Duopmostuolut sáhttet láidet našunála sámepolitihka rivttes guvlui
Sámi vuoittut leat boahtán iešguđetge gaskaomiid bokte. Áltá-stuimmit ovddastit jorggiheami norgga sámepolitihkas. Akšuvnnat Geađgeváris, stádaministara kantuvrra okkupašuvdna ja nealgudanakšuvdna Stuorradikki olggobealde ledje dehálaš gaskaoapmin ovddidit sámi beroštumiid.
– Mii fertet giitit akšunisttaid. Sii gákkastedje uvssa rabas našunála politihkkii. Akšunisttat rahpe politihkalaš arena ja bidje vuođu dan politihkalaš gižžui mii bođi akšuvnnaid maŋŋá. Boađusin das lei ahte sámi kultuvra suddjejuvvui vuođđolága bokte, sámeláhka mearriduvvui ja min álbmotválljejuvvon orgána, Sámediggi, ásahuvvui, dadjá NSR nubbievttohas Ávjováris, Áilen Nigá Máhtte.
Maiddá riikkaidgaskasaččat leat sápmelaččat leamaš ja leat ain láidesteaddjin internašunála eamiálbmotpolitihkas. Sápmelaččat leat aktiivvalaččat searvan hábmet ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmot vuoigatvuođaid birra 1989:s ja ON julggaštusa eamiálbmotvuoigatvuođaid birra 2007:s, ja ovdal eamiálbmogiid máilmmikonferánssa ledje sápmelaččat guovddážis ráhkkanettiin.
– NSR:s lea jáhkku ahte lea buoremus čoavdit áššiid politihkalaččat ja bargá dan ovdii, muhto go min kultuvra, min gielat ja min ealáhusat leat áitojuvvon, de eat sáhte ballat váldimis atnui rievttálaš gaskaomiid. Sáhttá leat dárbu geavahit sihke našunála duopmostuoluid ja internašunála váiddaorgánaid, dadjá NSR-veterána.
Boazodoalli ja advokáhta
Nils Mikkelsen Utsi lea ođđa oahpis NSR:s ja lea Davvi válgabiirre nubbievttohas NSR-listtus. Son lea boazodoalli ja advokáhta, rievtti mielde hástaleaddji leat sihke ja, muhto dán áiggi boazodolliide lea šaddan duohta áššáigullevaš gealbu hálddašit juridihka.
Utsi čujuha buot daid ollu sápmelaččaide geat leat mannan duopmostuoluide čuoččuhit iežaset rievtti kulturdoaimmaheapmái, ja ahte máŋga dáin áššiin leat leamaš dehálaš vuoittut norgga riektevuogádagas.
– Alimus riekti mieđai ahte báikkálaš álbmot Olmmáivákkis Gáivuonas galget beassat hálddašit Čáhput ieža, nu go sii álo leat dahkan. Nubbi ovdamearka lea mo boazodoalu iešheanalaš riektevuođđu dohkkehuvvui lága bokte. Vuosttaš vuoittu maŋŋá Álddesjávrri ášši 1968:s, deattuhii Selbu-ášši 2001 rájes ahte boazodoallorievttis lea iešheanálaš riektevuođđu, beroškeahttá lágas. Dát dohkkehuvvui maŋit áiggis politihkalaččat boazodoallolága bokte 2007:s. Dá leat ovdamearkkat das mo rievttálaš čielggadusain maiddá sáhttá leat politihkalaš mearkkašupmi, muitala Utsi.
Eiseválddiid davviguovllu vuoruhemiin lea duođaid šaddan áigeguovdil sápmelaččaide loktet áššiid duopmostuoluide sihkkarastin dihte beassat eallit iežaset kultuvrrain. NSR lea mielas jođihit politihka mii dagaha ahte lassá loktet áššiid duopmostuoluide njeidojuvvo, ja dainna lágiin láidet našunála sámepolitihka rivttes bálgá ala.
– Čuožžut okto go eiseválddiin váilo máhttu ja dáhttu áimmahuššat sámi kultuvrra, lea lossa noađđi. NSR áigu nannet aktevrraid geat veahkehit sámi vuoigatvuođaguddiid. Sápmelaččat geat guddet noađi gádjun dihte iežaset kultuvrra, eai dušše raža iežaset dihte, muhto sámi searvevuođa dihte. Sii eai galgga dárbbašit čuožžut okto, dadjá advokáhta, ja dál maiddá politihkkár, Utsi.
