Nuortaguovllu válgabiire

Nuortaguovllu válgábiires lea NSR ja Sámiálbmot Beallodat (SáB) oktasaš listu. 

NSR/SáB evttohasat Nuortaguovllu válgábiires 

1.

Márjá-Liissá Partapuoli (1990) Márjjá-Liissá lea eret Máskejogas Deanus ja bargá prošeaktainšenevran elfápmosuorggis. Son lea bajásšaddan eanandoaluin ja lea váldán duodjeoahpu Sámi Oahpahusguovddážis Johkamohkis.

 

2.

Jovna Vars Smuk (1983) orru Várjjatvuonas ja lea boazodoalli. Sus leamaš luohttevašdoaimmat Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvis, Várjjat Boazosámesearvvis ja orohatstivrras. Son lea maiddá leamaš veahkkeduopmárin Sis-Finnmárkku diggegottis.

 

3.

Christina Henriksen (1983) bargá oahpaheaddjin ruovttus Girkonjárggas. Son lea ovdal bargan Barents čállingottis, Romssa Fylkkasuohkanis ja Davvi-Norgga Europa-kantuvrras Brusselis. Son lea studeren kultur- ja servodatfága UiT Norgga árktalaš universitehtas.

 

4. Beaska Niillas (1982) – Deatnu
5. Magnhild Helen Stock (1974) – Ánnejohka
6. Anja K. Pedersen Noste (1982) – Vuonnabahta
7. Áike Niillas Peder Selfors (1985) – Deatnu
8. Leif Pedersen (1969) – Gilevuotna
9. Per Anders Store (1987) – Girkonjárga
10. Ellinor Guttorm Utsi (1965) – Hillágurra

