eai ásahuvvo ođđa bieggamillopárkkat sámi guovlluin ovdal go lea friddja ja diehttevaš ovddalgihtii mieđiheapmi.
  • ahte eai ásahuvvo ođđa mineráladoaimmat sámi guovlluin ovdal minerálaláhka duhtada Sámedikki gáibádusaid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid.
  • ahte friddja ja diehttevaš ovddalgihtii mieđiheapmi galgá leat vuođus go guollebiepmahagaid lokalitehtat, konsešuvdnaohcamat ja hivvodatlassáneamit meannuduvvojit.
  • ahte báikkálaš vuoigatvuođaguddiid iešráđđenriekti nannejuvvo go gielddat plánejit areálaid guollebiepmahatdoaimmaide.
  • guollebiepmahagaid areáladivat, galget boahtit gielddaide ja eará báikkálaš hálddašanorgánaide buorrin.
  • garrasat gáibádusat guollebiebmanealáhussii ahte eai galgga makkárge birasbilideaddji substánssaid nuoskkidit, ja váikkuhit aktevrraid geavahišgoahtit biebmanrusttegiid mat leat gitta dahje gáttis.
  • sihkkarastit ehtalaš eamiálbmotárvodásiid, birasberoštumiid, sosiála, dearvvašvuođa ja kultuvrralaš beroštumiid, ja gáibádusaid ekonomalaš buhtadussii industriija ja eará doaimmaid nu go minerálaroggama ja oljo- ja gássabuvttadeami ásaheami oktavuođas.
  • sihkkarastit ahte sámi guohtuneanangeavaheaddjit leat ovddastuvvon regionála boraspirelávdegottiin.

9 OAHPAHUS JA MÁNÁIDGÁRDDIT

NSR oaivvilda ahte máhtu sámegielas, sámi kultuvrras, historjjás, árbevieruin ja vuđolaš árvvuin ferte šaddat geatnegahtton oassin buot  pedagogalaš oahpuin Norggas. NSR oaivvilda ahte gielddat fertejit ásahit sámi mánáidgárddiid ja sámi ossodagaid mánáidgárddiide go daidda lea dárbu. NSR oaivvilda ahte mánáidgárdde- ja skuvlaeaiggádat fertejit váldit ovddasvástádusa duohtan dahkat sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid giellaoahpahussii. NSR oaivvilda ahte sámegiella, sámi kultuvra, historjá, árbevierut ja vuđolaš árvvut galget leat oassin pedagogalaš doaimmain buot mánáidgárddiin Norggas. NSR oaivvilda ahte buot ohppiin geain leamaš oahpahus sámegielas dahje sámegillii vuođđoskuvllas, galget sáhttit joatkit dainna joatkkaskuvllas. NSR oaivvilda ahte ferte vuoruhit ođđa teknologiija  vai sámi skuvla lea ovddemuččas láhčima ektui ja ođđa digitála oahponeavvuid geavaheamis.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • sámegiella, sámi kultuvra, historjá, árbevierut ja vuđolaš árvvut galget leat oahppoplánain.
  • ovdánahttit bagadallanortnegiid olahan dihte sámi gealbomihtuid.
  • sámi sisdoallu báikkálaš oahppoplánain mat leat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu.
  • eanet ávkkástallat sámi oahpponeavvuid oahpahusas.
  • joatkit nannet sámi oahpponeavvobuvttadeami.
  • ahte lea geatnegahtton fátmmastit sámegiela go ovdánahttá našunála digitála oahpponeavvuid.
  • ávkkástallat luonddu eanet, sámi árbevieruid ja árvvuid mielde, mánáidgárdde- ja skuvlaárgabeaivvis.
  • ahte sámi pedagogat ávkkástallat Ovttas eanet.
  • duohtan dahkat sámi biebmokultuvrra sámi mánáid oahpahusas.
  • ahte astoáiggefálaldatortnegii sihkkarastojuvvo sámi sisdoallu.

