Sámediggi behtii Riddoguolástuslávdegotti čuovvolahttima oktavuođas
Sandra Andersen Eira lea bajásšaddan mearrasámi gilážis Ruoššanjárggas Porsáŋggus. ”Skipper-Sandra” oaččui fuomášumi riikaviidosaččat go son almmolaččat celkkii ahte ii dohkket daid nissonvealaheaddji guottuid maid šaddá vásihit go lea nissonolmmoš ja guollebivdi.
– Doarjja man lean ožžon illudahttá mu, ja anán erenoamážit árvvus doarjaga man lean ožžon buot iežan bargoustibiin ealáhusas. Lean mearrasápmelaš ja nissonolmmoš guhte guolástan. Mun dovddan mearrasápmelaččaid hástalusaid, muhto dieđán maiddá makkár vejolašvuođat leat. Dát movttiidahttá mu áŋgiruššat politihkalaččat, dadjá NSR goalmmátevttohas Ávjovári válgabiirres.
NSR oaivvilda ahte evttohusat Riddoguolástuslávdegotti árvalusevttohusas 2008 rájes mii ii čuovvolahttojuvvon, ferte fas váldojuvvot olggos skuffas. NSR lea máŋgii šállošan go Sámedikki eanetlohku dalle guorrasii ráđđehusa evttohussii. Norgga nationála olmmošvuođaid ásahus geigii iežas raportta mearrasápmelaččaid vuoigatvuođaid birra mearraguolásteapmái ovdalis dán jagi. Raporta duođašta ahte Sámediggi dagai boastut go dohkkehii ráđđehusa čuovvolahttima Riddoguolástuslávdegottis. Raportta konklušuvdna lea áibbas čielggas: Mearrasápmelaččaid vuoigatvuohta guolásteapmái berre lága bokte nannejuvvot, ja go lea dárbbašlaš sihkkaras- tin dihte mearrasápmelaččaid materiálalaš kulturvuođu de galget báikkálaččat vuoruhuvvot go earit juhkkojuvvojit.
– Mearrasámi kultuvrii lea riddoguolásteapmi vuđolaš. Min vuoigatvuođat guolásteapmái fertejit dohkkehuvvot lága bokte. Muhto mearrasámi kultuvra lea eanet go guolásteapmi, ja mearrasámi servodagain birget mii buot resurssain mat mis leat birrasis. Mis lea eanandoallu ja meahcceealáhusat. Boazodoallu lea maiddá oassi mearrasámi guovlluin. Mun liikon dadjat ahte juohke giđa bohtet bohccot ruoktut Porsáŋgui. Dáppe sii leat šaddan ja dáppe sii ahtanuššet dálvái. Leat vuođđoealáhusat mat dagahit min eallinvuođu, ja dat fas buktet eará ealáhusaiddoaimmaid. Buot gullá oktii, dadjá Andersen Eira.
Báikegottis galgá leat vuosttašriekti
Beaska Niillas lea duđavaš iežas ođđa guolástanbargoustibiin NSR:s ja dadjá Andersen Eira lea boahtán sámepolitihkkii dego bieggajiella muhttin bahkka beaivvi. NSR-jođiheaddji lei vuosttaševttohassan NSR-SáB listtus Nuortaguovllu válgabiirres 2013 válggaid, ja dál son lea njealját sajis seamma listtus.
– In leat unnideamen iežan politihkalaš áŋgiruššama, muhto dál áiggun ollásit doaibmat NSR jođiheaddjin. Áhččin ja guolásteaddjin ii leat álo nu álki leat sihke NSR-jođiheaddji ja sámediggeáirras dasa lassin. NSR galgá organisašuvdnan bargat sámepolitihkain maiddá Sámedikki olggobealde. Mis leat doaimmalaš báikkálaš searvvit miehtá norgga bealde Sámi, ja organisašuvdna galgá čuovvolahttit sihke báikkálaš ja našunála áššiid, dadjá Beaska Niillas.
NSR oaivvilda ahte ii galgga sáhttit vuovdit guolleeriid ja oaivvilda ahte feastonuohttefanaskonsešuvnnat mat eai ollašuhte eavttuid maid vuođul leat addon berrejit váldot ruovttuluotta ja addojuvvot báikkálaš guolásteddjiide. Beaska Niillas deattuha ahte báikegotti olbmot fertejit vuoruhuvvot:
– Sii geat orrut lahka guolástusresurssaid leat sii guđet eai birge daid haga. Lagašvuohta, dárbu ja historjjálaš geavaheapmi addá vuosttašvuoigatvuođa. Ii sáhte leat nu ahte stuorra fanaseaiggádat galget beassat viežžat riggodagaid ovdal rittu ja vuonaid ássit. Lagašvuohta addá vuoigatvuođa! Seamma guoská siseatnanguolásteapmái gos vierroolbmuid bivdu lea hehttehussan báikkálaš bivdiide. Mii sápmelaččat leat gussolas álbmot ja áinnas juogadat min buriid jus mis leat doarvái, muhto mii fertet sihkkarastit iežamet eallinvuođu vuos, loahpaha NSR-jođiheaddji.
Govat: Marie Louise Somby