NSR-SáB Nuortaguovllu oktasaš listtu aigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • Sámi skuvllaide galget lassiresurssat vai vuosttašgielat oahppit oahpahuvvojit sámegielas ja sámegillii, ja vai nubbingielat oahppit oahpahuvvojit sámegielas. Eará skuvllain galget oahppit oažžut sámegieloahpahusa. Resurssat galget vuoruhuvvot giellalávgumiidda ja sámegielat čehpiide mánáidgárddiin.
  • Sirpmá ja Ohcejoga oahppiide galgá ásahuvvot oktasaš rádjaskuvla. Doarjja lasihuvvo rávisolbmuid sámigieloahpahussii báikkálaš kursa- ja oahppoguovddážiin. Stáhtalaš ruhtadoarjja galgá juolluduvvot nuortalašsámegiela, kultuvrra ja árbedieđu guovddážii mii čanastuvvo Ä ́vv Saa’mi muzeii.Nuortaguovllu válgabiire gielddat galget movttiidahttot oččodit ja sihkkarastit eanet sámegielat bargiid mánáidgárddiide, skuvllaide ja dearvvasvuođabálvalusaide. Eanet stipenddat galget ásahuvvot sámegielohppui dearvvasvuođabargiide ja oahpaheaddjiide vuođđo- ja joatkaskuvllain ja mánáidgárdiin. Sámedikki stipenda lasihuvvo mealgat oahppiide geat válljejit sámegiela vuosttaš giellan joatkkaskuvllas.
  • Sámi girjelágádusaide vuoruhuvvo bistevaš doaibmadoarjja vai sámi oahpponeavvut, čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjit ja almmuhusat mánáide ja nuoraide ilbmet jámma, sihke prentejuvvon ja digitála hámis.
  • Stáhta ruhtajuolludus guovttegielatbargguide lasihuvvo mealgat. Mii doarjut sámegielaid lávdegotti “Váibmogiella” čielggadusa ja árvalusa ásahit sámegielaide resursaguovddážiid. NSR-SáB áigu áŋgiruššat vai resursaguovddáš davvisámegiela ja nuortalašsámegiela várás ásahuvvo Nuortaguovllu válgabiirii.
  • NSR-SáB doarju báikkálaš sámi deaivvadanbáikkiid, e.e. sámi giella- ja kulturguovddáža Mátta-Várjjagii, Deanu sámi mánáid- ja nuoraidteáhter ja vuorasolbmuide deaivvadanbáikkiid main lea sámi sisdoallu. Mii dáhttut kulturskuvllaid min válgabiires deattuhit sámegiela, kultuvrra ja kulturhápmemiid sin fálaldagain.
  • Eavttut ealáhusdoaimmáide ja gelbbolašvuođa- ja kulturbargosajiide galget buoriduvvot vái máiddái nuorat ja nissonat ásaiduvvet min válgabiirii:
    • Árbediehtu duođaštuvvo ja gaskkustuvvo báikkálaš gealboguovddážiin Sámedikki ruhtadoarjaga veagas.
    • Báikkálaš biepmobuvttademiide ásahit fitnodagaid mat lágidit vuovdemassii árktalaš guovllu meahccebiepmobuktagiid ja báikkálaš áivan biepmu.
    • Sámi kulturbargguid ja artisttaid, dáiddáriid, girječálliid ja ođđa čehpiid doaimmat galget nannejuvvot doarjjaortnegiid bokte.
    • Sámi mátkkoštanealáhus ja árbevirolaš ja ođđamállet duodji nannejuvvo, maiddái lotnolasealáhussan.
    • Árktalaš eanadoalus buoridit birgejumi, sihke šibit- ja sávzadoalus.
    • Boazodoalu guohtunguovllut galget suodjaluvvot buot lágan sisabahkkemiid vuostá. Boraspiret galget geahpeduvvot.
  • Hálddašanmodellat mat váldet vuhtii sámi vuoigatvuođalaččaid galget ráhkaduvvot vai gilážiid ássit besset ásahit báikkálaš hálddašeami mas lea stivrenvuoigatvuohta guovllu lagaš riggodagaide. Báikkálaš olbmut geat duopmostuoluid bokte gáibidit oktasaš sámi vuoigatvuođaid sin lagaš guovlluide ja luossabivdui čázádagain ja vuonain, eai galgga guoddit diggegoluid. Sámediggi ferte oččodit stáhta gokčagoahtit diggeáššegoluid.
  • NSR-SáB oaivvilda ahte eatnamat ja luonddubirrasat galget vuoruhuvvot ovddabeallai doaimmaid mat duvdilit eret árbevirolaš eamiálbmotealáhusaid ja uhkidit šaddobiirrasiid. Mii eat dohkket:
    • Bieggamillohuksemiid Ráistegáissá guvlui mat gáržžidit eatnamiid ja uhkidit boazodoalu, meahcásteami, kulturmuittuid ja bassi báikkiid.
    • Juovlavuona Elkem AS ruvkedoaimma viiddideami mii sakka gáržžida ja vahágahttá boazoguohtuneatnamiid, vuotnaássama, mearraluossabivddu, meahcásteami ja kulturmuittuid.
    • Mearrabotni čiekŋudeami Lávvonjárgga bokte Deanus mii dagaha máhcakeahtes billistemiid meara lunddolaš eallimii.
    • Industriija- ja oljofievrridandoaimmat Báhčaveaivuonas Mátta Varjjagis mat uhkidit vuona lunddolaš eallima ja Njávdánčázádaga luossanáli.
  • Guolásteaddjiin galget leat bissovaš bivdoeavttut vai riddo- ja vuotna servodagat leat oadjebas ássanbáikkit main lea ealáhusovdáneapmi, maiddái Sámedikki doarjjaortnegiid veagas. Gonagasreabbábivdu Nuorta Finnmárkkus várrejuvvo guovllu guolásteaddjiide. Mearraluossabivdu bisuhuvvo árbevirolaš eamiálbmotealáhussan masa guovllu ássiin lea vuoigatvuohta.
  • Mearrasámiid guolástanvuoigatvuohta ja vuoigatvuohta hálddašit mearraresurssaid lagaš riddo- ja vuotnaguovlluin galgá suodjaluvvot lága bokte. Sámediggi galgá fas bargagoahtit vai sámi árbevirolaš ja historjjálaš guolástanvuoigatvuođat dohkkehuvvojit ja suodjaluvvojit, nugo Riddoguolástanlávdegoddi lea árvalan.
  • Deanučázádaga vuoigatvuođalaš ja báikkálaš luossa- ja bivdohálddašeapmi galgá doahttaluvvot, nugo Deanuláhka lea mearridan. Stáhta galgá ruhtadit Joddu – Deanu náš unala luossaguovddáža doaimma.

 

Márjá-Liissá Partapuoli ja Jovna Vars Smuk. Buot govat earát go Christina Henriksen govva: Marie Louise Somby