Mánáidgárddit

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • lága bokte nannet individuálalaš vuoigatvuođa sámi mánáidgárdesadjái.
  • lága bokte nannet gielddaid geatnegasvuođa sihkkarastit doarvái sámi mánáidgárdesajiid, ja bearráigeahččat doibmiibidjama.
  • nannet mánáidgárdefálaldaga sámi mánáide geain lea ja geain ii leat sámegiella ruovttugiellan.
  • ásahit bagadallama sámi mánáidgárdefálaldagaide.
  • oččodit eambbosiid álgit sámegielat mánáidgárdeoahpaheaddjin.
  • eanet pedagogalaš veahkeneavvut sámi mánáidgárddiid atnui.
  • geavahit eanet árbedieđu mánáidgárddiin.

Skuvla

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • rievdadit oahpahuslága vai sámi mánáide addo individuálalaš vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegilli vuođđo- ja joatkkaskuvllas.
  • geavahit eanet buriid oahpahanvugiid ohppiide geain lea sámegiella nubbin- dahje vierisgiellan.
  • sihkkarastit vuoigatvuođaid ja fálaldagaid mánáide geain leat máŋga sámegiela.
  • nannet sámi erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádaga.
  • ahte sámi oahppit geain lea gáiddusoahppu lea vuoigatvuohta hospiteret resursaskuvllain.
  • ahte fágaoahpahusfálaldat boazodoalus, duojis, lotnolasealáhusain ja luonddu ávkkástallamis nannejuvvo ja sihkkarastojuvvo.
  • ovdánahttit stipeandaortnega mii lea ohppiide geain lea sámegiella fágajoavkkus.
  • eanet rádjarasttildeaddji ovttasbargu gaskal oahpahusásahusaid joatkkaskuvladásis.
  • viiddidit refušuvdnaortnega vai guoská sámegillii vierisgiellan.
  • geatnegahttit skuvllaid juohkit dieđuid vuoigatvuođa birra sámegieloahpahussii.

Gealbolasiheapmi ja rávisolbmooahppu

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • geatnegahttit fylkkamánniid buoret juohkit dieđuid oahpaheddjiid joatkkaoahpu lohkanlohpeortnegiid birra.
  • sierra sámi rávisolbmooahpahusplána mii earret eará sisttisdoallá dárbbu kártet, ovddasvástádusa ja bargojuogu sámi rávisolbmooahpahusas.
  • dohkkehit árbevirolaš máhtu formálalaš gelbbolašvuohtan.
  • fátmmastit sámi servodatdárbbuid našunála doaibmabijuin gealbolasiheamis.

10 ALIT OAHPPU JA MÁHTTOOVDÁNAHTTIN

NSR oaivvilda ahte ferte nannet ovttasbarggu gaskal ásahusaid sámi alit oahpu ja dutkama našunála fágastrategalaš ovttadaga bokte. NSR oaivvilda ahte otná kvohtaortnet sámi studeanttaide beassat alit ohppui ferte dievasmahttot liigečuoggáid ásahemiin go lea sámi gelbbolašvuohta joatkkaskuvlla dásis. NSR oaivvilda ahte dutkit fertejit eanet go dál movttiidahttot atnit sámegiela dutkangiellan. NSR oaivvilda ahte máhttu sámi dilálašvuođaid birra galgá leat oassin profešuvdna- ja vuođđooahpahusas buot allaskuvllain ja universitehtain. NSR oaivvilda ahte Sámediggi galgá nammadit stivrralahtuid buot universitehtaide ja allaskuvllaide riikkas.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ovdánahttit Sámi Allaskuvlla šaddat universitehtan.
  • ahte oččoduvvojit eanet studeanttat sámi dábálašfága- ja mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui.
  • doaibmabijuid oččodan dihte eambbosiid válljet sámegiela alit oahpu.
  • seailluhit ja ovdánahttit alit oahpu lulli- ja julevsámegillii.
  • buoret ja soddjilis lassi- ja joatkkaskuvlaoahppofálaldaga sámegielas buot sámegielat bargiide.
  • sámi árbediehtu vuođđun dutkamis, seamma eavttuid mielde go dutkan muđui galgá biddjot vuođđun hálddašeapmái.
  • buoret ruhtadanortnegat sámi dutkamii.

