Gáiseguovllu válgabiire

NSR evttohasat Gáiseguovllu válgabiirres

1.

Henrik Olsen (1970) bargá beaivválaš jođiheaddjin Davvi álbmogiid guovddážis ruovttus Olmmáivákkis Gáivuonas. Son lea ovdal bargan sámediggeráđis surggiin kultuvra, dearvvašvuohta ja dásseárvu, ja son leamaš jođiheaddjin eamiálbmotfestiválas Riddu Riđus.

 

2.

Sandra Márjá West (1990) lea Gáivuonas eret ja su orrunbáiki lea Romssas. Maŋŋá go gearggai studeremis duoji Sámi Oahpahusguovddážis Johkamohkis, de studeregođii gollerávdin, ja dan son dahká dál. Son lea ovdal studeren Ruoššastudiaid UiT Norgga árktalaš universitehtas.

 

3.

Niko-Mihkal Valkeapää (1968) orru Romssas ja bargá artistan. Son lea Eanodagas suoma bealde eret ja lea ovdal bargan oahpaheaddjin Guovdageainnus. Niko lea ožžon máŋga bálkkašumi iežas musihkalaš barggu ovddas, earret eará Spellemannsprisen 2003:s rabas luohkás.

 

4. Karen Anette Anti Oskal (1972) – Málátvuopmi
5. Vidar Andersen (1978) – Romsa
6. Ane-Alis Vatne Johansen (1990) – Omasvuotna
7. Ánte Siri (1984) – Romsa
8. Viktor Bomstad (1992 ) – Omasvuotna
9. Marit Anne Hauan (1955) – Romsa
10. Rolf Johansen (1954) – Ivgu

Ráhkis sámediggejienasteaddji Gáiseguovllu válgabiirres

Mii sávvat don áiggut geavahit iežat jienastanvuoigatvuođa ja jienastit Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) čakčamánu 11. b.

Mii dárbbašat aktiivvalaš ja searvválaš Sámedikki mii guoddá noađi ja bargá sámi báikegottiid ja ovttaskas olbmuid ovddas geat háliidit geavahit iežaset giela, ja doaimmahit iežaset kultuvrra ja iežaset ealáhusa.

NSR Gáiseguovllu válgabiirres áigu deattuhit álggahit ođđaáiggi sámepolitihka, sámepolitihkalaš doaibmabijuid ja fálaldagaid mánáidgárdesuorggis, skuvlasuorggis, kultursuorggis ja dearvvašvuođa-, dikšun- ja fuolahussuorggis.

Gáiseguovllu válgabiirre NSR áigu bargat dáid áššiid ovdii:

  • Suodjalit min vuotnaguolásteddjiid guollebiepmahagaid ja stuorrakapitála vuostá, ja sihkkarastit mearrasámiid historjjálaš vuoigatvuoaid guolástusriggodagaide.
  • Sihkkarastit boazodoalu nana sámi árbevierroguoddin, ja sihkkarastit guovlluid maid ealáhusa geavaha sisabahkkemiid vuostá mat heauštit ealáhusa.
  • Bargat dan ovdii vai Romssa fylkka ássit ožžot ruovttuluotta iežaset vuoigatvuoaid luondduresurssaide Finnmárkkuopmodagas maidda sis lea áiggiid čađa geavaheami bokte riekti.
  • Ásahit Sámi viesu Romsii nannen ja ovdánahttin dihte sámegiela ja sámi kultuvrra gávpogis.
  • Nannet ja ovdánahttit sámi guovddážiid regionála doaimmaid.
  • Ahte Romssa fylkkasuohkan ja suohkanat Romssas hábmejit ollislaš sámi plánaid mat fátmmastit buot beliid sámi gielas, kultuvrras, ealáhusain ja servodateallimis.
  • Mánát ja nuorat fylkkas sihkkarastojuvvojit buori ja einnostahtti giellaoahpahusa má náidgárddis ja skuvllas, ja ahte fylkka sámegielaohppiin joatkkaskuvladásis galget leat oahpaheaddjit luohkálanjain.
  • Ahte dearvvašvuoafálaldagat sámegillii ja sámi kulturipmárdusain sihkkarastojit buot sápmelaččaide fylkkas.
  • Ásahit luovosoastinortnega oahpaheddjiide geat háliidit studeret sámegiela.
  • Ovdánahttit sámi regiovnna riikarájáid rastá.
  • Mii dadjat ii oljobohkamii Lofuohtas, Viestterállasis ja Sáččás.

Niko-Mihkal Valkeapää, Henrik Olsen ja Sandra Márjá West. Buot govat: Marie Louise Somby