11 KULTUVRA JA VALÁŠTALLAN

NSR oaivvilda ahte ferte huksejuvvot sámi dáiddamusea. NSR oaivvilda ahte sámi ásahusat, váldonjuolggaduslaččat ásahusat mat geográfalaččat leat láhkalágaid, berrejit ovttasbargat eanet go dál, ovdamearkka dihte hálddahuslaš vuođđobálvalusain. NSR oaivvilda ahte sámi museaid ruhtadeapmi stáhtabušeahta bokte ferte sihkkarastot stuorra ekonomalaš loktema sihkkarastin dihte ahte dat sáhttet ollašuhttit iežaset servodatdoaimma. NSR oaivvilda ahte juoigan ja luohteárbevierut galget leat olámuttos sámi álbmogii. NSR oaivvilda ahte vuelie/luođis/vuolle ferte leat lunddolaš sadji mánáidgárddis, vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja alit oahpahusásahusain. NSR oaivvilda ahte girjjálašvuohta mii álggu rájes lea čállon sámegillii ferte vuoruhuvvot ruhtadanortnegiin. NSR oaivvilda ahte ferte eanet go dál kártet molssaevttolaš ruhtadangálduid sámi kulturbuvttademiide. NSR oaivvilda ahte  dáiddáršiehtadus ferte leat dehálaš reaidu sámi kulturpolitihka ovdáneami oktavuođas. NSR oaivvilda ahte eanet sámi girječállit fertejit oažžot vejolašvuođa bargat girjjálašvuođain ollesáiggi. NSR oaivvilda ahte sámenuoraide ferte addot duohta vejolašvuohta searvat riikkaidgaskasaš valáštallanlágidemiide.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ahte sámi musihka ja ođđa musihkalaš gaskkustanvugiid doarjjaortnegat almmuheapmái buoriduvvojit.
  • lasihit doarjaga distribueret sámi kultuvrra sihke Sámis ja internašunála gehččiide.
  • ásahit bargostipeandda sámi dáiddáriidda.
  • sámediggedieđáhus sámi biebmokultuvrra birra.
  • ahte oaččohuvvojit eanet ođđa sámi girječállit.
  • ahte buvttaduvvo eanet sámi girjjálašvuohta mánáide ja nuoraide.
  • heivehit sámi girjjálašvuođa distribušuvnna ođđaáigái.
  • ovdánahttit arena sámi girjjálašvuhtii mas lea ovddasvástádus gaskkustit girjjálašvuođa Sápmái ja riikkaidgaskasaččat.
  • ásahit sámi kultuvrralaš skuvlalávkka ja vázzinsoappi olles riikii, kulturfálaldat oahpahus- ja fuolahusásahusaide.

Kulturásahusat ja kulturarenat

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • čuovvolit ja duohtan dahkat Bååstede, sámi kulturárbbi máhcaheami.
  • duohtan dahkat kulturvisttiid Saemien Sijte:i, Várdobáikái, Sámi našunálateáhterii Beaivvážii, ja sámi dáiddamuseii.
  • identifiseret ođđa modeallaid ruhtadit sámi kulturvisttiid.
  • eanet ovttasbarggu gaskal sámi kulturásahusaid.
  • ekonomalaš einnostahttivuođa ja ovdánahttinvejolašvuođaid sámi festiválaide mat ožžot njuolggadoarjaga Sámedikkis.
  • ovdánahttinvejolašvuođaid ođđa ja unnit sámi festiválaide ja kulturarenaide.
  • ovdánahttit Nuõrttsaaʼmi muʼzei Njávdámis šaddat čoavddaásahussan nuortalašsámi duodjái, kultuvrii ja gillii.
  • ahte sámi dáiddárráđđi nannejuvvo.
  • buoret ekonomalaš rámmaid Beaivváš Sámi Našunálateáhterii ja Åarjelhsaemien Teatere:i.
  • ekonomalaš einnostahttivuođa ja ovdánahttinvejolašvuođaid Internašunála Sámi Filbmainstituhttii ja eará sámi filbmaálgagiidda.
  • sihkkarasit doaibmaruđaid ja ovdánahttinvejolašvuođaid ásahuvvon ja plánejuvvon sámi viesuide.

Vuelie/luohti/vuolle

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • ásahit ásahuslaš ruovttu vuelie/luohtái/vuolle.
  • digitaliseret ja dahkat luohtearkiivvaid olámuttos.
  • duođaštit máhtu ja ovdánahttit vuelie/luođi/vuolle.
  • ásahit oahpahalliortnega ja oahpahallistipeandda vuelie/luohtái/vuolle.
  • Dahkat luođi/vuolle/vuelie olámuttos distribušuvnna ja almmuheami bokte.
  • gealboloktema ja ovdánahttit rávvenortnega juigiide.

Valáštallan

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • buriid ovdánahttinvejolašvuođaid sámi valáštallansurggiide.
  • stuorát oasi speallanruđain sámi valáštallandoaimmaide ja ásahit valáštallanhállaid ja valáštallanrusttegiid sámi guovlluide.
  • nannet sámi valáštallanserviid doaimma, ja váikkuhit lagat ovttasbargui sin gaskii.
  • ođđasit lanseret árbevirolaš sámi valáštallamiid.

12 MEDIA

NSR oaivvilda ahte ferte gokčat olles Sámi iešguđetge mediain main leat ođđasat, digaštallamat ja magasiidnaáššit. NSR oaivvilda ahte ferte čuovvolit priváhta mediaaktevrraid konsešuvdnaeavttuid, sihkkarastin ja ovdánahttin dihte govda mediafálaldaga sápmelaččaide sámegillii ja dárugillii. NSR oaivvilda ahte sámi buvttadeamit miehtá Sámi fertejit leat olámuttos digitála vuogádagain olles Sámis. NSR oaivvilda ahte buvttadeamit eará eamiálbmotmediain fertejit eanet go dál leat olámuttos sámi gehččiide. NSR oaivvilda ahte berre gáibiduvvot man ollu sámi musihkka ja luohti/vuolle/vuoli galgá gullot našunála rádiokanálain departemeantta konsešuvdnaortnega bokte.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • nannet sámi preassadoarjaga.
  • eanet vuoruhit julev- ja lullisámi mediafálaldagaid.
  • oččodit eanet sámegielat journalisttaid.
  • ahte eanet sámi mánáid-TV-buvttadeamit leat olámuttos eanet geavahanvuogádagain.
  • ruhtadanortnegat mediaprošeavttaide sámi mánáid ja nuoraid várás.
  • bistevaš doarjja NoeriTV:i.
  • nannet sámi sisdoalu buot NRK sáddenvuogádagain.
  • ortnegat tv-sáddagiid ja filmmaid tekstemii sámegielaide.
  • dahkat olámuddon sámegielat Tv-ráidduid ja filmmaid, sihke buvttademiid mat álggu rájes leat sámegillii ja daid mat leat dubbejuvvon.
  • lasihit buvttadeami sámegielat filmmain.
  • dušše sámi musihkka, luohti ja eará eamiálbmotmusihkka sámi riikasáttamedias.

13 DUODJI JA SÁMI HÁBMEN

NSR oaivvilda ahte ferte čielggadit duoji juridihkalaš vuoigatvuođaid. NSR oaivvilda ahte ferte árvvoštallat duodješiehtadusa. NSR oaivvilda ahte duddjomis galget leat buorit eavttut. NSR oaivvilda ahte Sápmi dárbbaša eanet báikkálaš resursa- ja gealbobirrasiid duodjái. NSR oaivvilda ahte sámi kulturguovddážat ja giellaguovddážat sáhttet leat buorit vuolggasajit vai ávdnasat, reaiddut ja lanjat leat olámuttos duojáriidda buot dásiin.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • álggahit ja márkanfievrridit mearkagálvoortnega sámi duoji ja sámi hábmema sertifiseremii.
  • nannet ovttasbarggu gaskal Sámedikki ja duodjeorganisašuvnnaid.
  • praktihkalaš ja ruđalaš doarjja smávva duodjefitnodagaide ja sámi hábmenstipeandaortnega áiddu álgán duojáriidda.
  • nannet duoji resursa- ja gealbobirrasiid mat jo gávdnojit, ja ásahit dákkár birrasiid daid báikkiide gos váilot, ovdamearkka dihte julevsámi guvlui.
  • duoji duođašteapmi ja máhttosirdin.

14 DÁSSEÁRVOSAŠ SÁPMI

NSR oaivvilda ahte buohkain lea vuoigatvuohta oadjebasvuhtii. NSR oaivvilda ahte buot sápmelaččain lea vuoigatvuohta meannuduvvot seamma eavttuid mielde beroškeahttá sohkabealis, oskkus, seksuálalaš sojus, doaibmanávccain dahje mo lea oaidnit. NSR oaivvilda ahte stáhtalaš ásahusat mat buvttadit diehtojuohkinmateriálaid, oahpahusa dahje veahkkeneavvuid sohkabeliid, dásseárvvu, seksuálalaš sojuid ja sohkabealidentitehta birra, galget buvttadit daid sámegillii maiddá. NSR oaivvilda ahte servodat dárbbaša eanet máhtu veahkaválddálašvuođa sivaid birra lagasolbmuid gaskkas ja seksuálalaš vearredaguid birra sámi servodagas. NSR oaivvilda ahte servodat dárbbaša eanet doaibmabijuid buoridan dihte sápmelaččaid dili geain lea doaibmanávccaheapme.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • kártet vealaheami sámi bargoeallimis ja almmolaš bálvalusain.
  • ovdánahttit oahpahusdagu skuvllaide bonju sápmelaččaid birra.
  • ahte lassioahppokurssat profešuvdnaoahpuide leat olámuttos, sihkkarastin dihte gelbbolašvuođa oahpahit iešguđetge seksuálalaš sojuid ja sohkabealledovddahemiid birra.
  • ruđalaš einnostahttivuođa organisašuvnnaide mat barget dásseárvvuin sohkabeliid gaskii ja ovttaárvosašvuhtii beroškeahttá seksuálalaš sojus dahje sohkabealledovddaheamis.
  • rabas arenaid gulahallamii seksuálalaš vearredaguid ja veahkaválddálašvuođa birra sámi servodagas.
  • eastadeaddji doaibmabijuid veahkaválddálašvuođa ja seksuálalaš vearredaguid hárrái sámi servodagas, ja ahte mánát ja nuorat oahpahuvvojit leat dihtomielalažžan iežaset ja earáid rájáid ektui.
  • ovdánahttit doaibmabijuid guottuid ektui/kampánjjaid ovttaárvosašvuhtii sohkabeliid gaskii.

15 RIIKKAIDGASKASAŠ BARGU

NSR oaivvilda ahte eamiálbmogat galget sáhttit iežaset ovddastit ON:s ja eará riikkaidgaskasaš forain. NSR oaivvilda ahte Norga ferte doibmiibidjat ON julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra. NSR oaivvilda ahte Norga ferte leat ovdamannin buorrin ovdamearkan ja sihkkarastit ahte norgalaš ealáhusaktevrrat olgoriikkas vuhtii váldet eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja čuvvot daid.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • nannet eamiálbmogiid ovddasteami ON-vuogádagas.
  • nannet eamiálbmogiid vuoigatvuođaid álbmotrievttis vel ain eambbo.
  • nannet Sámedikki solidariteahttadoaimmaid eará eamiálbmogiiguin.
  • ásahit sámi ovddasteaddjikantuvrra Brüsselii.
  • nannet oktavuođaid ja ovttasbarggu eamiálbmogiid gaskkas Barentsregiovnnas.
  • ahte eamiálbmogiin lea bistevaš ovddasteaddji Barentsráđis.
  • nannet sápmelaččaid rolla árktalaš ovttasbarggus.
  • eamiálbmogiid vuoigatvuođaid rihkkon ealáhusdoaimmain olgoriikkas ii dohkkehuvvo.

16 EALLINOAIDNU JA VUOIŊŊALAŠ ÁRVVUT

NSR oaivvilda ahte giellaláhka ferte rievdaduvvot sihkkarastin dihte vuoigatvuođa oktasašdaguide sámegillii Norgga girkus ja stáhtalaš institušuvnnain. NSR oaivvilda ahte fertejit gávdnot sámi arenat sámi eallinoainnu ja vuoiŋŋalašvuođa čađahit.

NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • doarjut girjjálašvuođa man fáddán lea eallinoaidnu sápmelaččaide ja sámegillii.
  • ásahit eallinoaidnu- ja árvoguvllot nuoraidbarggu riikkarájiid rastá.
  • movttiidahttit ovdánahttit teologiija ja filosofiija sámi perspektiivvas.
  • dásseárvvu sámi eallinoaidnoásahusain ja eallinoaidnobirrasiin.
  • nannet sámegielaid geavaheami oskkuservodagain.
  • nannet sámi sálbmaárbevieruid.
  • oččodit eanet sámegielat girkobálvváid.